Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?

Aloitin lokakuun alussa työt Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Viikko on ollut täynnä uuden oppimista. Yritykset ovat tajunneet hyvin, että ilman vastuullisuutta ja ilmastotoimia ei kohta ole koko liiketoimintaa. Hyvin harva on kuitenkaan tajunnut todennäköisesti sitä, miten nopea käsillä oleva muutos tulee olemaan.

Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuuden kentällä yhä enemmän. T-Median vuodesta 2013 toteuttamien Luottamus&Maine-tutkimusten yli 200 000 yksittäistä yritysarviota osoittavat, että asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat yhä tarkemmin, millaisten yritysten kanssa ne haluavat olla tekemisissä.

Esimerkiksi tuoreen eurobarometrin mukaan 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja 93 % kertoo myös tehneensä jo asialle jotain. Valmius kunnianhimoisille ilmastotoimille on olemassa. Suomen hallitus taas on sitoutunut olemaan hiilineutraali hyvinvointivaltio viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Kriisitietoisuus ilmastonmuutoksesta ei ole tarttunut tutkijoista vain ihmisiin ja poliittisiin päättäjiin. Esimerkiksi kesällä 2019 juuri G20-kokouksen alla maailman suurimmat sijoittajat vaativat nopeita ilmastotoimia ja sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Avoimessa kirjeessä maailman johtajille oli mukana lähes puolet maailman sijoitusvarallisuudesta.

Vastuullisuusstrategiaksi ei riitä, että täytetään lainsäädännön edellytykset ja vastataan eettisiin minimivaatimuksiin. Eikä pitkään riitä sekään, että luodaan vastuullisuudesta strategista kilpailukykyä. Tämän päivän menestyjät ovat niitä, jotka toimivat oman toimialansa suunnannäyttäjinä ja luovat kokonaan uusia markkinoita.

Ei riitä, että naudanlihapaketin muovipakkausta muutetaan ympäristöystävällisemmäksi, kun meidän täytyy tulevina vuosina siirtyä kokonaan kasvisperäisiin proteiinilähteisiin tai hankitaan työntekijöille vähäpäästöisempiä polttomoottoriautoja, kun kaikista fossiilisista polttoaineista täytyy luopua mahdollisimman pian.

Hyviä esimerkkejä kehityksestä alkaa olla jo paljon. Esimerkiksi Norjassa syyskuussa 2019 myydyistä autoista 54,5 % oli täyssähköautoja, 22,8 % hybridejä, vain 10,3 % bensa-autoja ja 12,4 % dieselautoja. Käytännössä pelkästään Tesloja myytiin enemmän kuin fosiilisella polttoaineilla kulkevia menopelejä. Fossiilisten autojen aikakausi voi tulla tiensä päätökseen nopeasti.

Syyskuun 2019 lopussa ruotsalainen sanomalehti Dagens ETC ilmoitti, ettei enää ota vastaan mainoksia fosiilifirmoilta. Samaan aikaan ihmisten lentohäpeä vaikuttaa lentämiseen ja sen kasvuodotuksiin jo merkittävästi. Jopa Venäjäkin ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen syyskuussa eikä maailmassa ole enää kuin 11 maata, jotka eivät ole ratifioineet kunnianhimoista sopimusta.

Muutos voi tapahtua yllättävän nopeasti. Muutoksen myös pitää tapahtua todella nopeasti. IPCC:n arvion mukaan globaali hiilibudjettimme riittää nykymenolla alle yhdeksäksi vuodeksi. Jos onnistumme vähentämään päästöjä tästä vuodesta lähtien 18 % vuosittain, on meillä vielä 66 % mahdollisuus pitää lämpeneminen alle 1,5 asteessa. Maailman talousfoorumi listaa kaikkein suurimmiksi ja todennäköisimmiksi riskeiksi epäonnistumisen ilmastokriisin torjumiseksi, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit.

Tulevaisuuden vastuullisuus on oman hiilijalanjäljen minimoinnin ohella erityisesti ekologisen kädenjäljen maksimointia eli yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittamista oman toiminnan kautta. Edelläkävijät sopeutuvat parhaiten ja hyötyvät eniten. Samalla edelläkävijät määrittävät pelisäännöt ja antavat poliittisille päättäjille rohkeutta tehdä vaadittavat muutokset.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että fossiiliset polttoaineet, eläinproteiinit ja muut ilmastokriisiä kiihdyttävät tekijät tulevat häviämään markkinoilla yhtä nopeasti kuin aikanaan hevoset kaupunkien keskustoista, filmirullat kauppojen hyllyiltä tai videovuokraamot kaupunkikuvasta.

Muutos on valtava, nopea ja erittäin toivottava.


Yksi kommentti artikkeliin ”Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?”

  1. Hei vaan,

    Hienoa, että muutos tulee, eikä se tule hetkeäkään liian aikaisin. Nyt jatketaan ilmastoystävällisten valintojen polulla itse kukin ja sitoudutaan ilmastoystävälliseen hiilineutraaliin elämäntapaan.

    Voimia paljon kaikille hiilineutraalin yhteiskunnan ystäville, edelläkävijöille ja aloittelijoille!

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa