Puoli vuotta ilman uusia tavaroita

Voisitko olla kuukauden ostamatta ainuttakaan tavaraa? Onnistuisiko kokonainen vuosi? Päätin kokeilla. Nyt testiä on puoli vuotta takana. Seuraavassa hiukan kokemuksia.

Miksi kulutukseen pitää kiinnittää huomiota? Siksi, että ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja.

Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meidän pitää vakavasti miettiä kulutustamme niin yksilöinä kuin yhteiskunnankin tasolla. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraak-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Jos tavoite otetaan tosissaan, toimiin pitää ryhtyä nyt. Olkoon tämä kokeilu oma henkilökohtainen kontribuutioni Suomen tavoitteeseen.

Tarvitsemme yhteiskunnan tasolla tietysti lukemattomia toimia, jotta voimme ohjata luonnonvarojen käyttöä oikeaan suuntaan. Perusta pitäisi olla siinä, että luonnonvarojen käyttöä verotetaan, palveluiden ja jakamistalouden ratkaisuja tuetaan. Pelkällä valistuksella ei hullujen päivien alennuslaareille ryntääviä ihmisiä saada muuttamaan kulutustottumuksiaan.

Yksilöiden valinnoilla ei ilmastokriisiä ja luontokatoa yksin tietenkään ratkaista. Tähän tarvitaan systeemitason muutosta ja vahvaa ohjausta poliittisilta päätöksentekijöiltä. Toisaalta eivät yksilötkään voi paeta vastuuta. Yksilön valinnoilla hankitaan autoja, asuntoja ja kesämökkejä sekä varustellaan niitä ennennäkemättömällä tavalla ja tavaralla. Monet innovaatiot syntyvät yksilöiden valinnoista ja siitä, että joku uskaltaa tehdä asiat hiukan uudella tavalla.

Inspiroiduin itse taannoin, kun huomasin, että Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori sekä suuresti ihailemani Twitter-keskustelija Sanna Hellström oli laskenut kaikki vuoden aikana ostamansa tavarat. Yhteensä ostettuja tavaroita oli kertynyt 134.

Erityisen kiinnostavaksi Sannan kokeilun tekee se, että hän myös seuraa, mitä tavaroille oston jälkeen tapahtuu. Käytännössä siis arvioi, onko tavara ollut tarpeellinen vai turha. Hän julkaisee kaikki ostoksensa Twitterissä tunnisteella #VuodenOstot

Sitä mitä ei seuraa tai mittaa, siihen ei voi vaikuttaa. Siispä olen itsekin tänä vuonna laskenut kaikki ostamani tavarat. Nyt seurantaa on takana ensimmäiset kuusi kuukautta. Haasteena on, että en ole ensimmäisen puolen vuoden aikana ostanut ainuttakaan tavaraa. Seuranta on siis ollut helppoa!

Sen sijaan palveluita (esim äänikirjapalvelut ja muut sovellukset, välinevuokraus, päästöjen kompensointi ja ravintolat) olen ostanut ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 1016,32 eurolla sekä ruokaa 3415,5 eurolla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet palvelut tai elintarvikkeet voivat kuluttaa merkittävästi enemmän luonnonvaroja kuin esimerkiksi kirpputorilta hankittu vaatekappale tai kirja. On siis hiukan hassua vetää kulutuksen rajaa juuri fyysisiin tavaroihin. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa.

Olen toki pyrkinyt minimoimaan kulutukseni aiemminkin. Toisaalta olen vuosien varrella kokenut senkin, että välillä pikaisesti tehty hankinta osoittautuu hetken päästä täysin turhaksi. Turhia hankintoja välttääkseni olen käyttänyt 30 päivän harkinta-aikaa. Jos koen, että tarvitsen jotain, laitan tämän työlistalle ja odotan 30 päivää. Jos hankinta tuntuu edelleen välttämättömältä, olen ostanut sen, jos olen edelleen epävarma, jatkan harkinta-aikaa seuraavat 30 päivää. Näin olen onnistunut välttämään monia ”heräteostoja”.

Olenko jäänyt jostain paitsi kun en ole hankkinut tavaraa? En. Koen, että minulla on kaikki tarpeellinen. Arki on tehokasta ja saan keskittyä merkityksellisten asioiden tekemiseen.

Huomaan, että hiukan kulutuspainetta on kuitenkin puolen vuoden aikana kertynyt. Seuraavaksi pitäisi hankkia uudet juoksulenkkarit. Ei kannata juosta jalkoja rikki ominaisuutensa menettäneillä kengillä. Toisekseen ja ehkä hiukan onnellakin pyörän kumit ovat pysyneet kunnossa eikä edes uusia sisäkumeja ole tarvinnut hankkia. Nyt ulkorengas vetelee kuitenkin viimeisiä ja on vain ajan kysymys, milloin pitää hankkia uusi. Kolmanneksi huomaan, että parit kalsarit ja sukat ovat kuluneet käyttökelvottomisksi (monen parsimiskerran jälkeen).

Tietysti on helppo olla ostamatta uusia tavaroita, jos omistaa jo kaiken. Tämä on totta ja itse olen hyvässä tilanteessa kun minulla todellakin on kaikki tarvitsemani ja elämän sisältö tulee jostain aivan muusta kuin tavarasta.

Omistan itse tällä hetkellä yhteensä 254 henkilökohtaista tavaraa. Tässä ei ole mukana perheen yhteiset tavarat, kuten kodinkoneet, huonekalut tai lakanat. Tässä ei ole myöskään mukana tärkeimpiä papereita tai valokuvia, joita säilytän kellarissa.

Monilla ihmisillä on todennäköisesti niin paljon tavaraa, että mitään uutta ei tarvitsisi hankkia vuosiin. Kun siis seuraavan kerran aiot hankkia jotain, mieti vielä kahdesti – tai esimerkiksi 30 päivää. Tarvitsetko sitä todella vai voisitko ehkä lainata sen jostain?

Minimalismi säästää luonnonvaroja, rahaa ja aikaa. Minimalismi auttaa keskittymään siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Harvoin se tärkeä on tavara.