Aika usein ajatellaan, että vain keskiluokkaisesta ja hyvinvoivasta taustasta tulevat voivat olla vihreitä.
Mielikuva on usein, että vain hyvin arvosanoin kouluputkesta selviytyneet ovat henkilöitä, joilla on varaa ja mahdollisuuksia jatko-opiskella, olla yhteiskunnallisesti aktiivisia sekä puolustaa niitä hiljaisia ääniä, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan.
Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat juuri ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, kaikkein heikko-osaisimpien puolustaminen sekä kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia.
Taustaltani en kuitenkaan ole ehkä kaikkein tyypillisin ympäristöaktivisti. Elämääni on mahtunut esimerkiksi seuraavia asioita.
Kymmenen asiaa taustastani:
1. Olen syntynyt Leningradissa ja viettänyt lapsuuteni ensimmäiset vuodet opiskelija-asuntolassa Neva-joen rannalla.
2. Vanhempieni erotessa muutin Kannukseen 2,5-vuotiaana, jossa isovanhempani hoitivat minua neljän vuoden ajan ennen muuttoa Helsinkiin isäni luokse.
3. Olen ollut asunnoton ja asunut isäni kanssa asunnottomien ja päihdeongelmaisten vieraskodissa, Pursimiehenkatu kympissä. Lisäksi olen asunut nuoruuden Vesalassa ja Kontulassa sekä kaupungin vuokra-asunnossa Herttoniemessä.
4. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoni oli 6,6. En ole käynyt koskaan lukiota.
5. Olen käynyt peruskoulun jälkeen Vallilan ammattikoulussa tietotekniikan mekaanikon linjan.
6. Olen ollut työtön ja saanut toimeentulotukea.
7. Olen työskennellyt mainosten jakajana, siivoojana ja puhelinmyyjänä.
8. Olen käynyt armeijan Santahaminan varuskunnassa.
9. Aiemmin olen tiennyt lähes kaiken jääkiekon SM-liigasta ja Yhdysvaltojen musiikkilistoista.
10. Olen polttanut tupakkaa, käyttänyt alkoholia ja syönyt lihaa.
Mitä sitten on tapahtunut kaiken tämän jälkeen ja mihin olen päätynyt?
Tällä hetkellä asun omistusasunnossa Käpylässä ja olen onnellisesti naimisissa. Olen akateemisesti koulutettu (hallintotieteiden maisteri, pääaine ympäristöpolitiikka) johtavassa asemassa ja vakituisessa työssä (Luonto-Liiton pääsihteeri) oleva terve ja urheilua (juoksu ja pyöräily) aktiivisesti harrastava mies.
Olen myös ympäristöasiantuntija, kansalaistoiminnan tutkija, vegaani ja absolutisti sekä ehdolla eduskuntaan Helsingin Vihreiden listalta. Blogini (www.leostranius.fi) on valittu Suomen ympäristöblogien ykköseksi. Tavoitteenani on ekologisesti kestävä, onnellinen ja hiilineutraali Suomi.
Omassa elämässäni olen huomannut, että ihminen on kykenevä muuttumaan. Näin ollen uskon, että myös yhteiskuntaa voi muuttaa.
Lisää minusta voi lukea täältä: Kuka Leo Stranius ja katsoa CV:tä.
Hyvä ja selkeä CV, Leo!
Tuntemani ja arvostamani elämänkumppanini, perusvihreä mieshenkilö on
– ehdottoman vastuuntuntoinen sekä omassa työssään että harrastuksissaan sekä luottamusasemassa
– pienestä pitäen ollut heikkojen puolella ja eläinten puolella
– avuntarvitsijoiden apuna sekä konkreettisesti että henkisesti
– ehdoton oikeudnemukaisuuden taju, tinkimätön omantutonsa tutkistelija
– visionääri, joka näkee asiat oikeissa konteksteissa
– kuluttaa mahdollisimman vähän paitsi II-olutta kyllä menee…
– kirjallisesti erittäin lahjakas
– selviää vaikeissa ympäristöissä omin avuin pitkään
– lähtöisin köyhistä oloista, sisaruskatraan vanhin
– rakastava isä ja isoisä
– Kainuun luonnonsuojelupiirin pj ja ehdokas no. 91 Johan Heino
Kultalusikka-ennakkoluuloihin vihreistä törmää usein, mutta ainakin ympäristöaktivistien piirissä on minun havaintojeni mukaan korostetun paljon meitä, joilla on jotenkin rikkinäinen kotitausta. Luulenpa, että on helpompi eläytyä heikommassa asemassa olevien tilanteeseen, jos on itsekin joskus ollut vaikeuksissa voimatta parantaa asemaansa mitenkään.
Eilen viimeksi kun olin jakamassa vihreiden vaalilehteä, minulle tuli juttelemaan syrjäytynyt TKK:lta valmistunut diplomi-insinööri. Hänen asenteensa oli ensiksi sellainen, että ”mitä sinä voit mistään tietää”, mutta hänen lähtiessään asenne oli muuttunut tyystin toiseksi.