Maanantai 5.12.2005

Päivä Tampereella. Englannin koe alkaa painamaan. Pitäisi lukea enemmän. Illalla nautimme alkoholittomasta punaviinistä ja mahtavista ruokatarjoiluista Hanna Kaisa ja Simo Hellstenin tupaantulijaisissa. Tulevaisuuden Voiman puheenjohtaja ja ilmastomarssin pääjärjestäjä Heikki Korpelan ja muiden kanssa keskustelimme suomalaisesta ilmastotoiminnasta. Illaksi matka jatkui vielä VR:n makasiineille Studio Magitoon Ylioppilaslehden juhliin, jossa finlandiapalkintoehdokas Elina Hirvonen viihdytti meitä sukkelalla kielenkäytöllään. Tarjolla oli ylikansallista juomaa ja vaahtokarkkeja. Ylioppilaslehden toimittaja Elina Venesmäki antoi meille joululahjaksi suomalaista rap-musiikkia.

Lauantai 3.12.2005

Puheenvuoroni suomalaisesta ympäristöliikkeestä Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssilla kutistui lauantai aamuna alkuperäisen tunnin sijaan alle puoleen tuntiin järjestelyissä tapahtuneiden alkukankeuksien jälkeen. Osa porukasta oli erehtynyt menemään vanhan Eduskuntatalon eteen, vaikka koulutustilaisuus järjestettiin Eduskunnan uudessa lisärakennuksessa. Oli silti innostava olla puhumassa kurssilla, jolla itsekin on ollut oppilaana vuosina 1998-1999. Osallistuminen NVV-kurssille aikanaan johti myöhemmin siihen, että olin mukana perustamassa Vihreitä Nuoria ja Opiskelijoita. Moniin nuoriin vaikuttajiin törmää edelleen. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan … Lue lisää

Torstai 1.12.2005

Suuresti kunnioittamani kansalaisaktivisti ja tutkija Thomas Wallgren oli pyytänyt minua mukaan Satu Hassin vetämään Demokratiafoorumi Vasudhaiva Kutumbakamin hallitustyöhön. Hiukan yllättäen myös Eurooppanuorten puheenjohtaja Suvi Aherto kysyi minua mukaan järjestönsä hallitustyöhön. Valitettavasti jouduin kieltäytymään molemmista paikoista. Tulevan vuoden luottamustehtävien kiintiö on yksinkertaisesti täynnä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maan ystävien kuvioiden myötä. Kiinnostavia projekteja ja juttuja olisi paljon enemmän kuin mihin ikinä on mahdollisuuksia revetä. Töissä on kiireinen päivä täynnä kokouksia. Päivän päätteeksi … Lue lisää

Keskiviikko 30.11.2005

Aamulla ihastelin Maan ystävien puheenjohtaja Meri Pukarisen esiintymistä MTV3:n aamutelevisiossa. Tällä nuorella naisella on kyllä mahtavasti varmuutta ja faktaa hallussaan. Tästä nuoresta naisesta kuulemme vielä paljon. Illalla haastattelimme viisi erinomaista kandidaatta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin piirisihteerin valintaa varten. Joukosta erottautui kaksi huipputyyppiä, joiden väliltä emme pitkän loppukeskustelun ja arvioinnin jälkeen pystyneet tekemään valintaa. Asia jäi lopulta hautumaan ja päätettäväksi seuraavaan pikkujoulujen yhteydessä järjestettävään hallituksen kokoukseen 7.12. Illan päätteeksi ehdimme Annukan kanssa kahdeksan … Lue lisää

Tiistai 29.11.2005

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa keskusteltiin maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksesta kestävän kehityksen näkökulmasta. MTK:n edustaja valitti tuttuun tyyliin luonnonsuojelun vievän maaseudun elinmahdollisuudet. Keskustelu pyöri pitkälle liikennepolitiikan ja liikkumisen ympärillä. Pääministeri Matti Vanhanen pohdiskeli kimppakyytien mahdollisuuksia pienemmillä paikkakunnilla. Useissa puheenvuoroissa tyrmättiin ajatukseni ruuhkamaksuista tai tietulleista ja ekologisesta verouudistuksesta samalla kun hehkutettiin kaupunkien välisen pendelöinnin olevan taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn edellytys. Ympäristöministeri Enestam sentään peräänkuulutti joukkoliikenteen edellytysten parantamista. Muuten tunnelma oli kuin Autoliiton … Lue lisää

Maanantai 28.11.2005

Jälleen yksi päivä Tampereella ja englannin kielen kurssilla. Paluumatkalla tein esitystä suomalaisen ympäristöaktivismin lyhyestä historiasta ja nykytilasta. Olen menossa puhumaan aiheesta tulevana lauantaina ViNOn jäjestämään Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssille. Välillä kävin töissä tekemässä töitä ja illaksi matkasin luonnonsuojeluliiton keskustoimistolle Uudenmaan ympäristösuojelupiirin työtalousvaliokuntaan keskustelemaan uuden piirisihteerin valinnasta ja tulevan vuoden puheenjohtajuuskuvioista. Seuraan mielenkiinnolla Lauri Myllyvirran ja muiden suomalaisten ympäristöaktivistien touhua Montrealissa alkavassa ilmastokokouksessa.

Viikonloppu 26.-27.11.

Uudenmaan ympäristösuojelupiiri kokoontui junassa matkalla Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston kokoukseen. Asialistalla oli lähinnä uuden piirisihteerin valinta. Tarkoituksenamme oli käydä saapuneita hakemuksia läpi ja valita henkilöt työhaastatteluun. Suonenjoen lumisiin maisemiin kokoontuin noin 40 Suomen luonnonsuojeluliiton henkilöä (piirien edustajat, toimiston työtekijöitä ja hallituksen jäseniä) päättämään tulevan vuoden talousarviosta, toimintasuunnitelmasta ja hallituksen täydentämisestä. Tuttuun tyyliin keskustelu kärjistyi piirien toimintaedellytysten ja keskustoimiston resurssien väliseksi kiistaksi. Pirkanmaan piiri esitti leikkauksia luonnonsuojeluliiton kansainväliseen toimintaan, jota Uudenmaan piiri … Lue lisää

Perjantai 25.11.

Nuha pahenee tai pysyy entisellään. Päätän kuitenkin pyöräillä töihin, sillä bussilipun ostaminen Älä osta mitään -päivänä rikkoisi ostamattomuussitoumuksen. Annukka on joutunut valtavaan mediapyöritykseen. Olen todella ylpeä kun se on niin mukava ja hyvä kaikissa lehtihaastatteluissa, radiossa ja televisiossa. Annukalla on nyt meno päällä samalla kun itse olen lähinnä väsynyt niistämään. Päivällä Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon EU:n perustuslaista. Saan soitettua Anna-Stiina Lundqvistille, joka laittaa Kansanäänestystoimikunnan kirjoittaman tiedotteen medialle. Kampanja lopettaa käytännössä … Lue lisää

Torstai 24.11.

Nuha pahenee. Työkiireiden takia joudun jättämään väliin jo toisen ilmastopolitiikkaa käsittelevän seminaarin. Tällä kertaa Eduskunnassa olisi käsitelty Suomen roolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. En pääse ilmastokeskustelua kuitenkaan pakoon sillä kestävän kehityksen strategiaa valmistelevan pienryhmän kokouksessa jumitun väittelemään Valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa siitä, mihin ilmastotavoitteisiin Suomi on oikeastaan sitoutunut EU:n kautta ja mitä tästä tulisi kirjata kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan. Raivostuttaa. Samalla keskustelen Kepan kanssa siitä, kuinka valmisteilla olevassa strategiassa pyritään sivuuttamaan jopa Suomen … Lue lisää

Keskiviikko 23.11.

Aamulla Maan ystävien ja Tulevaisuuden Voiman aktiivit järjestävät noin 100 osallistujaa keräävän mielenosoituksen tulevasta ilmastoselonteosta. Tempaus saa paljon huomiota julkisuudessa. Mielenosoittajat vetävät paperipussit päähän, koska häpeävät olla suomalaisia. Minuakin hävettää. Ranskassa asuva tätini tuli illalla kylään. Joudun kuuntelemaan kyllästymiseen asti asiaa karhukoirista ja hirviporukoista sekä väittelemään Ranskan lähiömellakoiden oikeasta analyysista. Suurin osa illasta kuluu kuitenkin Suomen luonnonsuojeluliion Uudenmaan Ympäristösuojelupiirin hallituksen kokouksessa. Keskustelemme uuden piirisihteerin palkkaamisesta ja tulevasta liittovaltuuston kokouksesta. Piiri … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa