Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.
Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.
”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.
Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.
”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.
”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Järkeistystä elintasoon tässä tarvitaan laajalla rintamalla. Vähemmän neliöitä, ei autoa, ei lentoliikennettä ja ruoka läheltä, kuten särkikalaa Helsingin rannalta. Voi höpöttää kestävästä kehityksestä, mutta ei se ole sitä että lentoliikenne tuplataan ja selitetään sitten koneiden käyttävän 20% vähemmän. Silloin sitä on vain pakotettu menemään sinne Arktikselle öljyn perään, kun yhteiskunta tarvitsee ja janoaa sitä. Aivan turhaa on Greenpeacen roikkua yhtään missään, jos yhteiskunnan energian, ja kaiken muun, nälkä jatkaa vain kasvuaan. Vaikka on todennäköistä että peli on menetetty ja takaisinkytkennät lähtevät kiihdyttämään ilmastonmuutosta ihmisen kannalta surkeaan suuntaan, niin silti jos jotain aikoo tehdä, tulee se olla rehellistä. Jos ihmiset luokkaan katsomatta järkeistävät vaatimuksiaan omalle elintasolle, joka verorahoilla loppujen lopuksi rakennetaan, niin samalla katoaa kestävyysvaje valtion taloudesta.