Suomalaisten Facebook-sivujen tila

Verostoanatomia ja Hill+Knowlton tekivät hiljattain kiinnostavan selvityksen suomalaisten Facebook-sivujen tilasta.

Tutkimusten tulosten perusteella luotiin kuusi teesiä, jotka on hyvä tietää Facebookista.

Vastasin itsekin Luonto-Liiton puolesta kyselyyn. Pistän raportin tulokset  tähän tutkimuksen toisen tekijän, Jari Lähdevuoren, luvalla.

Kiinnostavia huomioita!

Lue lisää

Mitä annettavaa Suomella on Rio+20 -prosessiin?

Vietin aamupäivän (1.2.) Kansallismuseon auditoriossa Rio+20 -seminaarissa. Aiheena oli ”Mitä annettavaa Suomella on YK:n kestävän kehityksen konferenssiin ympäristönäkökulmasta”.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti ympäristöministeri Ville Niinistö. Hän nosti esille kolme tärkeää asiaa.

1. Kestävän kehityksen kysymyksiin tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Nykyinen talousjärjestelmä on ajautunut umpikujaan. BKT mittaa vain talouden kokoa, ei inhimillistä hyvinvointia tai ympäristön tilaa. Tarvitaan vaihtoehtoisia mittareita. Yksi lupaava vaihtoehto Niinistön mukaan voisi olla esimerkiksi GPI.

Lue lisää

Myöhästymisen kultainen sääntö: Liioittele myöhästymistäsi

Olen kirjoitellut aiemmin ajanhallinnasta ja myöhästymisistä.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut olevani aika usein myöhässä. Tässä on kertauksena itselleni myöhästymisen kultaiset säännöt.

1. Ole paikalla ajoissa. Tämä onnistuu vain siten, että lähtee liikkeelle etuajassa. Jos tähtäät juuri oikeaan aikaan johonkin paikkaan, on matkan varrella lukemattomia mahdollisia keskeytyksiä, jotka aiheuttavat sen, että myöhästyt.

Lue lisää

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina 29.1.2012.

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Tallinna kaavailee maksutonta joukkoliikennettä. Asiasta on tarkoitus järjestää kansanäänestys, mikäli kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Voisiko Helsinki seurata perässä?

Myös Helsingissä on selvitetty maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia.  Selvityksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia.

Lue lisää

Ekoisi: Kertakäyttövaipat vai kestovaipat?

Ympäristönäkökulmasta meille on ollut alusta lähtien selvää, että käytämme vauvan kanssa kertakäyttövaippojen sijaan kestovaippoja.

Kertakäyttövaippojen luonnonvarojen kulutus on Suomen luonnonsuojeluliiton MIPS-laskelman mukaan vuoden aikana 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg.

Kestovaippojen käyttö vaatii tietysti ylimääräistä pyykin pesemistä. Meidän tapauksessa puolikas pyykkikone pyörii noin kerran vuorokaudessa. Vaippapyykin mukana tulee samalla pestyä tietysti muuta pyykkiä, ml. suurin osa vauvan vaatteista.

Monet perustelevat kertakäyttövaippojen käyttöä niiden käytön helppoudella. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut.

Ohessa 2+1 syytä, miksi kestovaipat ovat mielestäni kertakäyttövaippoja kätevämpiä:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 4 (23.-29.1.2012)

Maanantai: Kirjoitin aamulla arvion Presidentinvaalien toisesta kierroksesta: Presidentinvaalit: Pekka Haavisto vai Sauli Niinistö? sekä pistin toimeen edellisen lauantain Luonto-Liiton hallituksen päätöksiä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastailin graduhaastatteluun koskien omaa ympäristö- ja ilmastoherätystäni sekä lähetin tiedotteen Oulun kaupungin metsähakkuista. Iltapäivällä kokoonnuimme toimiston johtoryhmän kanssa ja vedin toimistokokousta. Kokouksen päätteeksi venyttelimme. Iltapäivän kokousputki jatkui vielä toimiston työhyvinvointiryhmän tapaamisella. Päivän päätteeksi kävin läpi kertyneitä sähköpostiviestejä. Illalla leikin kotona vauvan kanssa, kävin yläkerrassa ja sovimme Annukan kanssa tulevista aikatauluista.

Lue lisää

Jarkko Ruutu ja reilu peli

”Jos haluaa voittaa, kaikki on sallittua. Etsin hetkiä, jolloin voi toimia vasten sääntöjä ilman rangaistusta.”

Näin totesi jääkiekkoilija Jarkko Ruutu Imagen (1/2012) haastattelussa.

Vaikka tietenkin voi ajatella, että jääkiekkoilu tai muu kilpaurheilu on jotenkin erillinen osa muuta maailmaa, on näkökulma mielestäni käsittämätön.

Sääntöjä voi toki rikkoa, silloin kun kokee ne vääriksi, mutta ei voittaakseen tai edistääkseen omaa etua. Esimerkiksi gandhilaiseen avoimeen ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen kuuluu olennaisena osana se, että teoista kannetaan myös vastuu. Todelliset voittajat ovat mielestäni lopulta niitä, jotka toimivat moraalisesti oikein ja läpinäkyvästi.

Lue lisää

Mitä Earth Liberation Front -toiminnasta voi oppia?

Kävin keskiviikkoiltana katsomassa DocPointissa elokuvan: If A Tree Falls: A Story of the Earth Liberation Front.

Dokumenttielokuvasta tai Earth Libaration Frontin (ELF) toiminnasta voi oppia kaksi asiaa:

1. Yhteiskunnan tai poliisin/viranomaisten aggressiivinen suhtautuminen kansalaistoimintaan tai kansalaisaktivisteihin on keskeinen syy, joka ruokkii väkivaltaista käyttäytymistä tai ekosabotaasia.

Lue lisää

Annukka Berg: Teoria kestovaipoista

Vieraskynäblogissa Annukka Berg

Olen ollut puoli vuotta äitiyslomalla tutkimustöiden jälkeen, ja välillä tuntuu, että aivot sulavat vauvan kanssa höpötellessä ja kotitöitä puuhatessa.

Toisaalta huomaan ottaneeni vaivihkaa haltuun suuriakin asiakokonaisuuksia liittyen esimerkiksi vauvan asialliseen pukemiseen, syöttämiseen ja nukuttamiseen. Koska en ehtinyt perehtyä asioihin hyvissä ajoin etukäteen, olen joutunut oppimaan monia asioita kantapään kautta.

Kestovaippailu on tästä hyvä esimerkki.

Nyt lähes viiden kuukauden intensiivisen kenttätyön jälkeen koen kuitenkin olevani riittävän oppinut esittääkseni yleisen teorian kestovaippojen sukupolvista.

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa