Ympäristötietoisuus – suomalaiset 2010-lukua tekemässä

Olin tänään (tiistai 15.11.) Säätytalolla Ympäristötietoisuus-kirjan julkaisuseminaarissa. Olen itsekin kirjoittanut teokseen artikkelin aiheesta ”Ympäristöliike – ympäristötietoisuuden etujoukko”

Seminaari oli otsikoitu kunnianhimoisesti ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta?”.

Seminaarin otsikko ei ole kuitenkin haihattelua tai utopiaa. Todetaanhan Jyrki Kataisen hallitusohjelman johdannossakin seuraavaa:

Lue lisää

Aleksi Neuvonen: Suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa

Vieraskynäblogissa Aleksi Neuvonen

Kataisen hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä ohjelmassa esitetään tavoite tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa.

Tavoite on uudenlainen avaus suomalaisen ympäristöpolitiikan perinteessä, joka on nojannut enemmän ylhäältä-alas suuntautuvaan sääntelyyn ja suuriin infrastruktuuri-investointeihin kuin ihmisten valmiuksien ja tekemisen kehittämiseen.

Mutta miten ympäristötietoisuuden kehittäminen tulisi ymmärtää, jotta siitä seuraisi todella ympäristömyönteisiä valintoja ja koko yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja, joilla ympäristökuormistus radikaalisti pienenee?

Neljän kohdan lista antaa hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiselle strategista suuntaa.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 49 (6.-12.12.2010)

Maanantaina nukuin pitkään, tein aamulla lihaskuntaharjoittelua ja kävin läpi kirjahankkeen tekstejä. Iltapäivällä luin sähköposteja ja vertailin sähköyhtiöiden tarjouksia sekä suunnittelin tulevia kuvioita. Leppoisa lomapäivä. Illalla luin pinon lehtiä ja selailin pari kirjaa. Erityisesti mieleeni jäivät Elina Hirvosen kolumit Afrikasta vuosilta 2007-2009. Tiistaina valmistelin aamulla ympäristöjärjestöjen yhteisen tiedotteen liittyen Cancunissa julkaistuun kansainväliseen Climate Change Performance Index -ilmastovertailuun: Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti “heikko”. Päivän mittaan hoidin Luonto-Liiton henkilöstöhallintoon liittyviä … Lue lisää

Tyypillinen päivä: Tiistai tunnista tuntiin

Tiistaina (28.9.) oli vain yksi kokous. Halusin katsoa, mihin tuollaisena päivänä aikani käytän. Ohessa yhteenveto. 5.15 Herätys – Yön aikana tulleiden sähköpostien (69 kpl) läpikäyminen, Facebookissa surffailu sekä valmistautuminen päivän ohjelmaan ja esitykseen, aamuteen juominen ja Helsingin Sanomien (verkkolehti) lukeminen 6.00 Juoksu (15 km, 7 x 1 km vetoja / 3 min palautus + 15 min alku- ja loppuverryttely), uutiset ja lehtikatsaus radiosta 7.30 Suihku ja aamupala 8.00 Pyöräily (6,5 … Lue lisää

Ympäristötietoisuus Suomessa – nousussa vai laskussa?

Helsingin Sanomien (15.9.2010) mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut, energiaverot epäilyttävät eduskuntaa, Sukari ajaa Vihtiin Ideaparkia, jonne myös Sivulan perhe rakentaa 200 neliön omakotitaloa ja aikoo käydä sieltä töissä Helsingissä. Lisäksi samaa lehteä koristivat Forumin kauppakeskuksen iloiset ”Hintasirkus” -mainokset. On vaikea uskoa, että ympäristötietoisuus Suomessa on 2010-luvulle tultaessa huipussaan. Voisiko siis olla niin, että talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumisen myötä median ja ihmisten innostus ympäristökysymyksiä kohtaan on lopahtanut? Asian voi nähdä … Lue lisää

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.