Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja yritin vaikuttaa tuntijakouudistusta pohtivan ministerityöryhmän työhön. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden rakentamisen tulee uudistuksessa sisältyä sekä kansalaisen taitoihin että läpäisevästi kaikkiin oppiainekokonaisuuksiin. Kestävän elämäntavan taidot tulee lisätä kuudenneksi kansalaisen taidoksi.

En ole myöskään muuttamassa mihinkään vaikka Helsingin Sanomien asuntosivujen jutusta voi sellaisen kuvan saadakin. Olemme jo löytäneet asunnon ja sitä arvioidaan seuraavan sunnuntain lehdessä.

Iltapäiväksi suuntasin Taideteollisessa korkeakoulussa järjestettyyn paneelikeskusteluun tulevaisuuden yliopistosta. Kirjoittelin aiheesta tänne: Tulevaisuuden yliopisto: Neljä visiota. Lisäksi valmistelin ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita ja istuin illalla kulutus.fi -sivuston -kirjoittajapalaverissa.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin järjestöjen tiedotustilaisuuteen koskien Cancunin ilmastoneuvotteluiden odotuksia: Cancúnin kokouksessa rakennettava luottamuspohjaa ilmastosovulle. Lounasta söin Tom Henrikssonin kanssa keskustellen valmisteilla olevan kirjahankkeen aikatauluista. Iltapäivällä annoin haastattelun Sharewoodille ekologiseista ruokavalinnoista sekä istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokouksessa, jossa olin esittelemässä oikeusministeriölle tekemääni selvitystä verkkovaikuttamisesta. Iltapäivän päätteeksi palasin Luonto-Liiton toimistolle www.ilmasto.org -sivuston ohjausryhmän kokoukseen. Illalla piipahdimme Annukan kanssa Minnan ja Niklaksen luona syömässä ja sisustamassa.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin esitystä Cancunin ilmastokokoukseen ja kansalaistoimintaan liittyen. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton viisikon kokouksessa ja annoin haastattelun YLE Radiolle Cancunin ilmastoneuvotteluista ja kansalaistoiminnasta. Keskiviikkona julkaistiin myös kesällä ja syksyllä tekemäni selvitys verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta. Selvitystä voi kommentoida hallinnon kerrokantasi-sivuilla. Illalla kävimme Annukan kanssa kävelemässä ja Bistro Artesanassa syömässä sekä keskustelimme ajanhallinnasta Brian Tracyn vinkkien pohjalta.

Torstaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin töihin lumimyräkästä huolimatta. Kun juoksu ja pyöräily ovat tässäkin säässä ”ihan ok”, niin ette arvaakaan, miten helppoa se on yleensä! Aamupäivällä viimeistelin vielä ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteita sekä kuin ja kirjoitin sähköposteja. Iltapäivällä kävimme Luonto-Liiton www-suunnittelijan kanssa läpi tulevia hankkeita ja juhlistimme viestintäpäällikön opintojen valmistumista. Illalla istuin ravintola Zetorissa Luonto-Liiton talousjaoston vapaamuotoisessa suunnittelukokouksessa.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa sekä luin ja kirjoitin aamupäivän kotona sähköposteja. Iltapäiväksi suuntasin Tampereelle. Vastailin Ilmari-hankkeesta tehtävään selvitykseen – kunhan ensin löysin oikeaan Cafe Gopaliin. Tampereella olin lisäksi puhumassa ViSiOn ”Luvassa lämpenevää – Etenevätkö ilmastoneuvottelut Cancunissa?” -seminaarissa. Junamatkalla molempiin suuntiin oli hyvä tehdä kirjoitushommia ja tulevia esityksiä vaikka perjantain riehakas tunnelma ravintolavaunussa haastoikin keskittymistä.

Lauantaina hyppäsin aamujunaan ja matkustin Mikkeliin Luonto-Liiton syysvaltuuston kokoukseen. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin uusi hallitus. Puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Tuomo Lindholm Kolilta. Onneksi olkoon! Lisäksi tehtiin muutamia sääntömuutosesityksiä.

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa. Lauantaina alkanut Luonto-Liiton valtuuston kokous Mikkelissä jatkui vielä Siilin piikkiin liittyvän julkilausuman hiomisen merkeissä ja muutamista toimenkuvista keskustellessa. Kokouksen tiedotteet löytyvät Luonto-Liiton sivuilta: Luonto-Liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2011 Tuomo Lindholm ja Luonto-Liiton Siilin piikki Vapolle viherpesusta. Paluumatkalla ja illalla tein tulevan viikon kirjoitustöitä ja esityksiä sekä siivosin kotona.

Viikon aikana kävin juoksemassa 6 kertaa  (yhteensä 61 km) ja pyöräilin 64 km sekä tein kerran lihaskuntaharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 85 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen järjestöjen hienosta työstä Cancunin ilmastoneuvotteluiden suhteen, yhteistyöstä Tom Henrikssonin kanssa, työkavereista, ystävistä sekä erityisesti siitä, että verkkovaikuttamista koskeva selvitystyö saatiin valmiiksi ja julkaistua. Lisäksi olen tyytyväinen Luonto-Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja budjettiin sekä uuteen hallitukseen!

Viikon aikana olen oppinut yliopiston ja opiskelijoiden haasteista, sisustamisesta sekä Brian Tracyn 21 ajanhallintavinkkiä. Lisäksi olen ammentanut uutta asiaa verkkovaikuttamista, yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä Cancunin tulevista ilmastoneuvotteluista. Luonto-Liiton valtuuston syyskokouksessa opin jälleen lisää yhdistystoiminnasta ja Luonto-Liitosta.

Samalla huomasin, että tämä viikkopäiväkirja on tuhannes kirjoittamani blogiteksti! Blogini täytti hiljattain viisi vuotta, joten keskimäärin tekstejä tänne on syntynyt noin 200 kirjoituksen vuosivauhtia. Blogikirjoittelun myötä olen oppinut aivan valtavasti!

Tulevan viikon aikana osallistun Mainoskupla-näyttelyn avajaisiin, käyn puhumassa Tampereen yliopistolla kehitysyhteistyö- ja ympäristöviikolla, vietän Älä osta mitään -päivää sekä olen viikonloppuna Suomen luonnonsuojelululiiton syysvaltuuston kokouksessa.

Edellinen viikko on luettavissa täällä: Viikkopäiväkirja 45.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)”

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin