Viikkopäiväkirja 18 (2.-8.5.2011)

Maanantai: Nousin ylös noin klo 5.30. Ensimmäisenä tarkistin sähköpostini ja Facebook-statukset Tämän jälkeen juoksin 10 km aamulenkin, venyttelin ja kävin suihkussa sekä söin aamupalan. Lisäksi viimeistelin vastaukseni Jyrki Kataisen kysymyksiin koskien hallitustunnusteluita. Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle sain ensimmäisenä vastata MTT:n tutkimushaastatteluun koskien ympäristömyötäisen ruuan ohjauskeinoja. Tästä olen kirjoittanut mm. Animalian blogiin: Viisi askelta ympäristö- ja eläinystävälliseen ruokaan. Lounaalla kävin Niklaksen kanssa ja iltapäivän aluksi vedin Luonto-Liiton toimistokokouksen. Iltapäivällä kävin läpi vielä www-suunnittelijan kanssa verkkosivujen tilannetta ja luin sähköposteja. Tämän jälkeen pyöräilin kotiin, jonne olimme kutsuneet Christinan, Lylan, Danielin ja Minnan. Hauskan ja rennon illan päätteeksi kävin läpi Ekopop-kirjan tekstejä. Nukkumaan menin noin klo 0.30.

Tiistai: Nousin ylös noin klo 7.00. Ensimmäisenä kävin läpi sähköpostini ja Facebook-statukset. Aamupäivän muokkasin ja viimeistelin ympäristötietoisuus Suomessa -kirja-artikkelia. Lisäksi päivitin huhtikuun aikakirjanpidon, ilmoitin Luonto-Liiton joukkueen kilometrikisaan ja tiedotin uuden metsävastaavan valinnasta. Lounaan yhteydessä luin Ekopop-kirjan tekstejä sekä valmistauduin iltapäivän ja illan luentoihin. Iltapäivällä hyppäsin junaan ja matkustin Kouvolaan. Junassa aikataulutin tulevia tehtäviä ja hoidin puheluita. Ensin olin puhumassa Kouvolan iltalukiossa ympäristöekologian kurssilla nuorten mahdollisuuksista toimia ympäristöasioissa ja sen jälkeen Pohjois-Kymen Luonnon degrowth-seminaarissa. Kiitos Jari Kolehmaiselle ja Riku Rinnekankaalle hienoista tilaisuuksista! Paluumatkalla ja loppuillan aikana kävin läpi sähköposteja. Nukkumaan menin klo 01.00.

Keskiviikko: Nousin ylös klo 6.30. Kävin läpi lyhyesti sähköposteja ja pyöräilin kansalaisjärjestöjohtajien aamupalatapaamiseen. Tilaisuudessa Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen puhui verkon merkityksestä mediakentässä. Tämän jälkeen tapasimme ympäristöjärjestöjen kesken SDP:n kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natrin. Eduskunnasta siirryin Allianssin verkkoviestintäpäivään, jossa olin puhumassa verkkovaikuttamisesta. Iltapäivällä kokoonnuimme Luonto-Liiton päälliköiden kanssa ja kävimme läpi ajankohtaisia asioita. Iltapäivän päätteeksi kävin läpi vielä laskuja ja sähköposteja sekä pyöräilin lopuksi kasvisruokakauppa Asokaan. Illalla katsoimme Annukan kanssa hulvatoman hauskan Sam Mendesin 2009 ohjaaman elokuvan Kohti uutta. Nukkumaan menin klo 22.30.

Torstai: Edellisenä päivänä tulleen flunssan takia nukuin kunnolla ilman herätyskelloa ja nousin ylös vasta klo 7.30. Aamulla kävin läpi sähköposteja, valmistauduin tulevaan luentooni sekä kävin läpi tehtävälistaani ja kalenterini. Julkaisin blogissani myös Asokan tekemän vertailun kasvis- ja lihamakkaroista. Sen mukaan lihamakkarat häviävät proteiinipitoisuudessa selvästi kasvismakkaroille. Päivällä osallistuin Helsingin opetusviraston toisen asteen osallisuutta käsittelevään seminaariin. Oli inspiroivaa keskustella lukioikäisten kanssa kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta. Iltapäivän vietin Luonto-Liiton toimistolla. Kävin läpi talous- ja hallintoasioita sekä sähköposteja. Alkuillaksi siirryin WWF Suomen 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Onneksi olkoon hienolle järjestölle hienosta työstä!  Illalla katsoimme Annukan kanssa Woody Allenin elokuvaa Match Point. Nukkumaan menin klo 0.00.

Perjantai: Flunssa vaivasi edelleen, joten nukuin ilman kelloa (tällä kertaa noin klo 8 asti) ja jätin jälleen aamulenkin väliin. Julkaisin blogissani Ari Jokimäen tekstin: Pitääkö ilmastonmuutos estää? Pyöräiltyäni Luonto-Liiton toimistolle hoitelin hallinto-, henkilöstö- ja talousasioita sekä kävin läpi sähköposteja. Iltapäivällä vietimme toimistolla kiinalaista teehetkeä. Päivän päätteeksi pyöräilin Lauttasaareen Avaimen toimistolle, jossa sovimme Ekopop-kirjan loppuun saattamisesta yhdessä Anna-Riikan ja Tomin kanssa. Illalla kotona tein vielä lopullisen yhteenvedon eduskuntavaalikampanjasta sekä kävin läpi ja korjasin veroilmoituksen. Nukkumaan menin noin klo 23.00.

Lauantai: Heräsin ilman kelloa klo 8.00. Aamupäivällä kävin juoksemassa ja otin rennosti lehtiä lukien. Iltapäivällä siivosin ja pesin ikkunat sekä tein ruokaa. Alkuillasta luonnostelin tulevaa degrowth-aiheista artikkelia STKL:n sosiaalisesti kestävä kehitys -kirjaan. Illalla lueskelin vielä hetken Malcolm Gladwellin kirjaa Kuka menestyy ja miksi? Nukkumaan menin noin klo 0.00.

Sunnuntai: Heräsin ilman kelloa yllätyksekseni vasta klo 10.00. Aamutoimien ja päivän uutisten lukemisen jälkeen kävin juoksemassa. Iltapäivällä valmistauduin tulevan viikon esityksiin ja puhetilaisuuksiin lueskelemalla mm. Osmo Soininvaaran kirjan Vauraus ja aika sekä Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen kirjan Vihreä uusjako. Illalla luonnostelin artikkelia degrowth-aiheista artikkelia STKL:n sosiaalisesti kestävä kehitys -kirjaan.

Viikko lukuina
– 7 kokousta
– 4 puhetilaisuutta
– 5 blogikirjoitusta
– 1 juhlat

– 30 km juoksua
– 59 km pyöräilyä

– 72 tuntia töitä tai vapaaehtoistöitä

Edellinen viikkopäiväkirja on luettavissa täältä.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa