Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

Nasta-tutkimusohjemaYmpäristölautakunnan kokouksessa (7.5.2013) oli tuttuun tyyliin liuta lausuntoja ja selvityksiä. Lisäksi päätimme ympäristökeskuksen organisaatiomuutoksesta ja kokouksen ulkopuolella keskustelimme alustavasti vuoden 2014 budjetista.

Alla tiivistys kokouksen päätöksistä.

Itseäni kiinnosti erityisesti Nasta-tutkimusohjelman raportit.

Nastarenkaiden käyttöä on Suomessa pidetty keskeisenä liikenneturvallisuustekijänä talvella. Niinpä kitkarenkaiden osuuden lisääminen herättää huolen yleisestä liikenneturvallisuudesta. Tutkimusten mukaan mitään dramaattista liikenneturvallisuuden heikentymistä ei kitkarenkaiden yleistyminen kuitenkaan aiheuttaisi, kunhan liukkauden torjuntaan kiinnitetään huomioita.

Itse asiassa kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu. Jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden kuluttamasta päällysteestä. Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla.

Kiinnostavaa on, että ajomääriin suhteutettuna talviajan liikennevahinkomäärät eivät näyttäisi eroavan nasta- ja kitkarengaskuljettajien välillä. Myös nasta- ja kitkarenkaiden osuudet talvikelillä aiheutetuissa kuolonkolareissa vastaavat niiden esiintymistä liikenteessä. Ongelmia voisi syntyä siitä, jos kitkarenkaisiin vaihtaisi nopeaan tahtiin kokemattomia kuljettajia vanhoilla autoilla ilman ajonvakautusjärjestelmiä.

Itse asiassa kitkarenkaisiin siirtyminen voisi pikemminkin johtaa asennemuutokseen ja ennakoivampaan ajotapaan. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin ottaa käyttöön alennettuja nopeusrajoituksia, tiedotusta, opastusta ja uutta kelivaroitustekniikkaa. Näin muutoksen yhteydessä olisi jopa mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta.

Mutta onnistuuko siirtyminen kitkarenkaisiin valistuksen voimalla? Kuka ihan oikeasti uskoo, että valistuksella voitaisiin tässä asiassa saavuttaa merkittävä läpimurto?

Tutkimuksessa esitetään paljon hyviä ja konkreettisia keinoja, jolla homma oikeasti etenisi. Näitä ovat esimerkiksi:
– Sallitaan nastarenkaiden käyttöaika vain esimerkiksi joulukuun 15 päivän ja helmikuun 15 päivän välillä.
– Katukohtainen (alueellinen) nastarengaskielto.
– Aluekohtainen haittamaksu. Alue voi käsittää laajimmillaan Helsingin sisäänajoväylät ja Kehä III:n sisäpuoliset alueet.
– Nastavero. Nastarenkaiden hankintahintaan lisättävä vero, jonka tarkoitus on nostaa nastarenkaan kuluttajahintaa kitkarengasta suuremmaksi (esim. 100 e/rengassarja).
– Helsingin kaupunki maksaa autoilijalle tukea (luokkaa 100 e/auto/rengasarja) tämän vaihtaessa nastarenkaista kitkarenkaisiin.
– Kitkarenkaallisille autoille tuntuva (30 – 50 %) alennus kadunvarsipaikkojen pysäköintimaksuista Helsingissä, vähäpäästöisten autojen tapaan
– Julkisissa hankinnoissa suositaan kitkarenkailla varustettuja autoja.

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti löytyy täältä.

Mitä mieltä itse olet? Nastarenkaat vai kitkarenkaat?

***

Ympäristölautakunta 08 / 07.05.2013

Esityslista ja kokousmateriaali kokonaisuudessaan täällä:

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Ympäristölautakunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/D7A03963-5916-462D-9317-DB9C3720BD85/Ilmoitusasiat.html

3 Talousarvion toteutumisennuste 1-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä vuoden 2013 ensimmäisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä.

4 Esitys kaupunginhallitukselle ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi

Ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntöä muutetaan liitteen 1 mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Ympäristökeskuksen uusi organisaatio muodostuisi vuoden 2014 alusta neljästä osastosta:

– Hallinto- ja tukipalvelut (hallintopalvelut, viestintä, tietohallinto)

– Elintarviketurvallisuusosasto (tarjoilupaikat, myymälät, myyntipaikat, varastot, tapahtumat, ulkomyynti, talousvesi, laitokset, kuljetukset, ensisaapuminen, eläinsuojelu ja eläintaudit)

– Ympäristöterveysosasto (asumisterveys, terveydensuojelu)

– Ympäristönsuojeluosasto (alueidenkäyttö, ilmanlaatu, meluhaitat, maaperän suojelu, vesiensuojelu, ympäristötietoisuus, luonnonsuojelu, ympäristö- ja ilmastoasiat)

5 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2013

Ympäristölautakunta päätti kokoontua 6.8.; 27.8.; 17.9.; 8.10.; 29.10.; 19.11. ja 10.12. syyskaudella vuonna 2013 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs, kokoushuone Fastholma.

6 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan ympäristötarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päätti määrätä ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön 1.5.2013 avoimeksi tulleen johtavan ympäristötarkastajan viran (vak. nro 128012) määräaikaiseksi hoitajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ympäristötarkastaja Hannu Arovaaran 1.5.2013 alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Lausunto kaupunginhallitukselle Nord Streamin laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/FB52DFAC-8DB5-48B3-B3AC-374CCE563B66/Lausunto_kaupunginhallitukselle_Nord_Streamin_laaj.html

2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin ”Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013” ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf

3 Nasta-tutkimusohjelman raportit

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Nastarengas ja hengitettävä pöly – kirjallisuuskatsaus (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2013). http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_06_13_net.pdf

Julkaisu on osa Nasta-tutkimusohjelmaa, jonka loppuraportin ympäristölautakunta päätti myös merkitä tiedoksi (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4).  http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/nasta_loppuraportti_2013.pdf

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. Jos ne eivät vaikuta toivotulla tavalla, myöhemmin voidaan harkita nastarenkaita koskevien rajoitusten ja maksujen käyttöön ottoa. Nämä vaativat kuitenkin lainmuutoksia.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/9054BBBD-ACBC-410A-A99C-51DFC9F68C5E/Ilmoitusasiat.html

Kumpulan koulun jälkimainingeissa tässä on kiinnostavaa tietoa päiväkotien, koulujen ja muiden vastaavien oleskelutilojen terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta.

2 Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta, joka on myös Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasatamassa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/3F7A4861-2700-4A69-977B-6186CFB95AD5/Ymparistolautakunnan_lausunto_rakennusviraston_ymp.html

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Kalasatamassa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Toimintaa voidaan jatkaa voimassaolevaa lupapäätöstä soveltuvin osin noudattaen.

3 Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma

Ympäristölautakunta päätti Karhusaaren kiinteistöt Oy:n jätehuoltosuunnitelmasta ja sataman merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään seuraavaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A44C25AE-64E0-42BC-AAFA-A22A85C3F70E/Karhusaaren_kiinteistot_Oyn_huvivenesataman_jatehu.html

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Karhusaaren kiinteistöt Oy huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Edelleen ympäristölautakunta päätti, että Karhusaaren kiinteistöt Oy:n huvivenesatama merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja sataman pitäjälle lähetetään merkitsemisestä rekisteriote.

4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle pilaantunen maaperän puhdistamisesta Laajasalon entisellä öljyhuoltoalueella, osoitteessa Haakoninlahdentie 1

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kruunuvuori Real Estate Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/EBBC124D-9087-4616-A42F-B9D76373AE9C/Ymparistolautakunnan_lausunto_Etela-Suomen_aluehal.html

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hakemuksesta saada pidennys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiselle annetun määräajan pidentämistä koskevasta hakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/A9DE235D-C8A2-4170-86D5-9BFEA3B86A46/Lausunto_Etela-Suomen_aluehallintovirastolle_Helsi.html

Ympäristölautakunta katsoi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle voidaan myöntää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2003-Y-380, 18.10.2004) lupamääräysten tarkistamiselle annettuun määräaikaan pidennys 31.12.2013 saakka.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ymk_2013-05-07_Ylk_8_El/1AAFE428-73A0-49A4-AD4C-A97AE6D0FF12/Ilmoitusasiat.html

2 Salassa pidettävä

3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna 2012 selvitetyistä ruokamyrkytyksistä.

Helsingissä selvitettiin vuonna 2012 yhteensä 369 (353 vuonna 2011) ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Ruokamyrkytysepidemioita oli 14 (11 vuonna 2011). Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (alle 150 vuonna 2011). Ilmoitettujen ruokamyrkytysepäilyjen lukumäärä on ollut kasvussa useamman vuoden ajan.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Ympäristölautakunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen viranomaisten tekemiä päätöksiä.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Ympäristölautakunta päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

* * *

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 7.5.2013: Nastarenkaat vai kitkarenkaat?”

  1. Autonomistajan ajatuksia nastarengasasiaan.

    Uskoisin valistuksen tehoavan yllättävänkin hyvin. Autoilijan kannalta nastarenkaiden ongelma on se, että ne pitää vaihtaa keväällä ja syksyllä, kun taa kitkarenkaita saa käyttää ympäri vuoden (joskin kesäkelillä tavalliset kesärenkaat ovat käsittääkseni paremmat). Jos kampanjoidaan näkyvästi nastarenkaiden haitoista kitkarenkaisiin nähden (pienhiukkaset, käyttörajoitukset ulkomailla, renkaidenvaihtotarve), ja samalla tuodaan esille että ero rengastyyppien turvallisuudessa on urbaani myytti, uskon että siirtymistä kitkarenkaisiin tapahtuu sitä mukaa kun autoilijat hankkivat uusia renkaita.

    Muista esilletuomistasi ehdotuksista erilaiset nastarenkaiden hankintaa ja käyttöä kitkarenkaita kalliimmaksi tekevät keinot todennäköisesti toimivat. Mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Hankintakustannuksiin kohdistuvat keinot ovat siinä mielessä käyttökustannuksiin kohdistuvia keinoja oikeudenmukaisempia, että ne eivät aseta takautuvasti eriarvoiseen asemaan niitä jotka ovat hankkineet rengassarjansa ennen säädöksen voimaantuloa.

    Tiukemmat käyttörajoitukset eivät ole mielestäni hyvä idea, sillä ne pakottavat nastarenkaiden käyttäjät investoimaan toisiin talvirenkaisiin. Tämä siksi, että kesärenkailla ei ole turvallista ajaa koko ehdottamasi nastarengaskauden ulkopuolista aikaa. On sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta, että säädöksen yleisen hyväksyttävyyden kannalta järkevämpää sallia autoilijoiden ajaa olemassaolevat nastarengassarjat niiden turvallisen käyttöiän loppuun ennen kuin pakottaa heitä investoimaan uusiin renkaisiin.

  2. Nastoista ja hiekoituksesta enemmän haittaa kuin hyötyä?

    Saattaa hyvin olla, että ainakin kaupunkilaisten näkökulmasta nastarenkaiden ja katujen hiekoittamisen hyödyt ovat haittoja pienemmät. Katupölyn haitat eivät tietenkään näy yhtä suoraan kuin peltikolarit tai lonkka/rannemurtumat. Katupöly aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa todella monelle ja lyhentää ihmisten elinikää. Jollain tavoin pölyongelma pitää saada kuriin.

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa