Viikkopäiväkirja 38 (20.9.-26.9.2010)

Kuva: Pertti Sundqvist

Maanantaina olin aamulla kuvattavana Studio Skaalassa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kävimme läpi Joannan ja Tomin kanssa auttottomaan päivään liittyviä asioista. Lisäksi Tom Henriksson haastatteli minua järjestöjohtamisesta tulevaa kirjahanketta varten. Illalla luonnostelin Luonto-Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa ja valmistelin tulevan sunnuntain hallituksen kokousta.

Tiistaina kävin aamulla juokemassa ja vedin Luonto-Liiton viisikon kokousta. Muuten päivä sujahti Luonto-Liiton toimistoaskareiden ohella verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön kimpussa ja ympäristötietoisuus Suomessa artikkelin parissa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedotti biokaasuautojen puolesta: Biokaasuautot leikkaisivat tehokkaasti liikenteen päästöjä

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja istuin aamupalalla Ralph Naderin kanssa. Päivällä piipahdin Helsingin yliopistolla puhumassa Autottoman päivän -tapahtumassa. Autoton kampus, Autoton Helsinki! Auto kannattaa jättää kotiin aina kun mahdollista, koska autoilu saastuttaa ympäristöä, kuluttaa aikaa, on vaarallista ja kallista. Iltapäivällä valmistelin Luonto-Liiton vuoden 2011 budjettia ja muita juttuja sekä kävin kasvisruokakauppa Asokassa. Illan tein verkkovaikuttamista koskevaa selvitystyötä ja viimeistelin ympäristötietoisuus Suomessa -artikkelia.

Torstaina kävin aamulla juoksemassa ja kuuntelin yhtä mahdollista vaihtoehtoa Luonto-Liiton jäsenrekisteriksi. Kävin lounaalla Suomeen Kasvu murroksessa -seminaariin saapuneen professori Peter Victorin kanssa. Iltapäivällä tapasimme Victorin ja Kasvu murroksessa –hankkeen ohjausryhmän jäsenten kanssa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen. Illalla olin vetämässä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokousta.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa ja istuin koko päivän Vanhalla ylioppilastatalolla Kasvu murroksessa -seminaarissa. Seminaari oli valtava menestys! Vanhan juhlasali oli viimeistä paikkaa myöden täynnä (yli 500 henkilöä) ja verkosta seminaarin suoraa lähestystä seurasi noin 300 henkilöä. Lounastauolla piipahdin keskustelemassa Helsingin yliopiston valtio-opin opiskelijoiden sekä Rosa Meriläisen ja Thomas Wallgrenin kanssa Tom Henrikssonin järjestämässä Perusta puolue -tilaisuudessa. Illalla istuimme Kasvu murroksesa -seminaarivieraiden ja järjestäjien kanssa illallisella Atelje Finnessä.

Lauantaina nukuin pitkään ja siivosin sekä Seurasin verkosta iltapäivällä upeaa Megapolis 2025 –seminaaria. Iltapäivän ja illan vietimme Annukan kanssa Porvoossa Anna-Stiinan ja Markuksen sekä uuden rimpulan luona. Illalla piipahdimme vielä Pub Magneetissa.

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa ja istuin koko päivän Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa toimistolla. Illalla valmistelin tulevan viikon kirjoitustöitä ja esityksiä.

Viikon aikana kävin juoksemassa 5 kertaa  (yhteensä 46 km) ja pyöräilin 81 km sekä tein kerran lihaskuntoharjoittelua. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 78 tuntia.

Viikon osalta olen kiitollinen, että ympärilläni on niin paljon hienoja ihmisiä, jotka haluavat tukea ja auttaa minua. Olen kiitollinen myös siitä, että minulla oli mahdollisuus tavata Ralph Nader ja Jyrki Katainen sekä siitä, että sain olla mukana järjestämässä huippuhienoa Kasvu murroksessa -seminaaria.

Viikon aikana olen oppinut palautteen antamisesta, degrowth-ajattelusta ja amerikan poliittisesta tilanteesta. Olen oppinut myös autoilusta ja pyöräilyn edistämisestä.

Tulevan viikon aikana käyn Allianssin järjestöporokoiden kanssa aamiaisella ja istun Luonto-Liiton energia- ja ilmastojaoston kokoksessa. Olen puhumassa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokouksessa verkkovaikuttamista koskevasta selvitystyöstä sekä OK-opintokeskuksen koulutustilaisuudessa kansalaistoiminnan muutoksesta ja sosiaalisesta mediasta.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa