Viikkopäiväkirja 39 (27.9.-3.10.2010)

Maanantaina osallistuin Allianssin sitoutumattomien järjestöjen aamutapaamiseen. Keskustelimme mm. nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä ja Allianssin syyskokousasioista. Muuten aamupäivä sujui kirjoitushommien parissa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja istuin verkkolahjoituksia koskevan projektin avauspalaverissa. Alkuillan viimeistelin vielä tulevia esityksiä. Päivän kiinnostavinta lukemista oli FinnWatchin tuore raportti: Suomalaiset energiayhtiöt eivät valvo kivihiilensä alkuperää.

Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokoukseen, jossa esittelin myös alustavia tuloksia verkkovaikuttamista koskevasta selvitystyöstäni. Päivän mittaan julkisuudessa käytiin keskustelua myös nopeusrajoituksista. Iltapäivän vietin Luonto-Liiton toimistolla ja alkuillasta viimeistelin ympäristötietoisuus Suomessa -artikkelia. Päivän ajan seurasin myös ajankäyttöäni. Yksityöskohtainen kuvaus päivän kulusta on katsottavissa täältä: Tyypillinen päivä: Tiistai tunnista tuntiin.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja olin puhumassa OK-opintokeskuksen ”Sosiaalinen media järjestötoiminnassa” -koulutustilaisuudessa. Yhteenveto sanomisistani on luettavissa täältä: Sosiaalinen media ja järjestötoiminta. Iltapäivän aluksi allekirjoitimme Tom Henrikssonin kanssa juhlallisin menoin kustannussopimuksen tulevasta kirjasta. Tämän jälkeen istuin vielä ympäristöjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen yhteisessä energiavaikuttamiseen liittyvässä palaverissa sekä Luonto-Liiton talousjaoston kokouksessa.

Torstaina annoin aamupäivällä haastattelun hollantilaisen Newton Magazinen juttuun Suomen energiapolitiikasta. Iltapäivällä kävin lounaalla sivarikeskuksen Eveliina Lundqvistin kanssa ja istuin palaverissa virittelemässä tulevia yhteisyökampanjoita Luonto-Liiton Salakaadot seis –kampanjan suhteen. Illalla nautin Annukan kanssa laatuajasta. Teimme ruokaa, luimme kirjoja ja lehtiä sekä keskustelimme. Lukiessa opin, että kannattaa tehdä tärkeät asiat silloin, kun niillä ei ole vielä kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse silloin, kun panokset ovat kaikkein korkeimmat.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja istuin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin aamubrunssilla. Luonnonsuojelurintamalla on kuljettu kuluvan viikon aikana voitosta voittoon. Ensin oikeus pisti merimetsojen ammuskeluluvat jäihin Uudellamaalla Tringan ja piirin valitusten käsittelyn ajaksi. Toiseksi hallitus näytti iltakoulussaan vihreää valoa Sipoonkorven kansallispuistolle! Kirjoitukseni avoimista ja vapaista yhteisöistä julkaistiin Ajatuspaja e2:n blogissa. Illaksi suuntasimme Porvooseen yhdessä Minnan, Niklaksen, Päivän ja Jannen kanssa katsomaan Anna-Stiina, Markusta ja Rimpulaa.

Lauantaina tein tulevan viikon kirjoitushommia. Kirjoittelin mm. seuraavista aiheista: isovelivalvoo, susien suojelu ja metropolin liikennepolitiikka. Alkuillasta piipahdimme Tepon ja Pian luona brunssilla. Päivän paras sitaatti oli Salla Tuomivaara Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä, jossa Salla toteaa veganismistaan seuraavaa: ‎”Pidän vartalossani siitä, ettei se tarvitse kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin” Hienosti kiteytetty!

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin tulevan viikon esityksiä. Päivällä vietimme kerrostaloyhteisömme sadonkorjuujuhlaa. Kerrostalopihallamme on erilaisia yrttejä, mansikkaa, perunaa, salaattia, kesäkurpitsaa, raparperia sekä marjapuskia, hedelmäpuita ja sen sellaista. Talkoissa laitoimme viljelykset talviteloille (poimimme satoa, käännettiin maa ja laitettiin se olkien alle).

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 46 km) ja pyöräilin 72 km Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 77,5 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen luonnonsuojelutyön edistymisestä, kustannussopimuksesta sekä hyvistä tilaisuuksista, joissa olen ollut puhumassa. Lisäksi olen kiitollinen niistä läheisistä ihmisistä, joilta olen oppinut niin paljon ja jotka ovat jatkuvasti jaksaneet tukea ja kannustaa sekä hyvästä meiningistä asuntoyhtiössämme!

Viikon aikana olen oppinut, että jokaisen päivän tärkein tavoite on vaalia (1) omaa innostusta ja energiaa, (2) läheisiä ihmissuhteita ja rikastavaa vuorovaikutusta sekä (3) omaa oppimista. Lisäksi kannattaa valita 1-3 tärkeintä muuta tehtävää, jotka ehdottomasta haluaa seuraavana päivänä tehdä ja tehdä ne sitten heti päivän aluksi ensimmäisenä. Kannattaa tehdä tärkeät asiat silloin, kun niillä ei ole vielä kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse silloin, kun panokset ovat kaikkein korkeimmat.

Tulevan viikon aikana viimeistelen verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön, osallistun järjestöjen väliseen ilmasto- ja energiapoliittiseen vaikuttamistyöhön sekä olen puhumassa Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kehityspoliittisessa päivässä ilmastosta ja ihmisoikeuksista kehityspolitiikassa. Viikonloppuna olen myös nuorten ympäristötoimintapäivillä Orivedellä puhumassa vaihtoehtoelämästä.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa