Viikkopäiväkirja 42 (18.-24.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton mahdollista ruokalinjausta ja ensimmäisen yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Iltapäivällä vedin viikottaista toimistokokousta, keskustelin Joanna kanssa tulevan viikon tehtävistä sekä istuin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen palaverissa suunnittelemassa Cancunin ilmastokokouksen koordinaatiota. Illalla valmistauduin seuraavan päivän Itämeriaiheiseen aamunavaukseen sekä kirjoitin pienen artikkelin ilmasto- ja kehityspolitiikan linkittymisestä degrowth-ajatteluun. Lisäksi kirjoittamani teksti ”Kotipalvelua ekologista elämää kaipaavalle, kiitos!”  julkaistiin kulutus.fi -blogissa.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa sekä pyöräilin Viikkiin pitämään aamunavausta Viikin normaalikoululle Itämerestä. Yhdeksän vinkkiä toimia Itämeren puolesta. Tämän jälkeen piipahdin vielä koulun Ekovinkkaajien kokouksessa ennen pyöräilyä keskustaan ja oikeusministeriöön, jossa osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimujaoston kokoukseen. Lounaalla kävin No Emission Mondayn Niiles Airolan kanssa ja iltapäiväksi suuntasin ajatuspaja Kansalaisfoorumin kokoukseen. Sieltä sain mukaani Aaro Harjun huippukiinnostavan kirjan ”Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta”. Sähköpostien ja muiden juoksevien asioiden jälkeen olin vielä illan päätteeksi Vihreän Langan kuvattavana kotisängylläni.

Keskiviikkona osallistuin bloggaajapaneeliin Hill & Knowltonin järjestämässä tilaisuudessa. Kirjoittelin paneelikeskustelusta ja bloggauksen tulevaisuudessa tänne: Kolme ajatusta bloggauksen tulevaisuudesta. Iltapäivällä olin Vihreän Langan haastateltavana päivän aikataulujeni sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Alkuillasta osallistuin Ympäristötoimintapäivien loppukaronkkaan. Päivän aikana kirjoittelin myös tekstiä ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiksi. Toivottavasti tulevasssa hallitusohjelmassa ovat mukana ainakin seuraavat tavoitteet: (1) hiilineutraali Suomi, (2) sukupuuttoaallon pysäyttäminen ja monimuotoisen luonnon turvaaminen, (3) luonnonvarojen kestävä käyttö ja kohtuutalous, (4) vahva ympäristöhallinto sekä (5) puhdas matalous ja kirkas Itämeri.

Torstaina kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin Luonto-Liiton yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Paljon on ehtinyt tapahtua! Iltapäivän vietin Säätytalolla Ympäristöministeriön ja Demos Helsingin ympäristötietoisuus-työpajassa. Samalla tajusin, että 2010-luvun ympäristötietoisuutta on tekeminen. Työpajan päätteeksi kävin Annukan kanssa syömässä Zen Sushissa sushia. Omia suosikkejani ovat kappamaki, shinkomaki ja inari-sushi.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja olin Helsingin Sanomien haastateltavana asuntovalintoihin liittyen. Kirjoittelin hiukan kritiikiä myös downshifting-ajattelusta: Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting. Lisäksi osallistuin mm. Luonto-Liiton piirien puheenjohtajien tapaamiseen, jossa pidin puheenvuoron ajanhallinnasta. Koko illan istuinkin sitten Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa, jossa sovittiin mm. toimintasuunnitelmasta, budjetista ja monesta muusta jutusta.

Lauantaina kirjoittelin vastauksia Tom Henrikssonin kysymyksiin liittyen valmisteilla olevaan ekologista elämäntapaa käsittelevään kirjaprojektiin sekä kävin iltapäivällä Ilmari-koulutuksessa puhumassa kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Illalla siivosimme, kävimme kävelemässä ja relailimme yhdessä Annukan kanssa.

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa ja olin muuttoapuna kun Jukka, Elina ja Kuura muuttivat yläkertaan. Mahtavaa saada näin lähelle hyviä ystäviä. Tervetuloa! Iltapäivällä tein itselleni uuden, ensi kevääseen ulottuvan, juoksuohjelman, valitsin Emilia Pippolan ottamista kuvista joitakin blogiini ja Facebookiin sekä valmistauduin tulevan viikon aktiviteetteihin. Illan kirjoittelin vastauksia Tom Henrikssonille liittyen kirjaprojektiimme ekologisesta elämästä.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 53 km) ja pyöräilin 93 km Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 83,5 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen kivoista puhetilaisuuksista, joissa olen saanut olla – erityisen innostavaa oli olla puhumassa Viikin Norssissa, Hill & Knowltonin bloggaajapaneelissa ja Ilmari-koulutuksessa. Erityisen kiitollinen olen myös siitä, että saimme hyvät ystävät viikonlopun aikana asumaan yläkertaan.

Viikon aikana olen oppinut paljon omasta ajankäytöstäni, asumisen ympäristövaikutuksista, kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta sekä Luonto-Liiton piirien arjesta. Olen myös saanut paljon ajatuksia blogini kehittämiseen sekä oppinut, että Kokoomuksen tavoitteena tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta.

Tulevan viikon aikana sukellan maanantaina kuuden eri kokouksen läpi ja vietän sen jälkeen loppuviikon luku- ja kirjoituslomaa.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa