Eduskunta äänesti tänään (1.7.) ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Lupa myönnettiin tässä vaiheessa sekä Fennovoimalle että TVO:lle. Kyseessä oli tämän eduskunnan ehkä surullisin päätös ja iso tappio ympäristöliikkeelle.
Eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamisen puolesta äänestäneet kansanedustajat toimivat käsittämättömän lyhytnäköisesti ja itsekkäästi. Päätöksellä eduskunta on kiinnittämässä Suomen energiapolitiikkaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi umpikujaan ja auringonlaskun teknologiaan sekä jättää haitat tulevien sukupolvien maksettavaksi ilman kunnollisia vakuuksia. Lapsemme tulevat tuskin koskaan antamaan tätä päätöstä anteeksi.
Onneksi lupa ei yksin vielä tarkoita uusia reaktoreita. Yhtiöillä on tuskin edellytyksiä nykytilanteessa käynnistää rakennushankkeita. Sen sijaan panostukset energiatehokkuustoimiin ja uusiutuviin jatkuvat sekä tekevät ydinvoiman lisärakentamisen aikanaan kannattamattomaksi ja mahdottomaksi. Lopputuloksena saattaa olla vain paljon melua tyhjästä.
On ollut surkuhupaisaa seurata ydinvoiman kannattajien ilmasto- ja työllisyysargumentteja sekä puheita siirtymäkauden ratkaisusta.
Ne ydinvoiman kannattajat, jotka kaikkein innokkaimmin puhuvat ydinvoimasta ilmastoratkaisuna, ovat olleet aktiivisemmin vastustamassa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Nähtäväksi jää, ovatko nämä kansanedustajat jatkossa valmiita sitoutumaan hiilineutraalin ja ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen sekä toimimaan sen puolesta, että Suomesta tulee kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä.
Te kansanedustajat, jotka äänestitte ydinvoiman puolesta: Hävetkää ikuisesti! Kampanja jatkuu. Me emme unohda.
Luonto-Liiton tiedote: Tulevat sukupolvet jätettiin ydinvoimapäätöksessä ilman ääntä.
Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja osoitteessa: www.ydinvoima.fi
Hei Leo,
Voisitko opastaa asioihin riittämättömästi perehtynyttä hyville tietolähteille, kun mielestäni ydinvoima tuntuu hyvältä idealta verrattuna vaihtoehtoisiin realistisiin energianlähteisiin – ainakin hiilidioksidipäästöjensä kannalta. Syntyvä jätehän on ymmärtääkseni käsiteltävissä ja säilöttävissä helpommin kuin turvetta tai fossiilisia polttoaineita polttamalla syntyvät päästöt.
T: Juho
Voiko yksityinen kansalainenkin, joka kannattaa ydinvoimaan saada nimensä tuohon kiveen? Olisi kiva tulla muistetuksi kaikkien niiden viisaitten päättäjien kanssa, jotka tänään mahdollistivat energian saannin myös tulevaisuudessa.
http://palkki.oulu.fi/~takkintu/sahkonhionta.jpg
Hei Leo,
Ymmärrän tunteiden siivittämän reaktiosi, mutta rehellisesti sanottuna en ole enää vakuuttunut ydinvoiman vastustajien argumenteista.
1. Fissioteknologia saattaa olla auringonlaskun teknologiaa, mutta parempi niin. Siihen sijoittaminen on kuitenkin järkevää niin kauan kuin parempia – puhtaampia, turvallisempia ja tehokkaampia – vaihtoehtoja ei ole kehitetty.
2. Argumentit ydinvoimaa vastaan tuntuvat perustuvan tunteellisiin mielikuviin tieteellisen tiedon sijasta. Katastrofit ovat tilastollisesti erittäin harvinaisia. Lisäksi tapahtuneet katastrofit eivät myöhemmän tutkimuksen valossa ole aiheuttaneet merkittäviä haittoja. Historian toiseksi pahin tapaus, Three Mile Island (1979), ei alustavien arvioiden vastaisesti ole aiheuttanut mitään vaaraa ympäristölle tai ihmisille. Sen jälkeen turvallisuusteknologia on myös kehittynyt huomattavasti.
Edes pahin tapaus, Tsernobyl (1986), jollaisen toistuminen kehittyneessä maailmassa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta, ei alustavien arvioiden ja populaarikulttuurin vastaisesti ole aiheuttanut kovinkaan suuria lääketieteellisiä vahinkoja. Wikipedian mukaan:
”UNSCEAR (United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation) has conducted 20 years of detailed scientific and epidemiological research on the effects of the Chernobyl accident. Apart from the 57 direct deaths in the accident itself, UNSCEAR originally predicted up to 4,000 additional cancer cases due to the accident.[125] However, the latest UNSCEAR reports suggest that these estimates were overstated.[126] In addition, the IAEA states that there has been no increase in the rate of birth defects or abnormalities, or solid cancers (such as lung cancer) corroborating UNSCEAR’s assessments.[127]
Precisely, UNSCEAR states:
Among the residents of Belaruss 09, the Russian Federation and Ukraine there had been, up to 2002, about 4,000 cases of thyroid cancer reported in children and adolescents who were exposed at the time of the accident, and more cases are to be expected during the next decades. Notwithstanding problems associated with screening, many of those cancers were most likely caused by radiation exposures shortly after the accident. Apart from this increase, there is no evidence of a major public health impact attributable to radiation exposure 20 years after the accident. There is no scientific evidence of increases in overall cancer incidence or mortality rates or in rates of non-malignant disorders that could be related to radiation exposure. The risk of leukaemia in the general population, one of the main concerns owing to its short latency time, does not appear to be elevated. Although those most highly exposed individuals are at an increased risk of radiation-associated effects, the great majority of the population is not likely to experience serious health consequences as a result of radiation from the Chernobyl accident. Many other health problems have been noted in the populations that are not related to radiation exposure.[126]”
3. Edelliseen liittyy läheisesti kysymys ydinjätteen aihettamasta vaarasta tuleville sukupolville. Maallikkona siitä on tietenkin vaikea saada varmaa käsitystä, mutta vahva tieteellinen kanta näyttäisi olevan, että todelliset vaarat (lähtien ihan yleisesti radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista) ovat vahvasti liioiteltuja ja osittain aivan fiktiivisiä.
Tämä ei tarkoita, että asiasta ei saisi puhua. Mutta keskustelun pitäisi olla rehellistä ja faktuaalista, ei epämääräisiin mielikuviin perustuvaa.
En ole aktiivinen luonnonsuojelija, mutta olen aidosti kiinnostunut ympäristön puhtaudesta ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Mielestäni nykyinenkin ydinvoimateknologia on paras vaihtoehtoja näiden tavoitteiden kannalta. Lisäksi uskon, että jos asiasta puhuttaisiin järkevästi ja ydinvoimatekniikan kehittämiseen sijoitettaisiin enemmän resursseja, vielä parempia vaihtoehtoja syntyisi tulevaisuudessa.