Katsaus vuoden 2007 toimintaan

Katsaus vuoden 2007 toimintaan

Yhteiskunnallinen vaikutustyö Suomen luonnnosuojeluliiton nimissä, kestävän kehityksen toimikunnan työhön osallistuminen Maan ystävien edustajana, ympäristöpäällikön tehtävät tietoliikennealalla ja muut projektityöt. Kirja-artikkelit, kirjoitukset ja puhetilaisuudet sekä jatko-opintojen tekeminen ja omat häät. Vuosi 2007 oli monessa suhteessa edellisiä aktiivisempi. Siitä huolimatta päällimmäisenä on tunne, että mitään suuria muutoksia ei vuonna 2007 ole tapahtunut. Muutama pettymyskin mahtuu mukaan. Näistä kaikista seuraavassa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Suomen luonnonsuojeluliitossa (http://www.sll.fi) toimin edellisen vuoden tapaan liittohallituksen jäsenenä, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajana, energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtajana sekä jäsenenä talousvaliokunnassa, viestintävaliokunnassa ja Luonnonsuojelija -lehden toimitusneuvostossa. Tämän lisäksi minut nimettiin liiton edustajana oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaan (http://www.kansanvalta.fi/).

Luonnonsuojeluliitossa toimiminen tarkoitti suurta määrää kokouksia, seminaareja, järjestöhallintoa ja osallistumista eri tilaisuuksiin ja keskusteluihin. Pelkästään liittohallituksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokoukset tarkoittivat yli 30 täyspitkää kokousta. Tähän päälle sitten kaikki muut kokoukset ja tapaamiset. Loppuvuodesta minut valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle (2008-2009) niin piirin puheenjohtajaksi kuin liittohallitukseenkin. Toki pettymyksiäkin mahtui joukkoon. Toukokuussa olin ehdolla Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi, mutta hävisin toisella kierroksella äänestyksessä erinomaiselle Risto Sulkavalle.

Aktiivinen työ Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=188780&lan=fi) ja sen ympärillä jatkui Maan ystävien (http://www.maanystavat.fi) edustajana. Osallistuin Suomen edustajana Hollannin kestävän kehityksen prosessin arviointityöryhmään (peer review). Tämä tarkoitti kokous- ja haastattelumatkoja Hollantiin. Pidin myös muutamia ympäristöjärjestöjen valmisteltuja alustuksia ja puheenvuoroja keke-toimikunnassa.

Lisäksi vedin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Kestävän kehityksen aikalaisvisio -hanketta (http://vatupassi.net/aikalaisvisioita/), jossa tuotimme seminaarien ja vieräskynäkirjoitusten muodossa välähdyksiä ekologisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Kestävän kehityksen teemasta kirjoitin myös ViSiOlle ja opintokeskuksille viestintäsuunnitelman (http://www.visili.fi/hankkeet_kestava.htm). Loppuvuodesta kirjoitin kommentteja oikeusministeriön hallinto-osaston demokratian vastuualueen ”Kansalaisosallistumisen edistäminen tieto- ja viestintätekniikan avulla” –raporttiin (http://www.om.fi/Etusivu/Vireilla/Kehittamishankkeita/1175668620435).

Vuoden mittaan pidin alustuksia eri seminaareissa, kestävän kehityksen toimikunnan kokousten yhteydessä ja toimin puheenjohtajana tai osallistujana eri keskustelutilaisuuksissa ja paneeleissa. Kävin myös tapaamassa eri yhteyksissä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja ministereitä. Lisäksi kirjoittelin mielipidekirjoituksia mm. Helsingin Sanomiin, Aamulehteen ja Suomen Kuvalehteen. Kolumneja kirjoittelin mm. Luonnonsuojelijalehteen ja Luonnonsuojeluliiton verkkosivuille, Nuorisotutkimusverkoston http://www.kommentti.fi -palstalle, Villi-lehteen ja HYY:n Raastimeen. Lisäksi kirjoitin Maan ystävien jäsenlehdessä ilmastyvää kansainvälisten asioiden palstaa ja tuotin muutaman tekstin Attacin perustamaan http://maailmantalous.net/ -portaaliin. Kirjoittelun lisäksi minua haastateltiin eri ympäristökysymyksistä suomalaisiin medioihin, esimerkiksi YLE:n tv-uutisiin, Helsingin Sanomiin, Radio Suomeen, Kansan Uutisiin ja moniin muihin.

Erityisen paljon huomiota saivat vuonna 2007 kansainvälisen ilmastotoimintapäivän yhteydessä toteutettu ilmastohiihto (http://www.sll.fi/tiedotus/ilmastopaiva081207) sekä Balin ilmastokokouksen tulosten kommentointi (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/balintulos).

Kaikkein mielenkiintoisin ja avartavin tempaus, johon osallistuin, oli Todellisuuden tutkimuskeskuksen yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Maan ystävien kanssa järjestämä konttausperformanssi ilmastonmuutoksen uhrien puolesta. Lisää osoitteessa: http://leo-stranius.livejournal.com/2007/11/26/ ja http://leo-stranius.livejournal.com/2007/12/01/.

Keskimäärin käytin vuoden aikana vapaaehtoistyöhön viikottain noin 32 tuntia. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyvää blogiani päivitin yleensä useita kertoja viikossa: http://leo-stranius.livejournal.com/

Työt ja jatko-opinnot

Ympäristöpäällikön työtehtävissä tietoliikennealalla ympäristöasiat etenivät enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jätemäärät työpaikallani vähenivät vuodessa lähes kolmanneksen ja energiankulutustakin saatiin pienennettyä jonkin verran. Lisäksi teimme aktiivista sisäistä kampanjointia Liikkujan viikon ja Autottoman päivän (http://www.autotonpaiva.fi) sekä Energiansäästöviikon (http://www.energiansaastoviikko.fi) aikana. Oli ilo havaita, että ympäristöasioille on nyt selvästi enemmän kaikupohjaa kuin vaikkapa pari vuotta sitten.

Töiden puolesta osallistuin myös Trainers’ Housen viikon mittaiselle ammattilaisvalmennuskurssille. Kyseessä oli varmasti elämäni inspiroivin ja kiinnostavin valmennus. Lisäksi suoriuduin töissä kunnialla muutamasta vaativastakin projektista. Erityisesti vetämäni huoltotoimintojen siirtoprojekti Suomesta Unkariin onnistui hyvin – vaikka samalla tarkoittikin paljon reissaamista Espoon ja Budapestin välillä.

Ylivoimaisesti suurin ekosyntini onkin lentäminen. Vuoden 2007 aikana lensin kaiken kaikkiaan 29 kertaa (työmatkoja) aiheuttaen suunnattoman määrän ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä yläilmakehään. Maksoin luonnollisesti matkoistani lentomaksua (http://www.lentomaksu.fi), mutta parempi olisi ollut tietysti jättää kokonaan lentämättä. Pelkästään oma työmatkalentämiseni antaa minulle vahvan syyn toimia aktiivisesti myös ympäristöjärjestöissä.

Jatko-opintojen (http://www.uta.fi) ja väitöskirjan suhteen edistyminen ei ollut ehkä odotetun kaltaista. Viime syksyn ja alkuvuoden pirteän alun jälkeen homma jäi muiden aktiviteettien jalkoihin, vaikka pyrinkin käymään viikottain tai ainakin parin viikon välein jatko-opintoseminaarissa Tampereella. Myöskään rahoituskuviot eivät selkiytyneet vaikka sainkin yliopistolta kolmen kuukauden apurahan. Onnistumisen kokemusta ja eteenpäin menoa tarjosi kuitenkin marraskuun alusta tutkimuksen tekoa varten palkkatyöstäni ottama kolmen kuukauden opintovapaa.

Työhuoneen hankin opintovapaan ajaksi Nuorisotutkimusverkoston (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/) tiloista Allianssi-talolta. Nuorisotutkimusverkosto osoittautui heti ensimmäisistä päivistä lähtien dynaamiseksi ja inspiroivaksi työyhteisöksi. Osallistuin Jokelan koulutragedian seurauksena tai innoittamana julkaistuun kirjoitus-sikermään (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/jokela.pdf) ja pistin käyntiin talonvaltauksia käsittelevän julkaisuhankkeen, joka julkaistaan helmi-maaliskuussa 2008.

Sain myös kirjoitettua tai viimeisteltyä vuoden aikana viisi kirja-artikkelia (Ympäristöliikkeen historia – 1990- ja 2000-luvun ympäristöliike, Euroopan energia- ja ilmastopolitiikka murroksessa, Ympäristöliikkeen uusi organisoituminen, Ympäristösivistyksen lähtökohtia ammattikorkeakouluissa sekä Talonvaltaukset yhteiskunnallisena liikkeenä). Useimmat näistä teksteistä ilmestyvät vasta vuoden 2008 puolella. Varsinainen oma väitöskirjaani liittyvä täsmällisempi tutkimuskysymys ja -suunnitelma jäivät kuitenkin vielä hiukan epämääräiseksi vaikka esittelinkin tutkimussuunnitelmaani vuoden aikana kaksi kertaa YHTYMÄ-tutkijakoulun seminaareissa ja kerran jatko-opintoseminaarissamme Umbrellassa. Lisäksi osallistuin ainakin neljään eri tieteelliseen seminaariin. Kävin myös luennoimassa muutamilla yliopistokurssilla Helsingissä ja Tampereella.

Töihin käytin vuoden aikana aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Henkilökohtainen elämä

Suurin yksittäinen tapahtuma viime vuonna henkilökohtaisessa elämässäni oli naimisiin meno ja häät Annukan kanssa (http://www.mv.helsinki.fi/home/azberg/index.htm, http://www.valt.helsinki.fi/blogs/azberg/). Olen vakuuttunut, että avioliitto instituutiona on omiaan tukemaan niitä rakenteita ja olosuhteita, jotta suhteemme pysyisi kasassa myös vaikeina hetkinä, joita elämän varrella vääjäämättä tulee vastaan. Sen sijaan en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että häiden järjestäminen on kovin inspiroivaa tai mukavaa. Suuri kiitos auttamisesta juhlien järjestämisessä (sekä ikimuistoisista ja hulvattomista polttareista) kuuluu mahtaville ystävillemme.

Häämatkalle suuntasimme Sallan kuntaan ja Kuusamoon Karhunkierrokselle (http://luontoon.fi/page.asp?Section=3037) sekä pyöräretkelle Kainuun ja Pohjois-Karjalan maisemiin. Kävelimme neljässä päivässä 80 kilometrin vaellusreitin ja pyöräilimme päälle Kuusamosta Joensuuhun yhteensä 512 kilometria. Lisäksi pyöräilin vielä yhden päivän aikana Joensuusta Mikkeliin, yhteensä noin 250 kilometria.

Suurta rooli arjen henktisyydessä näyttelivät Annukan kanssa iltaisin vietetyt teehetket ja kerran viikossa pidetyt L&A-sessiot, jotka varattiin huolella molempien kalentereista hyvissä ajoin etukäteen. Vähintään kerran kuussa nautimme kokonaisen päivän toistemme seurasta ja kulttuurista. Kerran vuosineljänneksessä pidimme myös 24-tunnin mittaisen nonstop-loman ja kerran puolessa vuodessa venytimme tuon L&A-session 48 tunnin mittaiseksi. Noina kertoina lomailimme esimerkiksi keväällä Nauvossa ja syksyllä Fiskarsissa pyrkien näin suosimaan lähialuematkailua.

Kotimaan reissujen ja pyöräilyjen sekä arjessa tapahtuvan rentoutumisen lisäksi kävimme kesällä Annukan kanssa myös Japanissa, jossa vierailimme Tokiossa, Kiotossa, Hiroshimassa ja Fuji-vuorella. Tämä jäi ainoaksi ulkomaille suuntautuneeksi hupimatkaksi. Lisäksi nautimme kesästä viikonloppuretken verran Turun saaristossa vieraillen mm. Jurmossa. Kesän aikana saimme olla mukana myös muutamien kauniiden ja erityisten hääjuhlien järjestelyissä.

Kunnostani pyrin pitämään huolta. Käytännössä tämä tarkoitti aktiivista pyöräilyä, juoksemista ja ajoittaista punttisalilla käyntiä. Pyöräilykilometreja kertyi vuoden aikana yhteensä 5523 km (keskimäärin n. 15 km jokaista vuoden päivää kohti). Pyöräilyvuosi 2007 -kilpailussa olin sijalla 23 (http://www.pyorailyvuosi.fi/index.php?p=20).

Juokseminen jäi vähemmälle – noin 1-2 kertaa viikossa, paitsi viimeisen kahden kuukauden aikana juoksin 4-6 kertaa viikossa. Käytännössä tämä tarkoitti matkana noin 1000 kilometrin juoksua koko vuoden aikana. Lisäksi kävin punttisalilla suhteellisen säännöllisesti kesällä ja syksyllä.

Vuoden alussa luovuimme kokonaan jo minimiin hiipuneesta television katselusta ja televisio vietiin kellariin. Lisäksi harjoitin askeettista hedonismia kieltäytymällä alkoholista, kahvista, kaikista mahdollisista ”herkuista” sekä lisätystä sokerista. Pyrin minimoimaan kulutustani käyttämällä kuukaudessa rahaa maksimissaan 1200 euroa. Naimisiinmenon jälkeen siirryimme Annukan kanssa yhteistalouteen, jonka jälkeen yläraja yhteiselle kulutuksellemme (ml. asuminen ym.) on ollut 2400 euroa kuukaudessa.

Lahjoitin kaikista nettotuloistani 5,5 prosenttia hyväntekeväisyteen – ja kun Annukan 10,5 prosentin lahjoitukset pistetään mukaan, lahjoitti kotitaloutemme tasan 7,5 prosenttia kaikista nettotuloistaan johonkin yhteiseen hyvään. Kymmenertaistimme näin YK:n 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen. Rahataloudesta vapaata elämää täydensi myös se, että sain kuluvan vuoden aikana maksettua pois oman osuuteni asuntolainasta.

Pidättäytymisen teemoista olin myös haastateltavana radiossa. Sosiaalisen elämän uudeksi innovaatioksi taas kohosi vuoden mittaan kohisten suosiotaan kasvattanut Facebook eli tuttavallisemmin naamakirja, johon itsekin liityin loppukesällä. Vuoden vaihteeseen mennessä olin saanut naamakirjaverkostooni vähän yli 500 kaveria ja esimerkiksi perustamaani Suomen luonnonsuojeluliiton ryhmään oli liittynyt yli 600 jäsentä.

Yhteenveto

Kaikein kaikkiaan vuosi 2007 oli siis hyvä ja aktiivinen. Paljon yhteiskunnallista vaikuttamista, töitä ja jatko-opintoja sekä kuntoilua, suuria ja pieniä askeleita henkilökohtaisessa elämässä. Toisaalta joukkoon ei mahtunut mitään isoa muutosta, kuten esimerkiksi vuonna 2006, jolloin sain palautettua graduni ja valmistuin, hankimme Annukan kanssa asunnon sekä tulin uutena sisälle Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan.

Toki opintovapaa ja tutkijan työ väitöskirjan parissa oli mielenkiintoinen kokeilu. Lisäksi vuonna 2007 yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, töihin ja opintoihin sekä henkilökohtaiseen elämään liittyviin asioihin tuli ihan uudenlaista syvyyttä samalla kun määrät kasvoivat melkoisesti. Uskon, että kehityin vuoden mittaan paljon myös ihmisenä vierailemalla aktiivisesti epämukavuusalueella ja muutenkin pyrkimällä positiiviseen, energiseen ja innostuneeseen elämänasenteeseen. Arjen kruunasivat Annukan kanssa säännöllisesti viettämämme illan kultareunat ja säännölliset kalenteriin varatut L&A-sessiot.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.