Mitä haluat, että lupaan? – I Will if You Will -haastakampanja

I Will if You WillOlen luvannut osallistua WWF:n I Will If You Will -haastekampanjaan.

Kampanjassa WWF haastaa yllytyshullut tekoihin ympäristön puolesta.

Nyt mietin kuumeisesti, mikä olisi tarpeeksi hullua, mitä voisin luvata, jos esimerkiksi 500 ihmistä lupaa suosia kasvisruokaa seuraavan kuukauden aikana?

Seuraavat ideat ovat nousseet esille:

1. Olen kuukauden ilman vessapaperia
2. Olen kuukauden ilman jääkaappia tai kodinkoneita
3. Kirjoitan 24 tuntia putkeen mielipidekirjoituksia ja vetoomuksia
4. Osoitan 24 tuntia mieltä ilmastolain puolesta / turkistarhausta vastaan
5. Elän kuukauden 100 tavaralla
6. Joku muu, mikä?

Mikä olisi mielestäsi hyvä lupaus planeetan puolesta? 

Esimerkiksi Milla Paloniemi on luvannut ajaa hiuksensa siiliksi, jos 1000 ihmistä lupaa opetella tunnistamaan kymmenen ruokasientä ja Noora Shingler lupaa blogata 11 tuntia Linnanmäen maailmanpyörässä, jos 100 ihmistä lupaa tehdä tähteistä ruokaa.

I Will If You Will -haastekampanja: www.youtube.com/earthhour. Suomalaiset haastevideot tulevat näkyviin, kun sivulta valitsee oikean yläkulman language-valikon alta kieleksi suomen (Finnish) ja alueeksi Suomen (Finland).

5 kommenttia artikkeliin ”Mitä haluat, että lupaan? – I Will if You Will -haastakampanja”

  1. Miten nuo ideat ”auttaa planeettaa”? Jos esim. olet ilman vessapaperia tai kodinkoneita niin etköhän nämä palvelut hae sitten kotisi ulkopuolelta vai ajattelitko lopettaa vaatteiden pesemisen ja ruoan laittamisen (ja käyttää pesulaa ja ostaa valmis/ravintolaruokaa…)? Ja onko tähteistä ruoan tekeminen joku uusi asia planeetan hyväksi, itse olen aina syöntyt tähteet seuraavina päivinä… Mitä auttaa 100 tavaralla eläminen, jos ne yli 100 tavaraa on kuitenkin hankittu? Ideana siis asketisimi, oma ego ja siitä kirjoittelu, koska sehän ei ole sama asia, ettei kukaan saa tietää mitä on tehnyt ”planeetan puolesta”? 🙂

    Muuten, itse olen joka vuosi ilman jääkaappia 2 viikkoa ja sinä aikana käytössäni voi hyvinkin olla alle 100 tavaraa, olen netin ulottumattomissa jne. Ei ole tullut mieleenkään, että joku toinen pitäisi näitä ns. urotekoina. 😀

    • Hei Nanonyymi

      Kyse on symbolisista pilke silmäkulmassa tehtävistä teoista, jotka toivottavasti osaltaan herättävät ihmisiä miettimään omia kulutustottumuksiaan (vrt. Earth Hour, Älä osta mitään -päivä jne.).

      Suuri osa maailman ihmisistä taitaa elää edelleen ilman vessapaperia tai jääkaappia, joten ei kyse ole mistään kovin ihmeellisestä asiasta. Jos suostuisin vaikka luopumaan vessapaperista kuukaudeksi, niin hoitaisin alapäähygieniani muilla tavoin, esimerkiksi vedellä. Vaatteet taas voi pestä käsin ja ruokaa voi syödä ilman kypsentämistäkin.

      Hienoa, että olet itse jo kokeillut arkea ilman jääkaappia ja elämää alle 100 tavaralla!

      Parhain terveisin
      -Leo Stranius

  2. Kiinnostavatko ruuhkamaksut?

    Jos kirjoitat Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen ruuhkamaksujen puolesta, viisihenkinen perheemme viettää lihattoman kuukauden.

    Jos kirjoitat kannanoton tai aloitteen ruuhkamaksujen puolesta kaupunginvaltuustoon ja esität sen tämän vuoden puolella, perheemme viettää kaksi lihatonta kuukautta.

    Tämä on lupaus, jonka mieheni ja minä allekirjoitamme ja päätämme sen samalla lastemme puolesta. Uutisissa oli juttua liikennemäärien huimasta kasvusta lähitulevaisuudessa, ja itku meinasi päästä! Ympäristövaikutukset ovat tietysti selvä asia, mutta entä yleinen viihtyvyys: miten tuonne uskaltaa päästää enää lapsiansa koulutielle?!

    • Kiitos erinomaisen hyvästä haasteesta! Lupaan edistää ruuhkamaksuja sopivassa välissä sekä valtuustossa että mielipidekirjoituksella.

  3. Hienoa! Tämä ei ollut radikaalia eikä hauskaa, mutta yhtä kaikki tärkeää. Kun alat hoitaa ruuhkamaksuasiaa, me ja 50 parasta kaveriamme muodostamme vankat tukijoukot, jotka voivat vaikka kirjoittaa niitä vetoomuksia 24 tuntia putkeen tai tulla seisomaan päiväksi mielenosoitukseen! 🙂

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa