Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirja – metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen on yksi parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja.
Wilenius rakentaa teoksensa Nikolai Kondratjevin aaltojen tai syklien pohjalle (ks. alla oleva kuva).
Kondratjevin syklejä ovat teollisuusyhteiskunnan alusta olleet (1) höyrykoneen keksiminen, (2) rautatiet ja teräs, (3) sähköistyminen ja kemikaalit, (4) autot ja petrokemikaalit, (5) digitaalinen teknologia ja nyt viimeisenä (6) älykäs teknologia.
Wileniuksen mukaaan olemme nyt kuudennen syklin tai aallon alussa. Kirjassaan Wilenius tiivistää erinomaisen hyvin tälle ajalle ominaiset trendit.
Kuudennessa aallossa korostuu Wileniuksen mukaan seuraavat viisi periaatetta:
1. Yhteistyö. Tämä tarkoittaa yksittäisten ihmisten, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja –liikkeiden sekä yritysten välisen vuorovaikutuksen korostumista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi käyttäjien ottamista mukaan yritysten tuotteiden tuotekehitykseen. Usein korostuu epätyypilliset ja yllättävät yhteistyön muodot ja koalitiot. Yksin voi lopulta tehdä todella vähän. Suurimmat saavutukset saadaan aikaiseksi yhdessä muiden kanssa.
2. Avoimuus. Toiminnan läpinäkyvyys korostuu niin viranomaisten, yritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin toiminnassa. Mitä tahansa sanot missä tahansa voi päätyä minne tahansa. Autoritääriset tai suljetut tavat toimia epäonnistuvat, koska ihmisiä ei voi enää pitää pimennossa. Viimeisetkin diktatuurit kaatuvat ja sensuuri häviää.
3. Jakaminen. Yhä suurempi osa kaikista toimijoista ymmärtää jakamisen hyödyt erityisesti erilaista tietoa koskien. Kun tietoa jakaa muille, se ei ole itseltä pois. Päinvastoin. Joukkoistamisesta tulevat hyötymään niin yksittäiset ihmiset kuin suuryrityksetkin. Jakaminen ei koske pelkästään tietoa. Myös materiaan perustuva omistaminen muuttaa muotoja. Jatkossa ihmiset eivät välttämättä halua omistaa omaa autoa, porokonetta tai vaatteita vaan erilaiset yhteiskäyttö-, vuokraus- ja lainauspalvelut lisääntyvät.
5. Integriteetti. Viime vuosikymmenten poliittiset ja taloudelliset skandaalit luovat kulttuurin, jossa ihmisiltä odotetaan rehellisyyttä, tinkimättömyyttä ja korkeaa moraalia. Se mikä joskus aiemmin oli hyväksyttävää ei ole enää mahdollista. Asioita ei voi perustella ”kännillä” ja ”läpällä”. Vaalirahoituskohu Suomessa tai Enronin taloussotkut ovat esimerkkejä siitä, että verkon ja sosiaalisen median aikakaudella salailu ja valehtelu on entistä vaikeampaa.
6. Keskinäinen riippuvuus. Ympäristöongelmat eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Kuntarajat eivät määritä ihmisten identiteettiä tai palvelutarpeita. Niin kansainväliset, alueelliset kuin paikallisetkin järjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan. Ihmiset liikkuvat yhä enemmän rajoista riippumatta. Tämä tekee koko järjestelmästä myös haavoittuvaisen. Riippuvuussuhteiden myötä koko talousjärjestelmä ajautuu kriisiin yhden toimijan toimien seurauksena.
”Haluatteko olla osa ongelmaa vai ratkaisua maailman ajautuessa kohti ylituottamisen ja -kuluttamisen pistettä?”
Suosittelen lämpimästi Wileniuksen kirjaa kaikille tästä ajasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille!
