Valtuustoblogi: Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus

Suo Meri-Rastilassa Kuva Olli Vento

Ympäristölautakunta teki kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta 5.3.2013 pidetyssä kokouksessa.

Raportti ympäristölautakunnan kokouksesta löytyy täältä.

Mielestäni tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle.

Tätä ja muutamia muita parannuksia ehdotin ympäristölautakunnan lausuntoon. Osa meni läpi, mutta ei tärkeimmät. Tästä syystä Vihreät lautakunnan jäsenet jättivät eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi seuraava vastaehdotus ei mennyt läpi: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:
”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Äänestettiin 4 – 4. Puheenjohtajan äänen ratkaistaessa alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Eli ilmeisesti ympäristölautakunta oli tässä kohtaan sitä mieltä, että rakentaminen Meri-Rastilan metsään ei heikennä sen monimuotoisuutta/luontoarvoja.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Alla lyhyet perustelut ja ympäristölautakunnan pöytäkirjaan jättämämme eriävä mielipide.

Perustelut Meri-Rastilan puolesta:

1. Osayleiskaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.
2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.
3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.
4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

1. Kaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.

Meri-Rastilan metsä kuuluu lajistoltaan ja luontoarvoiltaan Helsingin parhaaseen 10 prosenttiin ja sen suojelua on edistetty monelta eri taholta. Kaavaehdotuksessa viidennes metsäalueesta rakennetaan tai joutuu rakentamisalueiden lähivyöhykkeeseen. Tämä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja. Muun muassa vanhan metsän lajisto (käävät) on arvokkaampaa kuin iso osa hemiboreaalisen vyöhykkeen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista.

2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.

METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta.

Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.

Meri-Rastilan kaava-alueen metsä on tärkeä virkistysalue tuhansille asukkaille Vuosaaren alueella. Kun tutkimustieto luonnon vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin on lisääntynyt ja ympäristöhaasteet korostuvat jatkossa, viheralueiden merkitys kasvaa. Ehdotettu ratkaisu säästäisi laajaa muinaisrantakokonaisuutta.

4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

OURCityn vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

Sitra on selvittänyt osayleiskaavaehdotuksen ja OURCityn suunnitelman taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan:

”Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset.”
http://www.sitra.fi/artikkelit/2013/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

***

Eriävä mielipide lausuntoon kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Ympäristölautakunnan kokous 5.3.2013

Leo Stranius
Timo Pyhälahti
Alviina Alametsä

Eriävä mielipide:

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle.

Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.

Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.

Tämän johdosta emme voi yhtyä ympäristölautakunnan enemmistön kantaan. Alle olemme listanneet keskeiset perustelut Meri-Rastilan osayleiskaavaa koskien.

Helsingissä 5.3.2013

Leo Stranius
Timo Pyhälahti
Alviina Alametsä

8 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus”

  1. Kiitokset Leolle hyvästä yrityksestä. Teit todella perusteellista pohjatyötä. Kiitokset myös muille lautakunnan vihreille jäsenille eriävästä mielipiteestä.

    Kiinnittäisin huomiota yhteen kohtaan kokouksen päätöstiedotteessa. Tässä lainaus: ”Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155
    Esittelijän muutos: poistetaan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke:
    ”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.””

    Esittelijä on siis halunnut poistaa virkkeen, jonka on mahdollisesti itse kirjoittanut. Tähän voi nähdäkseni olla kaksi vaihtoehtoista syytä:

    1) Virke on totta, mutta se on kiusallinen, koska ympäristökeskuksen biologien ja geologien olisi pitänyt ymmärtää, että toteutuessaan kaavaehdotus aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa.
    2) Virke ei ole totta, mikä sekään ei antaisi hyvää kuvaa ympäristökeskuksesta.

    Jos ympäristölautakunnan lausunto ei harmittaisi niin paljon, voisi huvittavana pitää sitä, että lautakunta on äänestänyt, aiheuttaako metsään rakentaminen ja asutuksesta seuraava kuluminen haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja päätynyt tasatulokseen, jolloin puheenjohtajan ääni on ratkaissut sen, ettei rakentamisesta aiheudu haittaa.

    Valitettavasti luonnon monimuotoisuus ei tottele äänestystuloksia.

    • Kiitos palautteesta Hanna-Leena!

      Vielä tarkennukseksi. Käytännössä tuon mainitun virkkeen (”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.”) poisto lähti minun vastaehdotuksesta. Esittelijä vain totesi, että virke on lausunnossa tarpeeton joka tapauksessa ja näin ollen se päätettiin poistaa siitä yksimielisesti ilman sen kummempia vastaehdotuksia tai äänestyksiä.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Yleiskaavoituksen sisältövaatimukset on kirjoitettu joustaviksi niin, että uusi tutkimustieto olennaista asioista on helppo ottaa huomioon ja uudistaa kaavoitusta. Tieto lähiluonnon vaikutuksista asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy ja monipuolistuu. Tieto asettuu hyvin yleiskaavoituksen sisältövaatimusten määrittämään kokonaisuuteen.

  3. Yleisten töiden lautakunta päättii toisin kuin ympäristölautakunta – se asettui yksimielisesti tukemaan Meri-Rastilan luontoalueen säilyttämistä.

    • Kyllä vain Hanna-Leena!

      * * *

      Lautakunta päätti yksimielisesti vastoin esittelijän esitystä

      Lautakunnan esitys:

      Esittelijän lausuntoehdotuksen alkuosa (kaksi kappaletta) korvataan seuraavalla tekstillä:

      Meri-Rastilan rantametsäalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osa yhtenäistä virkistysaluetta ja yleiskaavassa osa Helsingin itäistä vihersormea (Itä-Helsingin kulttuuripuisto). Alueelta on todettu monipuolisesti arvokkaita luontokohteita.

      Yleisten töiden lautakunta katsoo, että osayleiskaavaehdotusta on syytä kehittää siten, että alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas metsäalue säilyy yhtenäisempänä ja leveämpänä viheralueena ja Meri-Rastilan asutusta lisätään ensisijaisesti olemassa olevaa rakennettua aluetta täydentämällä ja tiivistämällä.

      Lisäksi otsikon Viheralueet alla oleva kolmas kappale (”Osayleiskaavaehdotuksella ei ole heikentävää vaikutusta…”) sekä kohta Luontoarvot ja metsäluonto poistetaan.

      Yleisten töiden lautakunnan (YTLK) päätöstiedote löytyy täältä: http://www.hel.fi/static/hkr/paatoksenteko/lautakunta/tiedote/index.html

  4. Yleisten töiden lautakunnan yksimielinen päätös on hyvä esimerkki linjauksesta, jollaisilla kaupungin kehittämistä voidaan uudistaa. On mahdollista rakentaa kaupunkia ja antaa samalla tilaa monimuotoiselle lähiluonnolle.

    Kun luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on yksi suurimmista ympäristöhaasteista ja tutkimustieto lähiluonnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille lisääntyy, kysyntä uudenlaiselle kaavoitukselle kasvaa.

  5. Vielä yksi erikoinen piirre näistä kahdesta lautakuntakäsittelystä: me asukkaat (ainakaan kukaan tietämäni) emme olleet yhteydessä yleisten töiden lautakuntaan, koska emme olleet huomanneet esityslistaa ja olimme keskittyneet informoimaan ympäristölautakuntaa.

    Yleisten töiden lautakunta päätyi siis omatoimisesti metsämyönteiseen kannanottoon.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa