Nautimme myöhäistä aamiaista lauantaina Ulriikan, Silken ja Anna-Stiinan kanssa meillä kotona Käpylässä. En näytä olevani yksin tulevaisuuspohdintojeni kanssa. Aikakautta tuntuu riivaavan se, että monilla muillakin on hakusessa omat tulevaisuuden suunnitelmansa. Päivällä lueskelimme Annukan kanssa lehtiä ja kirjoja. Ohessa mainio poiminta viimeisimmästä Vegaia-lehdestä (2/2008):
”Eläinten syöminen, se on kuin raiskaamista… Molemmissa tapauksissa käydään käsiksi ruumiiseen ilman lupaa. Se on suunnattoman epätoivoista.” Esseisti Antti Nylen, Helsingin Sanomien NYT-liite 17/2008.
Illalla piipahdimme Laurin läksiäisissä. Lapsuudenkaverini on lähdössä vuodeksi Kosovoon. Samalla oli hienoa ja inspiroivaa nähdä muitakin vanhoja tuttuja Hietalahden, Kampin ja Ressun ajoilta. On hauska huomata, kuinka heterogeeninen joukostamme on muodostunut. Ihmiset ovat löytäneet todella erilaisia tapoja olla ja elää. Se on iso vahvuus.
