Oma vuoteni 2020 sanoin ja numeroin

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Paluuta vanhaan kuitenkaan tuskin on luvassa. On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen. Sitä ennen kuitenkin vielä kertaus menneeseen vuoteen.

Vaikka itselleni vuosi 2020 oli hyvä. Monin paikoin ja monille se on ollut kamala.

Koronapandemia on määritellyt totuttuja käytänteitä ja arkea monilla uusiksi. Yhteiskunnat ja yksilöt kykenivät kuitenkin sopeutumaan uusiin toimintatapoihin paikoin ennennäkemättömän nopeasti. Monet uudet käytännöt jäävät pysyviksi rokotteesta riippumatta.

Tämä herättää toivoa siitä, että kun alamme käsittelemään demokratioissa kriisiä kriisinä, meillä on mahdollisuus vastata myös ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisiin ongelmiin. Tämän takia tein myös aloitteen, että myös Helsinki julistaisi ilmastohätätilan.

Koronapandemian ohella maailmanpolitiikkaa ovat ravisuttaneet vuonna 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Black Lives Matter -liike. Koronapandemian myötä myös ilmastopäästöt vähenivät hetkellisesti ja liikkeelle laitettiin ennennäkemätön määrä investointeja puhtaaseen teknologiaan. Ympäristö- ja vastuullisuusteemat eivät kadonneet mihinkään politiikan, yritysten ja yksilöiden agendalta.

Töissä aloitin Third Rockin toimitusjohtajana

Lue lisää

Käpylä-lehti: Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Käpylä-lehdessä joulukuussa 2020.

Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Halusin antaa äänen lapsille vuoden viimeiseen Käpylä-lehden Takaikkunaan.

Kysyin 9-vuotiaalta lapseltani, mistä hän haluaisi minun kirjoittavan Käpylä-lehteen. Hänen mukaan minun pitäisi kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Lapsi toivoi, että ilmastokriisi pystytään pitämään hallinnassa emmekä joutuisi kohtaamaan äärimmäisiä sääilmiöitä. 

Kysyessäni tarkemmin aihetta ja näkökulmaa, lapseni toivoi, että Käpylässä olisi vähemmän autoilua ja enemmän biokaasu- ja sähköautoja, ei tehtäisi uusia rakennuksia ja istutettaisiin lisää metsää.

Lue lisää

Nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella

Sitra julkaisi tänään (17.11.2020) erittäin kiinnostavan tutkimusraportin Nutopia – nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski. Itse osallistuin hankkeen ohjausryhmään. Raporttia varten kerättiin etnografista tutkimusaineistoa ja yhteensä 18 nuoren ilmastoaktivistin haastattelut kevään 2020 aikana. Raportissa annetaan 10 suositusta ja tuodaan muutenkin monipuolisesti esille nuorten näkökulmaa ilmastokriisiin.

Yksi teema, joka nousi sekä raportin julkistuksen yhteydessä pidetyssä webinaarissa että raportissa itsessään selkeästi esille oli se, että nuoret ymmärtävät varsin hyvin ilmastokriisin kytkeytymisen muihin teemoihin, kuten oikeudenmukaiseen siirtymään, luontokatoon ja talousjärjestelmään. Tämä kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu on yksi asia, jota itse kaipaisin enemmän myös poliittiseen päätöksentekoon ja siihen kun keskustellaan ilmastotoimista.

Lue lisää

HS mielipide: Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys

Oheinen Mari Holopaisen ja minun mielipidekirjoitus julkaistiin 19.9.2020 Helsingin Sanomissa.


Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys

”Helsingin rakentamistavoitteita on syytä arvioida suhteessa viheralueiden säilymiseen.”

Helsingissä käsitellään parhaillaan maankäytön ja asumisen ohjelmaa. Viranhaltioiden pohjaesityksessä tavoitteena on rakentaa kaupunkiin vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Tämä tarkoittaisi tuleville vuosille mittavaa rakentamisen painetta.

On selvää, että Helsinkiin tulee rakentaa lisää, mutta samalla ympäristön ja luonnon kannalta kestävää rakentamisen tasoa ja vauhtia tulee arvioida kriittisesti. Mitä enemmän tavoittelemme rakentamista, sitä kovemmat paineet kohdistuvat asukkaille tärkeisiin luonto- ja virkistysalueisiin sekä kulttuuriympäristöihin.

Lue lisää

Suomi oikeuteen heikon ilmastopolitiikan vuoksi – seuraavaksi yritykset?

Suomi ja 32 muuta maata on haastettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta.

Asiasta uutisoi esimerkiksi The Guardian. Lisäksi aihetta on ansiokkaasti käsitellyt omassa blogissaan julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Valtioiden ja myös yritysten haastaminen oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta tai toimenpiteiden laiminlyönnistä on uusi kiinnostava ilmastoaktivistien toimintamuoto. Rautiaisen mukaan maailmalla on vireillä jo yli tuhat ilmastovalitusta, Suomessa ei vielä yhtään.

Lue lisää

Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 17.6.2020 kevätkauden viimeiseen istuntoon. Valtuusto jatkaa työtään taas elokuussa.

Kävimme kokouksessa lähetekeskuskustelun vuoden 2021 talousarviosta. Lisäksi keskustelimme pitkään vuoden 2019 arviointikertomuksesta, jossa puheenvuoroja kirvoitti erityisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja pormestarien rooli.

Jätin kokouksessa valtuustoaloitteen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä.

Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua. Vastaava kokeilu on käynnistetty Lahdessa ja tätä olisi syytä kokeilla myös Helsingissä. Ilmastokriisi etenee mahdollisesti ennustettua rajummin ja tarvitsemme monia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Tein valtuustoaloitteen, että Helsingin kaupunki mahdollistaisi työntekijöilleen vapaaehtoistoiminnan tekemisen.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessa. Jätin aloitteen valtuuston kokouksessa 10.6.2020.

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Vapaaehtoistyö lisää ihmisten hyvinvointia ja lisää merkityksellisyyden tunnetta. 

Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Kaupunkistrategiassa korostetaan paljon osallistumista ja osallisuutta. 

Lue lisää

Koronavirus: Plussat ja miinukset ilmaston ja ympäristön kannalta

Kirjoitan tätä tekstiä samalla, kun lapsi käy viereisessä huoneessa etäkoulua, etäpäiväkotilainen askartelee omassa huoneessaan ja puoliso tekee etätöitä toisessa huoneessa. Molemmat lapset keskeyttävät meitä aikuisia monta kertaa tunnissa milloin milläkin tarpeilla. Koronashokki on näkynyt omassa arjessa vahvasti nyt pari viikkoa.

Vaikka nyt pitäisi olla aikaa kotoilulle ja siihen satelee vinkkejä siellä sun täällä, on omassa arjessani aikaa millekään uudelle ollut paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta pitäisi pohtia, miten rakennamme hiilineuraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Ohessa 10 ajatusta – plussia ja miinuksia ilmaston ja ympäristön kannalta käsillä olevaan koronakriisiin tai koronashokkiin.

Tämän listauksen perusteella äänin 5-4 koronavirus tulee olemaan ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisen näkökulmasta haitallinen.

Lue lisää

Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

Lue lisää

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?
7-vuotias: Ilmastokriisi!

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan hedelmällisyysluku oli 1,41 lasta yhtä naista kohden. Esimerkiksi vuonna 2010 se oli vielä 1,87 lasta naista kohden.

”Syntyvyyden yhteydessä on keskusteltu yllättävän vähän ilmastokriisin vaikutuksesta”

Tämä on aiheuttanut asiantuntijoissa, viranhaltioissa ja poliittisissa päättäjissä huolta. Mitä tapahtuu kansantalouden kestävyydelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja perinteisille perhearvoille? Jotkut päättäjät ovat patistaneet kansalaisia synnytystalkoihin huoltosuhteen parantamiseksi.

Ihmisten huolen omasta taloudesta ja työpaikoista on katsottu vaikuttavan osin alentuneeseen syntyvyyteen. Keinoksi syntyvyyden alentumiseen Suomessa on esitetty perhevapaauudistusta, maksutonta varhaiskasvatusta, harrastusmahdollisuuksien parantamista sekä yleisesti lasten, nuorten ja perheiden aseman parantamista.

Toisaalta yhtä merkittäviä tekijöitä syntyvyyden laskuun voivat olla myös esimerkiksi nuoruuden pidentyminen, yksilöllisten tarpeiden korostuminen ja merkityksellisuuden etsiminen. Erityisen vähälle huomiolle syntyvyyttä alentavana tekijänä on saattanut kuitenkin jäädä ilmastokriisi.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami