Lähetin tänään alla olevan kirjeen pääministeri Alexander Stubbille.
Vetoan pääministeriin, että Suomi ajaisi EU:n ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.
Tätä kautta sinäkin voit ottaa kantaa: Vaadi EU:lta parempaa ilmastopolitiikkaa!
* * *
Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,
Oheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.
Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta
Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.
Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.
Osallistuin torstaina 30.1.2014 iltapäivällä HSY:n järjestämään Helsingin seudun ilmastoseminaariin. Aiheena oli Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?
Tilaisuuden aluksi Ilmatieteen laitoksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari Laaksonen kävi läpi Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidettä arviointiraporttia.
Laaksosen mukaan ilmastojärjestelmän lämpeneminen on yksiselitteistä. Kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet paitsi toinen toistaan lämpimiä, myös lämpimämpiä kuin yksikään toinen vuosikymmen mittaushistoriassa. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonmuutokseen on selkeä.
Lämpeneminen Suomessa on ollut yli kaksinkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna. Pahimmillaan merenpinta voi esimerkiksi Helsingissä nousta metrin vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisesti merenpinnan nousu tulee olemaan jossain 60-80 sentin tuntumassa.
Kiinnostavimman puheenvuoron piti kansanedustaja ja parlamentaarisen valmistelukomitean jäsen Mauri Pekkarinen. Hän esitti sormiharjoitelman energia- ja ilmastoteeseiksi koskien vuoden 2030 tavoitteita (ks. oheinen kuva).
Euroopan komissio julkisti tänään ehdotuksensa energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030.
Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030. Lisäksi tavoitellaan 27 prosentin osuutta uusiutuville energialähteille.
Esitys on surkea. Nyt ehdotettu päästövähennystavoite ei ole linjassa kahden asteen ilmastotavoitteen kanssa. Tällä tavoitetasolla matka kohti 4-6 asteen lämpenemistä jatkuu vääjäämättä. Uusiutuvien tavoite ei taas ole jäsenmaita sitova.
Ehdotus heikentää mahdollisuuksia saada kansainvälisesti kunnianhimoinen, kattava ja laillisesti sitova ilmastosopimus vuonna 2015 Pariisissa. EU:lta odotetaan vetovastuuta. On vaikea kuvitella, että tältä pohjalta Kiina, Yhdysvallat tai Intia olisivat valmiita pistämään pöytään kunnianhimoisempia tavoitteita.
Komission esitystä käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja jäsenmaista koostuvassa ministerineuvostossa. Esimerkiksi Saksa on esittänyt tiukempia tavoitteita. Toivottavasti myös Suomi on valmis parantamaan komission esitystä.
Miten komission esitystä tulisi korjata. Ohessa kolme parannusehdotusta: