Suomen luonnonsuojeluliitto kokoontui Päijänteen ja Vesijärven kannaksella Vääksyssä 21.-22.11.2015.
Kokouksen iltaohjelman yhteydessä pääsin samaan kuvaan Metsän tarina ja Järven tarina dokumenttielokuvien luontokuvaajan ja keihäänheiton Euroopan mestari ja olympiahopeamitalistin Hannu Siitosen kanssa!
Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä valittiin liittohallituksen jäsenet vuosille 2016-2017 ja varajäsenet vuodelle 2016.
Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirja – metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen on yksi parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja.
Wilenius rakentaa teoksensa Nikolai Kondratjevin aaltojen tai syklien pohjalle (ks. alla oleva kuva).
Kondratjevin syklejä ovat teollisuusyhteiskunnan alusta olleet (1) höyrykoneen keksiminen, (2) rautatiet ja teräs, (3) sähköistyminen ja kemikaalit, (4) autot ja petrokemikaalit, (5) digitaalinen teknologia ja nyt viimeisenä (6) älykäs teknologia.
Wileniuksen mukaaan olemme nyt kuudennen syklin tai aallon alussa. Kirjassaan Wilenius tiivistää erinomaisen hyvin tälle ajalle ominaiset trendit.
Kuudennessa aallossa korostuu Wileniuksen mukaan seuraavat viisi periaatetta:
Helsingin Sanomat julkaisi isänpäivänä laajan jutun käpyläläisistä koti-isistä.
Oma isänpäiväni sujui tiiviisti perheen kanssa juhla-aamiaisen, iltapäiväbrunssin ja uimahallissa käynnin muodossa. Siinä välissä ehdin leikkiä lasten kanssa niin sisällä kuin ulkona.
Isänpäivä on hyvä hetki miettiä omaa vanhemmuutta. Omat lapseni ovat tällä hetkellä 4- ja 1,5-vuotiaita. Vipinää riittää kaiken muun keskellä.
Ohessa on viisi ajatusta isyydestä tai oikeastaan vanhemmuudesta laajemminkin.
Viimeisen kahden kuukauden aikana vapaa-aika on joutunut koville.
Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtajana minulla on kokonaistyöaika. Tämä tarkoittaa sitä, että minulla ei ole työaikaa.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että aamuisin ennen kuin lapset heräävät, teen töitä. Ja lasten mentyä nukkumaan, teen usein töitä. Tämä on kieltämättä ihan mukavaa, koska työ sattuu olemaan sitä, mitä muutenkin haluaisin kaikkein mieluiten elämässäni tehdä.
Toisaalta työn ja vapaa-ajan pitäisi olla myös tasapainossa. Pidemmällä tähtäimellä jaksaa paremmin ja toimii tehokkaammin, kun tekee asioita sopivan vaihtelevasti. Aikaa kannattaa varata elämässä muuhunkin kuin töiden tekemiseen.
Seuraavassa muistilista itselleni koskien työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Kannattaa olla tarkkana, miten työpäivänsä aloittaa.
Ihan ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota työmatkaan. Esimerkiksi työmatkakävely, -juoksu tai -pyöräily piristää ja antaa sopivasti energiaa päivään. Parhaimmillaan työmatkaliikunta voi toimia päivän liikunta-annoksena. Näin ei aamulla tai illalla tarvitse enää erikseen lähteä kuntoilemaan.
Mitä sitten kannattaa tehdä ihan ensimmäiseksi kun saapuu toimistolle? Ohessa on viisi vinkkiä.
Kirjoitin 12.10.2015 Helsingin Sanomien mielipidesivulla kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok) kanssa turpeen verokohtelusta.
”Turpeen tähänastinen verokohtelu on ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta suorastaan noloa.”
Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.
Turpeen verokohtelu oikeudenmukaisemmaksi
Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti 24.9.2015 yhteisen ilmastojulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.
Julistuksessa vaadimme:
– Kestävän energian käyttöön siirtymistä
– Oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville
Miltä tuntuu ajaa sähköpyörällä? Entä kulkeeko tavarafillari kevyemmin sähköavustuksella?
Auton vapaapäivänä, tiistaina 22.9., pääsee Iso Roobertinkadulla testaamaan erilaisia sähkömenopelejä ja viettämään iloista iltapäivää pyöräilyn parissa.
Auton vapaapäivänä Iso Roobertinkadulla saat kuulla Fillaripianistin soittoa, nauttia ruokapyörien tarjonnasta, polkea juontaja Peltsin mikrofoniin polkusähköt, kuulla kaupunkipyörien uusimmat suunnitelmat ja oppia lisää talvipyöräilystä.
Harvoin sitä kokoontuu enää television lähetyksen ääreen tiettynä kellon aikana. Tänään 16.9.2015 oli kuitenkin sellainen ilta kun kuuntelin pääministeri Juha Sipilän nauhoitetun puheen Yle Areenasta.
Ilahduttavaa, että Sipilä puhui kauniisti käsillä olevasta pakolaiskriisistä vaikka hallitus leikkaakin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä.
Toisaalta harmillista, että todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus loisti puheesta poissaololla. Talouskasvua ja kilpailukykyä kun ei todellakaan kannata hankkia hinnalla millä hyvänsä.
Rahaa ei voi hengittää eikä kuolleella planeetalla ole yhtään työpaikkaa.
Ohessa on kolme ajatusta Juha Sipilän puheesta.
Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskusteltiin 9.9.2015 liikenneturvallisuudesta.
Helsingissä pyöräkaistat tulisi suunnitella ja toteuttaa osaksi autokaistoja sekä lisätä valvontaa nopeusrajoitusten noudattamisessa ja pysäköinnissä. Tärkein yksittäinen keino on kuitenkin nopeusrajoitusten alentaminen.
Uskon, että Helsinki voi tehdä vielä paljon liikenneturvallisuuden edistämiseksi.
Ohessa kolme erilaista kokemusta juuri siltä päivältä (9.9.2015), jolloin kaupunginvaltuuston kokouksessa asiasta keskusteltiin.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
Maatapitkin Etela-Norjan kierroksella. Preikestolen. Yksi maailman upeimmista luontokohteista. Ja sen veroinen. Upeaa oli olla hetki maailman reunalla. Siinä ihminen on aika pieni.
#maatapitkin #norja #preikestolen
Kesän #vegaani kahvila #caferaparperimeri vielä tällä viikolla Helsingissä Kumpulan koulukasvitarhalla. Samalla voi ottaa nokoset riippumatossa ja syödä musta- ja punaherukoita suoraan pensaista. Pyörällä pääsee mestoille. Vahva suositus!
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.
Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.
Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.
Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.
Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.
Nyt olisi pinnoja 100/100!
