Arktis jätettävä rauhaan: Lipposen Pohjoinen tahtotila -selvityksen lähtökohdat kyynisiä ja ristiriitaisia

Pohjoinen tahtotilaSelvityshenkilö Paavo Lipponen julkaisi viime viikolla (30.3.2015) elinkeinoelämän toimeksiannosta tehdyn raportin siitä, miten Suomen tulisi ryhdistäytyä arktisessa politiikassa.

Samaan aikaan Shell on menossa tuhoamaan herkkää ja haavoittuvaista Arktista.

Tänään (7.4.2015) joukko Greenpeacen aktivisteja onkin lähtenyt Esperanza-laivalta estämään Shellin Polar Pioneer –öljynporauslautan matkaa Arktikselle ja roikkuu lautan ylärakenteessa.

Lipposen selvityksessä mainitaan toki myös pohjoisen ympäristön herkkyys, cleantech ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Lisäksi mukana on paljon laajasti hyväksyttävissä olevia seikkoja kuten ehdotus pohjoisten yliopistojen yhteistyön tiivistämisestä.

Villakoiran ydin on kuitenkin se ongelmallinen seikka, että arktisen alueen luonnonvaroihin kohdistuu yhä suurempi hyödyntämispaine. Selvityksen mukaan yksin Barentsin alueella on hankesuunnitelmia 140 miljardin euron edestä. Merkittävä osa hankkeista liittyy alueen fossiilisten energiavarantojen kuten öljyn ja kaasun hyödyntämiseen.

Lue lisää

Helsingin Sanomat mielipide: Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Leo-Stranius-kasvokuvaJatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.

Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).

Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!

Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!

Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan

Lue lisää

Helsingin Sanomat vieraskynä: Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Kai Mykkäsen ja allekirjoittaneen kirjoitus julkaistiin viikonloppuna (18.1.2014) Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.

Kirjoituksesta uutisoivat ainakin myös Iltasanomat ja Iltalehti.

Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Joustot vähentäisivät päästöjä, vaikka energiaa kulutettaisiin yhtä paljon kuin ennen.

Energiantuotannon päästöt ovat talvella moninkertaiset kesään verrattuna. Eniten päästöjä syntyy kovilla pakkasilla, kun sähkön ja lämmön suuren kulutuksen vuoksi käyttöön otetaan erillisiä huippuvoimalaitoksia. Niissä palaa runsaasti hiiltä, öljyä ja turvetta.

Kulutushuiput osuvat kylmiin talvi-iltoihin. Yöllä sähkön käyttö vähenee selvästi. Paukkupakkasilla illan ja yön ero sähkövoimaloiden tuotantotehossa voi olla 1 000 megawattia – Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat yhteensä suunnilleen tuon verran sähköä. Olisi arvokasta, jos voisimme siirtää osan iltojen sähkönkulutuksesta seuraavaan yöhön tai edelliseen aamuun.

Lue lisää

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme 2050

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa - Kuva Jon LindströmSuomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Olen itse toimikunnan jäsen Luonto-Liiton kautta.

Sitoumusteksti on kokonaisuudessaan hyvä.

Samoin sitoumuksessa listatut kestävän kehityksen periaatteet (globaali vastuu, ylisukupolvinen ajattelu, luonnon kantokyvyn rajallisuus, yhdessä tekeminen, tiedot ja taidot luovasti käyttöön) ovat erinomaiset ja määrittävät uudella tavalla koko kestävän kehityksen latistunutta käsitettä.

Visiona on: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi”.

Tämä tarkoittaa tavoitteiksi muotoiltuna mm. sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, yhteiskunta on hiilineutraali, elämäntapamme ja päätöksentekomme kunnioittavat luonnon kantokykyä samalla kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä talouden toimiessa resurssiviisaasti.

Lue lisää

Rikkidirektiivi: Ympäristö- ja terveys vastaan teollisuuden kilpailukyky

Euroopan parlamentti käsittelee laivojen rikkipäästödirektiiviä. Komissio antoi ehdotuksensa elokuun lopulla.

Kesän ja alkusyksyn mittaan on saatu kuulla teollisuuden valitusta aiheesta.
Tänään aamulenkillä ollessani radiouutisissa nostettiin jälleen esiin Elinkeinoelämän keskusliiton kriittinen suhtautuminen päästöjen rajoittamiseen.

Suomen hallituksen mielestä rikkipäästöjen vähentäminen laivaliikenteessä on kannatettava tapana vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja kustannustehokkaasti. Hyvä! Ympäristöministeriön tiedotteessa (15.9.2011) todetaan seuraavaa:

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa