Viikkopäiväkirja 42 (17.-23.10.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja viimeistelin ekoisi-blogin tutin hyvistä ja huonoista puolista. Luonto-Liiton toimistolla kävin ihmisten kanssa läpi viikonlopun hallituksen päätöksiä. Lounaalla olin ympäristöministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparran kanssa. Iltapäivällä vedin toimistokokousta, kävimme läpi henkilöstön kanssa tehtyä työpaikan riskikartoitusta ja vastasin Kainuun Sanomille petomatkailusta. Työpäivän päätteeksi toimin paneelikeskustelun puheenjohtajana Luonto-Liiton järjestämässä petomatkailuseminaarissa aiheesta, miten suurpetomatkailua voitaisiin edistää Suomessa. Kotiin pyöräilin Hakaniemen torin kautta, jossa järjestettiin Asunnottomien yö. Samalla muistelin itsekin omia kokemuksia asunnottomuudesta.

Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja hengailin vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolla valmistelin syyskokoukseen liittyviä asioita, tapasin Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Reeta Partasen ja vastasin Tunturi BikeStyle-lehden haastatteluun pyöräilystä. Lisäksi kävin läpi sähköposteja ja tein toimistokatselmuksen. Illan vietin kotona Annukan ja vauvan kanssa. Lisäksi kävimme iltakävelyllä Kumpulassa (ks. kuva).

Keskiviikko: Kävin aamulla juoksemassa ensimmäistä kertaa vauvan ja vaunujen kanssa. Hyvin sujui. Lisäksi julkaisin blogikirjoituksen sampoon poisjättämisestä. Luonto-Liiton toimistolla valmistelin syyskokousta, viimeistelin 9 kuukauden toimintakertomusta sekä hoitelin HR- ja IT-asioita. Päivän päätteeksi pyöräilin Espoon Barona Areenalle kuuntelemaan Ihmisarvon päivän kunniaksi mm. Pekka Himasta, Desmond Tutua ja Martti Ahtisaarta. Illalla katsoimme ykkösdokumentin ympäristösotureista.

Torstai: Nukuin aamulla pitkään ja hengailin vauvan kanssa. Tarkoituksena oli viettää vapaapäivä, mutta ajauduin lopulta hoitelemaan eri työtehtäviä – keskustelin yhdestä tiedotteesta, hoidin Luonto-Liiton materiaalitilauksia koskevan sähköpostilaatikon ja työterveyteen liittyviä sopimusasioita sekä kävin läpi ja korjailin tulevan vuoden budjettia. Päivällä kävimme vauvan kanssa neuvolassa ja lääkärintarkastuksessa, valmistin ruokaa ja hoitelin pyykkejä. Iltapäivän vietin vauvan kanssa ja illan istuin johtamassa puhetta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin hallituksen kokouksessa. Yksityiskohtaisen kuvauksen päivästäni voi lukea täältä: Ekoisi – osa 21: Vapaapäivä vauvan kanssa.

Perjantai: Kävin aamulla OK-opintokeskuksen järjestöjohtajille tarkoitetussa aamiaistapaamisessa. Tilaiuudessa EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto esitteli Iso-Britannian ”Big Society” -analyysiaan. Ajatuksessa on paljon hyvää. Siis päätösvaltaa alaspäin, monituottajuus ja kilpailu, voimaannuttaminen ja osallistaminen, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Aamiaistilaisuuden jälkeen kävin Kehys ry:ssä ympäristö- ja kehitysryhmän kokouksessa. Lounaan jälkeen valmistelin Luonto-Liiton syyskokousmateriaaleja ja vastasin Maaseudun Tulevaisuudelle petomatkailun näkymiin Suomessa. Päivän päätteeksi kävin vielä läpi viikon aikana kasaantuneet sähköpostit. Alkuillasta olin vauvan kanssa kun Annukka hoiteli väitöskirjaan liittyviä asioita ja siivosin.

Lauantai: Nukuin pitkään ja hengailin aamulla vauvan kanssa. Kävin juoksemassa ja siivosin. Iltapäivällä kyläilimme Päivin ja Jannen luona. Samalla saimme nauttia Jannen erinomaisesta kokkikoulusta. Illalla katsoimme Kennedy-dokumenttia ja Pernilla Augustin ohjaaman elokuvan Sovinto.

Sunnuntai: Hengailin aamulla vauvan kanssa ja kävin juoksemassa Vanhankaupunginlahden ympäri. Iltapäivällä otimme vauvan arjesta eli pissaamisesta, kylvettämisestä, imetyksestä ja leikittämisestä itsellemme muistoksi videot. Iltapäivän ja illan mittaan tein kirjoitushommia ja valmistauduin tulevaan viikkoon, teimme ruokaa, kävimme iltapäivätorkuilla ja nautimme yhteisestä ajasta.

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täällä: Viikkopäiväkirja 41 (10.-16.10.2011)

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa