Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014

Liito-oravaYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 30.9.2014 klo 16.15 Viikissä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa. Päätökset alla tiivistetysti ja ympäristökeskuksen sivuilla.

Erityisesti ympäristölautakunnalle tuotu liito-orava selvitys oli kiinnostava. Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että laji on sitä kautta levinnyt myös Helsinkiin.

Espoossa liito-orava on levittäytynyt esimerkiksi Otaniemeen ja Länsimetron jatkeen ympärille. Espoossa pelätään, että liito-orava estää rakentamista.

Helsingin kartoituksessa löydettiin Luoteis-Helsingin alueelta (48 km2) yhteensä 12 elinpiiriä. Näistä kuusi sijaitsee Keskuspuistossa Ruskeasuon ja Pitkäkosken välisellä alueella sekä kuusi muuta lännempänä: Meilahdessa (2 reviiriä), Munkkivuoressa, Pohjois-Haagassa, Reimarlassa ja Konalassa.

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Alustavasti näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan mitään suurempia ongelmia ei ole tulossa kaavoituksen tai metsänhoidon suhteen tulossa.

Lisää liito-oravasta esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla.

Alla ympäristölautakunnan kokouksen muut asiat ja päätökset.

* * *

Ympäristölautakunta
14 / 30.09.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan, jossa määrätään hakemusten ja ilmoitusten sekä muiden asioiden käsittelystä Helsingin kaupungille perittävät maksut ja esitetään niiden perusteet.

Taksataulukko täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 170/2014/1, Dnro ESAVI/330/04.08/2012, koskien Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen nro 7/2005/2, 31.5.2005 lupamääräysten tarkistamista.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 160/2014/1, Dnro ESAVI/178/04.08/2013, koskien Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaista muuttamista sekä ympäristölupapäätöksen nro 3/2007/2, 22.1.2007 lupamääräysten tarkistamista.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Tmi Osa-Tattiksen autopurkamotoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annetaan useita lupamääräyksiä, joilla toiminta velvoitetaan saattamaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämälle tasolle. Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristölautakunnan lausunnossa 6.5.2014 esitetyt näkökohdat.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta muuttaa Pasilan kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupamääräystä

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi.

As Oy Isonniitynlaakso esitti lupamääräyksen muutettavaksi seuraavasti: ” Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi on johdettava Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Veden viemäröinnissä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä.”

Aluehallintovirasto hylkäsi As Oy Isonniitynlaakson vaatimuksen vesien johtamisesta HSY:n jätevesiviemäriin, mutta muutti 29.8.2014 antamallaan päätöksellä lupamääräyksen B.11. Täällä tarkemmin.

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen tarkistamishakemuksen täydennyksestä

Täydennyshakemuksella Helsingin Energia hakee lupaa muuttaa voimalaitoksen toimintaa siten, että siellä olisi mahdollista polttaa puupellettiä 40 % osuudella vuositason polttoainetehosta.

Ympäristölautakunta pitää pellettien tuomista voimalaitoksille vesitse maantiekuljetuksia parempana vaihtoehtona liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Täällä tarkemmin.

7 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pellettien polttokokeilusta Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksessa

Hanasaaressa jatketaan 2012 -2014 alkaneita polttokokeita 1.10.2014–31.5.2015 välisenä aikana.

Ympäristölautakunnan mukaan: Koetoiminnan aikataulujen suunnittelussa on huomioitava asutukselle kuljetuksista ja purusta mahdollisesti aiheutuvan meluhaitan torjunta välttämällä kuljetuksia öisin ja viikonloppuisin. Tarvittaessa poikkeuksellisesti aiheutuvasta melusta on tiedotettava etukäteen melualueen asuintaloihin. Täällä tarkemmin.

8 Vantaanjoen yhteistarkkailu; vedenlaatu vuosina 2011-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuosina 2011-2013 tiedoksi.

Vuonna 2013 jokiin johdettu jätevesimäärä, 31 500 m³/d, oli vuoden 2011 tasoa, ja vuotta 2012 pienempi. Lähes 80 % jätevesistä johdettiin Vantaanjoen yläosaan Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä sekä lähes 20 % Luhtajoen alajuoksulle. Jätevesien mukana vesistöön menevä fosforikuorma on ollut viime vuosina 3000–3500 kg, mikä on 3–4,5 % Vantaanjoen mereen kuljettamasta fosforikuormasta. Typpeä jätevesien mukana vesistöön on tullut 155–180 tonnia eli 9–12 % typpikuormasta. Raportti täällä.

9 Vantaanjoen jätevesipuhdistamoiden toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Kaukaisten, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekoti-Säätiön puhdistamoiden vuoden 2013 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Täällä tarkemmin.

10 Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014

Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että sen palaaminen Helsingin lajistoon oli odotettavissa. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014. Täällä tarkemmin. Julkaisu löytyy täältä.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Sosiaali- ja terveysministeriön uudet uimavesiä koskevat asetukset

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön uudet asetukset yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Täällä tarkemmin.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014”

  1. Ei Espoossa pelätä, että liito-orava estäisi rakentamista. Espoon kaupupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen ja ympäristösuojelupäällikkö Tarja Söderman toivat vastineessaan Helsingin Sanomien kirjoitukseen esille, että pikemminkin liito-orava tekee kaupunkisuunnittelusta helpompaa, koska sen elinympäristöjen suojelu voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdaksi ja paikkoja rakentamiselle etsitään muualta. Tilan jättäminen liito-oraville säilyttää samalla myös kaupunkilaisten lähivirkistysalueet.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1411569266757

    Olisipa meillä Helsingissäkin tällaisia virkamiehiä…

  2. Liito-orava on lisääntynyt blogikirjoituksessa todetulla tavalla pääkaupunkiseudulla, mutta blogissa viitatulla Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla pelätään edelleen kannan romahtamista; Suomen nykyisten valtakunnan rajojen alueella.

    Mikä olisi liito-oravan suojelutilanne ja vaikutus rakentamiseen, jos Suomella olisi Tarton rauhan mukaiset rajat? Sama kuin kaupunkioravalla?
    Liito-orava tuntuu olevan korpin tapaan sopeutumassa ihmisen kanssa elämiseen.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa