Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 17

Tyytyväinen ihminen uskaltaa epäonnistua, kykenee kontrolloimaan omaa elämäänsä, innostuu ja on utelias, löytää oman tarkoituksen ja henkisen kotinsa sekä valitsee seuransa tarkoin vaikka tutustuukin monipuolisesti erilaisiin ihmisiin.

Ohessa tämän viikon kuusi askelmerkkiä tyytyväiseen elämään.

Kuva: Sami Säynevirta

1. Epäonnistu. Tyytyväinen ihminen ei selittele epäonnistumisiaan vaan oppii niistä. Selittely luo vain pohjan seuraavalla epäonnistumiselle ja estää virheistä oppimisen. Pelon kulttuuri luo tilanteen, jossa ihminen pyrkii välttämään virheitä sen sijaan, että syöksyisi uusiin haasteisiin. Ei voi onnistua, ellei uskalla koskaan epäonnisua. Epämukavuusalueella vierailu tarkoittaa sitä, että oppii kokemaan rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua.

2. Kontrolloi. Ihminen voi hyvin, jos hänellä on tunne siitä, että hän kykenee kontrolloimaan omaa elämäänsä, aikaansa ja tehtäviään. Kannattaa siis sopia mite tekee ja tehdä mitä sovitaan. Tämä edellyttää sitä, että pystyy ottamaan vastuuta ja auttamaan muita kantamaan oman vastuunsa. Tyytyväinen ihminen kestää kritiikkiä, mutta ei hyväksy turhaa kielteisyyttä. Kaikkea ei tietenkään voi kontrolloida. Usein elämä vain tulee sellaisenaan. Olennaista on kuitenkin tunne hallinnasta.

3. Innostu ja ole utelias. Taidot eivät riitä riitä onnistumiseen. Tarvitaan ennenkaikkea halua ja innostusta sekä häpeämätöntä toimintaa ja tekemistä. Tarvitaan sosiaalista älykkyyttä. Ihminen, joka ilmaisee keskusteluissaan kiinnostuksen muiden elämäntilanteeseen, harrastuksiin ja mielipiteisiin, on usein sosiaalisesti rikas. Inspiroiva näky, toivon tunnelma, kärsivällisyys ja toisten tuki lisäävät tyytyväisyyttä.

4. Löydä tarkoituksesi. Tyytäväinen ihminen tietää oman tarkoituksensa sekä työskentelee päivittäin tärkeimpien päämääriensä eteen nauttien samalla itse tekemisestä. Kun on löytänyt oman elämänsä tarkoituksen, kykenee kaikkein parhaiten vaikuttamaan myös muiden elämään myönteisesti. Tyytyväinen ihminen hakeutuu siis tehtäviin, joissa hänen vaikutuksensa on kaikkein suurin. Tämä edellyttää keskittymistä omiin vahvuuksiinsa heikkouksien sijaan. Aristoteleen mukaan jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen.

5. Löydä henkinen kotisi. Tyytyväinen ihminen etsii itselleen sellaisen henkisen kodin, josta löytyy niitä ihmisiä, jotka tulevat sinua ja sinun arvojasi. Kannattaa lähteä pois sieltä, missä arvojasi ei tueta. Kun oman henkisen kodin löytää eikä ympäristö pyristele vastaan, kasvaa ihmisenä nopeasti. Kannattaa hakeutua niiden seuraan, joilta voi oppia uutta. Jos ympärillä on vain laiskoja, epärehellisiä, väkivaltaisia tai vaikkapa ahneita ihmisiä, tulee sinusta helposti samanlainen.

6. Tutustu monipuolisesti. Tyytyväinen ihminen tuntee paljon myös niitä, joita on alunperin vihannut ja pelännyt. Jos ei ole omakohtaista kokemusta muista ryhmistä tai heimoista, erilaisuus pelottaa. Tähän perustuu myös rasismi. Ihminen toimii helposti sen perusteella, mihin sosiaalinen paine häntä ajaa. Tyytyväisen ihmisen tärkeimpiä asioita on seura, jossa aikansa viettää. Ylläpidä siis kosketusta erilaisiin ja erimielisiin ihmisiin, mutta valitse seurasi tarkoin.

Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/2010/05/voimat-askelia-tyytyvaiseen-elamaan-%E2%80%93-osa-16/

2 kommenttia artikkeliin ”Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 17”

  1. Hyvä kirjoitus. Yksi asia, jonka itse ajattelen ehkä eritavalla kuin sinä on tämä kontrolli. Mielestäni elämää ei pidä kontrolloida. Mielestäni aloin heti voimaan paremmin kun lakkasin kontrolloimasta elämää. Elämässä voi tulla aina sattumanvaraisia tapahtumia, joita emme pysty kontrolloimaan. Sen sijaan olen viimeaikoina antanut elämän virran viedä, ja olen pyrkinyt tulemaan oman elämäni ohjaajaksi.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!