Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos!

Vuosi 2009 on takana. Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Menneen vuoden aikana oli keskustelua epämuodollisesta kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista, paljon ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä, tapaaminen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa, lomareissu eurooppalaisiin ekokaupunkeihin ja valinta Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Vuosi päättyi pettymykseksi osoittautuneeseen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja onnistuneeseen lomaan Vierumäen urheiluopistolla. Alkuvuodesta tein oikeusministeriön demokratiapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa varten taustaselvityksen epämuodollisesta kansalaistoiminnasta. Selvitys tai siinä olleet ajatukset saivat huomiota … Lue lisää

Loma Vierumäen urheiluopistolla – hiilineutraali Helsinki vihdoin totta

Neljän päivän rentouttava loma Vierumäen urheiluopistolla on takana. Paikkaa voi lämpimästi suositella kaikille, jotka haluavat yhdistää lomaansa myös hiukan liikunnallisia elementtejä. Ohjelmaan kuului mm. kuntotestin tekeminen. Testin mukaan olen erinomaisessa kunnossa. Hapenottokykyni on 62 ml/kg/min tai 3,8 l/min. Myös lihaskunto on hyvä (21 vatsalihasta, 29 punnerrusta ja 31 jalkakyykkyä 30 sekunnissa), mutta liikkuvuudessa (erityisesti kyljet ja lonkat) olisi parannettavaa. Rasvaprosentti oli lähellä ihannearvoa (15,2 %) vaikka voisi olla selvästi myös … Lue lisää

Syyllistääkö oma esimerkki liikaa?

Jouluaatto vierähti Joensuussa ja tapaninpäivä Turussa. Vaihtelu virkistää. Samalla täytyy todeta, että vegaanin, absolutistin ja viihdesyöntiä (turhakkeita) boikotoivan joulu ei välttämättä ole herkuttelua ja ylensyöntiä. Kotiin tullessa oli nälkä. Oli nautinto saada ”kunnollista” ruokaa ja helpotus, kun ei enää tarvinnut kieltäytyä sinulle tarjotuista elintarvikkeista. Kolme tehokkainta tapaa vähentää ruuan ympäristökuormaa on (1) välttää ravitsemuksen kannalta turhaa ”viihdesyömistä”, (2) minimoida ruuan joutuminen jätteeksi ja (3) vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Hyvä brittiläinen … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkilöylyjä

Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeisenä maanantaina vastailin KSL-radion kysymyksiin siitä, mitä Kööpenhaminassa tapahtui. Allekirjoittaneen ja monen minua fiksumman haastattelut löytyvät täältä: Mitä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tapahtui? Samaan teemaan liittyen vastailin myös Vihreän Langan toimittajalle: ”Kukaan ei uskonut, että tämä voi mennä näin pieleen”. Päivä jatkui järjestöporukan ja muutaman muun kesken lounastapaamisella, jossa analysoimme Kööpenhaminan tuloksia. Välillä kävin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokouksen ja yritin vastata Kuluttaja-lehdelle puuvilllan ympäristöongelmia koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen piipahdin vielä eduskunnassa … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihat tulokset

Viimeiset kaksi viikkoa olen seurannut Kööpenahaminan ilmastokokouksen tapahtumia hyvin intensiivisesti. Ennen kokousta ja viimeiseen kokoupäivään asti oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova sopimus oli vielä mahdollinen. Sitten kaikki romahti. Valitettavasti viimeisen yön ja seuraavan aamun aikana korttitalo sortui. Lopputuloksena oli vuosisadan pettymys, joka on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Järjestöjen tiedote Kööpenhaminen ilmastokokouksesta löytyy tästä: Maailman päättäjät … Lue lisää

Järjestöt: Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä

Tiedote 19.12.2009 Julkaisuvapaa heti Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF MAAILMAN PÄÄTTÄJÄT PETTIVÄT ODOTUKSET ILMASTOKATASTROFIN EHKÄISEMISESTÄ Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokouksen nousu ja tuho

Kööpenhaminan ilmastokokuksen viimehetkiltä ei puuttunut dramatiikkaa. Kun kaikki viittaisi jo siihen, että kunnollista sovintoa ei saada aikaiseksi, päätti Yhdysvallat neuvotella vain muutamien suurimpien maiden kanssa erikseen. Ehkä Obama halusi tehdä itsestään näin neuvotteluiden pelastajan. Matkalla takaisin Kööpenhaminasta Yhdysvaltoihin Obama pitikin jo virallista lehdistötilaisuutta, jossa hän ilmoitti sovinnon syntyneen. Mikäli saavutettu sovinto olisi tyydyttänyt kaikkia, olisi Obaman suunnitelma mennyt varmasti putkeen ja sankarin viitta olisi puettu hänen ylleen. Kööpenhaminassa jouduttiin kuitenkin … Lue lisää

Kööpenhaminassa ei vieläkään sopua

19.12.2009 klo 10.00 Kööpenhaminan neuvottelut ovat jumiutuneet teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisiin kiistoihin. Perjantai iltana Obaman, Kiinan ja kumppanien neuvottelema sopimus on osoittautunut surkeaksi. Monet kehitysmaat eivät ole voineet läpi yön kestävistä neuvotteluista huolimatta hyväksyä esitystä. Vaikka pääministeri Vanhanen ja ympäristöministeri Lehtomäki ovat jo suomalaisessa mediassa ehtineet kommentoimaan saavutettua sopua, ei todellisuudessa mitään sopua ole vielä olemassa. Keskustelut Kööpenhaminassa siis jatkuvat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että prosessissa voidaan saavuttaa korkeintaan vain … Lue lisää

Neuvottelut Kööpenhaminassa jatkuvat

Neuvottelut Kööpenhaminassa ovat edelleen levällään. EU on juuri pitänyt tiedotustilaisuuden ja näyttää nielevän Obaman, Kiinan ja kumppaneiden johdolla tehdyn laihan kompromissin. Näillä näkymin EU ei ole myöskään nostamassa omaa päästövähennystavoitetta edes 30 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla huhut kertovat, että G77-maat eivät tule tätä nielemään. Tuleekohan tästä yhtään mitään. Keskustelu jatkuu jossain vaiheessa isossa salissa. Climate Action Networkin tiedotustilaisuus neuvottelutilanteessa on katsottavissa täältä. Tässä myös pari Guardian … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistumassa

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eletään ratkaisun hetkiä. Presidentti Obama on ehtinyt omassa tiedotustilaisuudessa kertoa sovun syntyneen. Sen mukaan laillisesti sitovaa sopimusta ei saatu aikaiseksi. EU:n reaktiota odotetaan edelleen. Käsillä oleva luonnos näyttää kuitenkin juuri niin huonolta kuin on pelättykin. Ainakin kansainväliset Maan ystävät on ehtinyt tuomita Kööpenhaminan kokouksen pahana epäonnistumisena. Mikäli ihmettä ei tapahdu, muistetaan Kööpenhamin ilmastokokous hetkenä, jolloin maiden johtajat epäonnistuivat oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamisessa. 19.12.2009: Kööpenhaminan ilmastokokous … Lue lisää

Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa