Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen

leo-stranius-pyoraLaskin, että olen liikkunut viimeisen viikon aikana yhteensä 12,5 tuntia.

Ylimääräistä aikaa olen tähän kuitenkin käyttänyt vain vähän alle kolme tuntia. Miten tämä on mahdollista? Tietysti hyötyliikunnan takia. Liikun silloin kun joudun muutenkin siirtymään paikasta toiseen tai kuntoilen muiden aktiviteettien ohessa.

Seuraavassa hiukan tarkemmin aiheesta.

Aika monilla on vaikeuksia sovittaa yhteen työ ja arki. Kun sen lisäksi pitäisi vielä pitää myös omasta kunnosta huolta alkaa yhtälö olla todella haastava.

Itsekin olen tämän huomannut. Työ Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustoimet Helsingin kaupunginvaltuutettuna, arki kahden pienen lapsen kanssa sekä erilaiset muut omat projektit (esimerkiksi ajanhallintavalmennus, Ilmastokatu Personal Trainer, Tyrsky consulting ym.).

Miten tässä välissä ehtii liikkumaan? Aika moni on varmasti asettanut vuoden vaihteessa uudenvuoden lupauksen tai muun vastaavan muodossa itselleen tavoitteita kuntoilun suhteen. Ainakin itse olen.

Huono tavoite on se, että lupaa pelkästään kuntoilla enemmän. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia ja mitattavia. Näin todennäköisyys niiden toteuttamisesta paranee. Sekään ei mielestäni riitä, että päättää vain aloittaa vaikka juoksuharrastuksen tai venyttelee säännöllisesti, juoksee maratonin tai suoriutuu läpi puolitriatlonista. Itse suosittelen, että muuttaa omat kuntoilutavoitteet suoraan kilometreiksi, tunneiksi tai käyntikerroiksi, jotka pilkkoo vielä jokaiselle viikolle tai jopa päivälle sekä sijoittaa kalenteriin.

Itse olen asettanut seuraavat kuntoilutavoitteet itselleni vuodelle 2017:

Välihuomio. Tavoitteista kannattaa tehdä julkisia. Tämä lisää merkittävästi todennäköisyyttä saavuttaa tavoitteet, koska silloin muodostuu sopivaa julkista painetta ja toisaalta lähiyhteisö pystyy tukemaan ja auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa. Voi saada yllättävää apua silloin kun sitä eniten tarvitsee.

…mutta siis omat kuntoilutavoitteeni vuodelle 2017:

– Juoksu: 1000 km = 20 km / vko
– Pyöräily: 5000 km = 100 km / vko
– Sisäpyöräily (pyöräily trainerilla/spinning) 2000 km = 40 km / vko
– Uinti: 50 km = 1000 m / vko
– Lihaskuntoharjoitus: 100 krt = 2 krt/vko

Tavoitteiden kirjaamisen lisäksi olen myös aikatauluttanut tietyt kuntoiluhetket eri päiville jo valmiiksi kalenteriin koko vuoden osalta. Näin viikoittaisille liikuntahetkille on oikeasti varattu aikaa vaikka toki järjestelenkin niitä usein uusiksi viikko- tai päiväsuunnitelmia tehdessäni.

Käytännössä tuosta tulee siis vähintään noin 7-9 tuntia kuntoilua joka viikko. Esimerkiksi viime vuonna (2016) itselleni kertyi kuntoilua keskimäärin 9,5 tuntia viikoittain (ks. toimintakertomus 2016) Nyt päästäänkin itse asiaan.

Miten tämän määrän liikuntaa saa sovitettua kaiken muun keskelle?

Yhtenä avaintekijänä on hyötyliikunta. Kuntoilua kannattaa sijoittaa erityisesti työmatkoihin. Itse olen aloittanut viime syksynä esimerkiksi työmatkajuoksun. Lisäksi minulla on ollut viime vuosina etuoikeus nauttia työnantajan tarjoamasta edusta, jossa voin harrastaa tunnin liikuntaa viikossa työajalla. Virkistää kummasti käydä keskellä työpäivää juoksulenkillä. Lisäksi kuntoiluun voi välillä yhdistellä myös muita aktiviteetteja (esimerkiksi musiikin tai radion/uutisten kuuntelua, puhelinkokouksia sekä kirjan lukemista tai lasten/puolison/ystävien kanssa olemista).

Kävin läpi kuntoiluni viimeisen viikon osalta.

Viikon saldoksi kertyi seuraavaa:

– 5 juoksulenkkiä
– 4 lihaskuntoharjoitusta
– 3 uintikertaa
– 2 sisäpyöräilyharjoitusta
– 10 työmatkapyöräilyä

Yhteensä liikuntaa viimeisen viikon aikana on kertynyt noin 12,5 tuntia eli kyseessä on kuntoilutavoitteiden näkökulmasta hyvä viikko. Kuulostaa aika suurelta määrältä.

Kun tarkemmin asiaa katsoo, niin suurin osa tuosta kuntoilusta on tapahtunut kuitenkin hyötyliikunnan muodossa – siis paikoissa ja hetkissä, joissa olisin joka tapauksessa ollut siirtymässä paikasta toiseen tai tehnyt jotain ihan muuta.

Käytännössä erilliset liikunnat ovat 7 minuutin aamuiset lihaskuntotreenit, yksi juoksukerta ja kolme uintikertaa. (joista yhden tein työajalla).

Yhteensä omaa/ylimääräistä aikaa kuntoiluun olen siis viimeisen viikon aikana käyttänyt vähän alle kolme tuntia. Tässä valossa kuntoilumääräni ovat varsin kohtuulliset. Ja toisinpäin, mikä parasta: Ilman ylimääräistä ajankäyttöä olen saanut kuntoilla viikon aikana huimat 9,5 tuntia.

Toki kovempi ja tavoitteellisempi treenaaminen on hyötyliikunnan muodossa haastavampaa ellei mahdotonta. Itse olen kuitenkin hedonistinen kuntoilija ja otan liikunnan kohtuudella lähinnä elämänlaatua ja hyvinvointia parantavana juttuna.

Ohessa tiedot kuntoiluistani viimeisen viikon osalta:

Viikon kuntoilupäiväkirja 12.-18.1.2017:

Torstai 12.1.2017:

– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Pyöräily päiväkodilta uimahallille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily Ruoholahteen seminaariin 6,5 km
– klo 11.00 Pyöräily Ruoholahdesta työpaikalle 2 km
– klo 15.30 Pyöräily työpaikalta päiväkodille 5 km

Perjantai 13.1.2017:

– klo 7.00 Juoksu 10 km (musiikin kuuntelua)
– klo 16.30 Pyöräily kotoa keskustaan kokoukseen 5,5 km
– klo 18.30 Pyöräily keskustasta ystävän syntymäpäiväjuhlille Kalasatamaan 3,5 km
– klo 20.30 Pyöräily Kalasatamasta kotiin 2,5 km

Lauantai 14.1.2017:

– klo 10.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 1h 15 min
– klo 12.00 Pyöräily lasten kanssa lounaalle 1 km
– klo 13.30 Pyöräily lasten kanssa lounaspaikasta lapsen kaverisynttäreille Ruoholahteen 8 km
– klo 19.00 Pyöräily lasten kanssa Ruoholahdesta kotiin 7 km

Sunnuntai 15.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Pyöräily uimahallille ja takaisin 2 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1300 m
– klo 11.00 Pyöräily Hakaniemeen lasten kanssa 4 km
– klo 15.00 Pyöräily Hakaniemestä kotiin 4,5 km

Maanantai 16.1.2017

– klo 7.00 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu kotoa työpaikalle 6 km
– klo 16.00 Juoksu työpaikalta päiväkodille 5,5 km
– klo 19.00 Sisäpyöräily kotona trainerilla (samalla kirjan lukemista ja lasten kanssa keskustelua) 45 min

Tiistai 17.1.2017:

– klo 6.15 The 7 Minute Workout
– klo 7.45 Pyöräily lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.00 Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa 1500 m
– klo 9.00 Pyöräily työpaikalle 5 km
– klo 13.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 15.30 Pyöräily työpäivän aikana 1 km
– klo 16.30 Pyöräily päiväkodille 6 km

Keskiviikko 18.1.2017:

– klo 7.50 The 7 Minute Workout
– klo 8.00 Juoksu lasten kanssa päiväkodille 1 km
– klo 8.15 Juoksu työpaikalle (kiertoreittiä) 10,5 km
– klo 15.45 Juoksu työpaikalta kaupungintalolle 1 km
– klo 23.00 Juoksu kaupungintalolta kotiin 5,5 km

Jos siis arki tuntuu aikataulujen suhteen tiukalta eikä aikaa kuntoiluun ole, suosittelen hyötyliikuntaa!

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikon kuntoilupäiväkirja: Arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen”

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa