Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämistä kokeillaan 32 koulussa Helsingissä

Tein 4.6.2014 valtuustoaloitteen tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä Helsingissä.

Aloitetta käsiteltiin seuraavana syksynä esimerkiksi opetuslautakunnassa ja liikuntalautakunnassa, joissa siihen suhtauduttiin myönteisesti.

Lopulta kaupunginvaltuustossa päätettiin 26.11.2014, että ”Kaupunginhallitus puoltaa opetuslautakunnan ja liikuntalautakunnan yhteistä ehdotusta, jonka mukaan sekaryhmistä ja niiden toimivuudesta tulisi järjestää kokeilu hankkeeseen vapaaehtoisesti lähtevissä kouluissa.

Tähän asti kaikki meni hyvin. Seuraavaksi olisi voinut kuvitella, että kokeilu lähtee käyntiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. 

Kun asiasta ei kuitenkaan kuulunut mitään, kysyin lopulta opetusviraston johtajalta 28.9.2016, että mitä kokeilulle kuuluu. Lopulta sain 10.10.2016 vastauksen, että mitään kokeilua ei ole järjestetty. Todettiin vain, että sekaryhmien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vuosiluokilla 1-2 ollaan pääsääntöisesti sekaryhmissä.

Vaadin, että kokeilu toteutetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan. Ja näin opetusvirasto lähti valmistelemaan asiaa.

Lopulta tänä keväänä (useiden kyselyiden jälkeen) 8.3.2017 sain tiedon, että kouluille on vihdoin tehty kysely, jossa selvitettiin koulujen nykytilaa liikuntatuntien ryhmäjärjestelyistä ja tiedusteltiin kiinnostusta lähteä mukaan kokeilemaan sukupuolineutraalia liikunnan opetusta, jossa opetus toteutuisi sekaryhmissä.

Kyselyyn vastasi 52 koulua. Kyselyn mukaan kaikissa kouluissa on liikunnan opetusta sekaryhmissä. Liikunnan opettaminen sekaryhmissä on yleisempää 1-6 luokilla. Yleinen kyselyyn liitetty kommentti oli, että koulussa on ollut liikunnan opetusta sekaryhmissä jo pitkään. Oppilaat, opettajat ja huoltajat ovat pitäneet ratkaisua hyvänä. Vuosiluokilla 7-9 liikunnan opetusta on toteutettu vähemmän sekaryhmissä. Näilläkin vuosiluokilla on kuitenkin liikunnan opetusta sekaryhmissä.

Sukupuolineutraalia liikunnan opetusta kokeilemaan ilmoittautui 32 koulua. Alla listaus kaikista kouluista, jotka ilmoittivat halukkuutensa lähteä mukaan kokeiluun.

Kokeilu toteutetaan lukuvuonna 2017-2018. Rehtorit vastaavat siitä, että koululla on liikunnanopetusta tyttöjen ja poikien sekaryhmissä. Tämän työn rehtorit aloittavat jo tänä keväänä valmistellessaan ensi vuoden opetusjärjestelyjä.

Kokeilussa mukana oleville kouluille tehdään kysely vuoden päästä keväällä. Kyselyn avulla selvitetään kokemuksia sekaryhmien käytöstä liikunnan opetuksessa. Tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tällainen järjestely tuottaa. Kokeilun tuloksia hyödynnetään seuraavan lukuvuoden opetusjärjestelyjä tehtäessä.

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää kaikille!

***

Koulut, jotka ovat ilmoittautuneet halukkuudesta kokeilla tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämistä

Hertsikan ala-aste
Herttoniemenrannan ala-aste
Heteniityn ala-aste
Hietakummun ala-aste
Jakomäen peruskoulu
Kalasataman peruskoulu
Konalan ala-aste
Koskelan ala-aste
Latokartanon peruskoulu
Maatullin ala-aste
Malmin peruskoulu
Malminkartanon ala-aste
Maunulan ala-aste
Meilahden ala-aste
Mellunmäen ala-aste
Oulunkylän ala-aste
Pasilan peruskoulu
Pohjois-Haagan ala-aste
Ressun peruskoulu
Roihuvuoren ala-aste
Santahaminan ala-aste
Siltamäen ala-aste
Suomenlinnan ala-aste
Suutarilan ala-aste
Tahvonlahden ala-aste
Taivallahden peruskoulu
Tehtaankadun ala-aste
Toivolan koulu
Vartiokylän ala-aste
Vartiokylän yläaste
Vuosaaren peruskoulu

***

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa