Turkistarhauksesta tulee luopua

TurkistarhausOlin vuonna 2013 yhtenä vireillepanijana Suomen historian ensimmäisessä eduskuntaan päätyneessä kansalaisaloitteessa.

Aloite koski turkistarhauksen kieltämistä.

Aloitteen käsittelyn yhteydessä luvattiin, että turkiseläinten oloja parannetaan mm. eläinsuojelulain ja turkisasetuksen uudistusten yhteydessä.

Nyt näyttää kuitenkin nuo puheet unohtuneen. Eläinsuojelujärjestöt marssivat tänään 16.2. ulos turkisasetuksen valmistelusta, koska maa- ja metsätalousministeriön luonnos uudeksi turkisasetukseksi osin jopa heikentää turkiseläinten oloja Suomessa.

Turkistarhaus ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.  Petoeläin ei kuulu häkkiin. Turkistarhaus aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja ympäristöhaittoja esimerkiksi paikallisesti suurien ravinnepäästöjen muodossa. Elinkeinosta tulee luopua ja varmistaa sen harjoittajille muita toimeentulon lähteitä.

Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ratkaisua sallia turkistarhaus vaikka eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa.

5 kommenttia artikkeliin ”Turkistarhauksesta tulee luopua”

  1. taas tätä viherhaihattelua ja laillisen elinkeinon alasajoa. Turkistarhaus tuottaa valuuttaa satoja miljoonia ja antaa työpaikan tuhansille. Venäjä ja Kiina, jotka ovat suurimmat ostajat vähät välittävät moisesta viherpiierryksestä, vaan ostavat joka tapauksessa turkiksia. Tai alkavat tuottamaan niitä itse. Ja voi vain kuvitella eläinten oloja ko. maissa.

    • Kiitos palautteesta!

      Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT ) laskelmien mukaan alan työllistävä vaikutus on alle 4300 henkilötyövuotta. Tähän lukuun on sisällytetty yrittäjät, tarhojen, rehukeskusten ja huutokauppayhtiön henkilökunta sekä muu tuotantopanosten ja palveluiden synnyttämä työllisyys.

      Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.

      Suomen häkkikoot ja eläinten olot tarhoilla on oman käsitykseni mukaan huonommat kuin muissa pohjoismaissa tai Euroopassa ja käytännössä vastaavaa luokkaa kuin Kiinassa.

  2. Olen yrittänyt miettiä miksi tarhaus pitää lopettaa en keksi yhtään syytä. Aloin kannattaa turkistarhausta silloin,kun eläimiä päästettiin luontoon ennen sitä ei ole mielipdettä suuntaan eikä toiseen. Turkistarhaus on ollut kannattavin elinkeino 5 vuotta tästä uutisoi kauppalehti joulukuussa. Turkistarhaajille tarhat eivät ole sivuelinkeino vaan ne ovat perheyrityksiä. Toukokuussa Haagin tuomioistuin päätti.että tarhaus saa jatkua Hollanissa,koska tarhaajille ei ollut luvattu korvauksia. Animaliajärjestö ei ole tuota mitenkään kommentoinut. Esim Halsualle turkistarhat tuovat 25% paikkakunnan tuloista.Niin pitäisikö joka kaupungista lopettaa elinkeinot jotka tuovat tuloja neljännesosan. Ja on suomessa asiat hyvin,jos turkistarhaus on ongelma.

  3. Aina kun halutaan parannuksia eläinten asemaan tai ympäristönsuojeluun, otetaan pöydälle taloudelliset kriteerit.Ikäänkuin ei olisi muita vaihtoehtoja!

    Mutta onko eettistä ja mielekästä hankkia tuloja eläimiä kiduttamalla ?
    Villi petoeläin kuuluu luontoon, ei häkkiin. Minkit, chinchillat, ketut, supit ym.”turkiseläimiksi ” kutsutut kuuluvat näihin.Monissa Euroopan maissa tämä asia on onneksi jo tajuttu.Ei ihan kaikkialla sentään voi toimia eläimiä kohtaan miten haluttaa .Esim.Ranskassa ei saa pitää villieläimiksi luokiteltuja vangittuina, ja niitä ei voi edes ottaa kotieläimiksi!Lisäksi meille on tullut viime vuonna parannus lakiin, jolla eläinten asemaa säädetään.Laki määrittelee eläimet herkiksi ja tunteita omaaviksi olioiksi.Niitä ei enää luokitella ”tavaran” arvoisiksi! Suomeen pitäisi saada parempi eläinsuojelulaki, samalla kun kiellettäisiin turkistarhaus.
    Olen todella iloinen nähdessäni joka päivä elävän kettuemon läheisellä polulla etsimässä evästä itselleen ja pennuilleen.Se ei edes pelkää enää haukkuvaa koiraani ( aikoinaan ”turkiseläinten” metsästykseen käytetty laikarotu ), joka tosin ei pääse sen kimppuun.Koirakin on tottunut vain ilmoittamaan ketun läsnäolosta! Samanlaista onnellisuuden tunnetta ei minulla olisi kettuturkki tai kettupuuhka niskassa !

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa