Piritta Seppälä: Puhu minulle kuntavaaliehdokas!

Hei kuntavaaliehdokas! Puhu minulle sosiaalisessa mediassa!

Ilmoitus Facebookissa: ”Matti Meikäläinen on pyytänyt sinua tykkäämään uudesta sivustaan Matti Meikäläinen”.

Kuntavaaliehdokkaaksi lähteneiltä kavereiltani tippuu näitä viestejä minulle jatkuvasti, vaikka vaaleihin on aikaa enää pari viikkoa. Klikkaan sivut auki ja huomaan:

– Tykkääjiä Facebook-sivulla on vain muutama kymmenen
– Tietoja-ruudussa lukee ”Olen ehdokkaana kuntavaaleissa” tai se on tyhjä
– Sivulla on joitakin päivityksiä kuluneilta muutamalta viikolta – mutta ei yhtään sen kauempaa menneisyydestä, koska sivu on avattu vasta hiljattain

Sama toistuu blogeissa ja Twitterissä.

Lue lisää

Tietoturva sosiaalisessa mediassa

Kävin keskiviikkona (25.1.) OK-opintokeskuksen tilaisuudessa kuuntelemassa Petteri Järvisen luentoa tietoturvasta sosiaalisessa mediassa.

Järvisen mukaan tietoturvalla tarkoitetaan sitä, että suojataan tallennettuja tietoja, niiden käyttöä ja tietojärjestelmiä.

Tietoturvan voi jakaa (1) tiedon luottamuksellisuuteen (Confidentiality), (2) tiedon eheyteen (Integrity) ja (3) tiedon saatavuuteen (Availability).

Lue lisää

Vesa Saarinen: Radikaaleinta on olla kiltti

Vieraskynäblogissa Vesa Saarinen Leo tilasi mainioon blogiinsa vieraskynäilyn sosiaalisen median uusimmista tuulista. Olen suoraan sanoen huono tuultennuuskija, sillä olen kyllästynyt sosiaaliseen mediaan. Olen kyllästynyt, koska pääni on täynnä kaikenmoista nettikuonaa, jonka ääressä ei kenenkään täysipäisen pitäisi aikaansa viettää. Nettikuonalla tarkoitan sitä sosiaalisen median, blogosfäärin ja kaikenkarvaisten keskustelupalstojen maailmaa, jossa tyypillisimmät toiminnan motiivit ovat viha, vimma ja katkeruus. Vaikka olen väsynyt verkkokeskusteluihin, en ole kyynistynyt, sillä olen oivaltanut, että on olemassa … Lue lisää

Verkkovaikuttamista 2010-luvulla

Olen tehnyt viime kesän ja syksyn aikana oikeusministeriölle yhdessä OTM Lasse Laaksosen kanssa selvityksen verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta. Selvitystä voi käydä kommentoimassa hallinnon uudella www.kerrokantasi.fi -sivustolla. Selvitys on ladattavissa PDF-tiedostona tästä. Selvityksessä tarkastellaan mm. seuraavia Verkko-osallistumisen esimerkkejä: – Facebookin ”tykkään” -aktivismi – Ikkuna Suomen Luontoon -foorumi – Maahanmuuttokriittinen Hommaforum – Piraattipuolue – Tarhauskielto-kampanja – Ydinvoima-aktivismia uusin ja vanhoin keinoin Sekä nostetaan esille muutamia kansainvälisiä esimerkkejä. Selvityksen tarkoituksena … Lue lisää

Sosiaalinen media ja järjestötoiminta

Olin keskiviikkona (29.9.) puhumassa OK-opintokeskuksen Sosiaalinen media järjestötoiminnassa -seminaarissa. Omassa esityksessäni pohdin, miten yhteiskunta on muuttunut viime vuosikymmenten aikana, mitkä ovat vapaaehtoistoiminnan trendit sekä miten sosiaalinen media on vaikuttanut tai tulee vaikuttamaan järjestötoimintaan. Mitä mieltä itse olet? Ohessa lopuksi esittämäni johtopäätökset: 1. Kansalaistoiminta ei ole kriisissä. Se on muuttut. Ihmisten vaikuttamistyö ei kanavoidu pelkästään vaaleissa äänestämiseen, puoluepoliittiseen toimintaan tai kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaksi aktiivisuudeksi. Vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluksi … Lue lisää

Kuinka toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa tehokkaammin?

Osallistuin ilmasto.orgin jäsenjärjestöille järjestämään työpajaan, jossa pohdittiin, kuinka verkossa voi toimia tehokkaammin sekä käytiin läpi käytännön vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Työpajan vetäjänä toimi sosiaaliseen mediaan ja teknologiaan perehtynyt toimittaja ja konsultti Tanja Aitamurto. Viestintä murroksessa Media hajaantuu ja ansaintamallit muuttuvat. Verkostot ja erilaiset vaihtoehtoiset viestinnän tavat ovat nousseet perinteisen median rinnalle. Vaihtoehdosta on tullut valtavirtaa. Samaan aikaan huomiosta joudutaan kilpailemaan entistä tiukemmin. Esimerkikisi verkkosivuilla ollaan yhä lyhyemmän … Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa