Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

1. Perustulolla selkeyttä perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi kaikille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa. Perustulo vähentäisi työttömyyteen liittyvää stigmaa ja kannustaisi rohkeisiin elämänvalintoihin kuten yrittäjyyteen.

2. Riittävästi työtä ja lepoa työaikajärjestelyin. Nykyään toisilla on liikaa töitä – toisilla ei mitään. Tilanne voidaan korjata siten, että lyhennämme työaikaa ja jaamme työtä tasaisemmin. Kyse on myös siitä, että lisätään ihmisten mahdollisuuksia työaikapankkeihin ja liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Työn jakamiseen liittyy haasteita: esimerkiksi ihmisillä on osaamista eri asioista, ja työntekijöihin liittyy kiinteitä kuluja, kuten koulutusta ja työvälineitä. Näihin haasteisiin pitää vastata tekemällä uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevaa.

3. Tuetaan yrittäjyyttä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kokeilla ja yrittää. Konkurssi on mieluummin uuden alku kuin elinikäinen velkataakka. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa. Sosiaalisten yritysten syntyä tulisi tukea nykyistä enemmän.

4. Vähennetään eriarvoisuutta. Tuloeroja tulee kaventaa lisäämällä verotuksen progressiota niin tulo- kuin pääomaverotuksessa. Hyvinvointipalveluista tulee pitää kiinni, ja matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää esimerkiksi lapsiperheille. Ihmiset ovat onnellisimpia niissä maissa, joissa tuloerot ovat pieniä ja kaikilla samat mahdollisuudet.

5. Lisää liikuntaa. Suomi saadaan liikkeelle tekemällä liikkumisesta helppoa ja kannattavaa. Työpaikoilla liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi siten, että jokaiselle työntekijälle annetaan lakisääteinen oikeus käyttää tunti viikossa työajastaan liikuntaan. Työmatkaliikuntaan voi kannustaa esimerkiksi kasvattamalla polkupyörän verovähennysmäärää.

6. Parempaa ruokaa. Ruokavalintoja voidaan tukea yhteiskunnassa esimerkiksi julkisten hankintojen ja verotuksen keinoin. Tarvitaan lisää ohjausta kohti eettisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi tapaa edistää hyvinvointia”

  1. Tuli vaan mieleen, kun teiltä lähti kaksi valtuutettua syyttäen oikeistolaisuudesta, että mitä enemmän Helsinki tai valtio velkaantuu, niin sitä enemmän tulevaisuudessa täytyy tehdä jollain rahaa. Tämä taas tarkoittaa, että jos haluaa pitää samat hyvinvointipalvelut, niin mahdollisuus vastustaa yhtään mitään luonnolle tuhoisaa hanketta vähenee olemattomiin. Ei Helsinki tee valtavaa taloudellista voittoa, kuten vassarit väittää ja jolla ratsastavat jopa eduskuntavaaleihin, vaan ottaa hirveästi velkaa. Ilman velkaa tulisi tappiota ja hurjia leikkauksia myös sote-palveluihin ja tulonsiirtoihin, kuten jokainen älylliseen rehellisyyteen silloin tällöin nojautuva valtuutettu varmaan tietää. Jostain syystä sitten kuitenkin vastustavat erinäisiä elinkeinohankkeita, joten velkaa otetaan syötäväksi ja tulevaisuudessa ei olekaan mitään mikä tuottaa nykytilaan nähden paljon enemmän lisää, jolla maksaa velat ja kaupungin kasvuun nyt käytettävät rahat.

    Minusta tuollainen ’I feel your pain, mutta kertomatta teille tuhoan talouden jolloin mulla ei ole rahaa tehdä teidän ongelmille mitään, mutta I feel your pain’-politiikka on vihoviimeistä punapopulismia ja ihmisten hädällä ratsastamista, joka johtaa valtaviin pettymyksiin ja on alkua niin sanotulle Kreikan tielle. Sama tie tuhoaa sitten mahdollisuudet luonnonsuojeluun, koska kun talous ajetaan umpikujaan niin sitten jokainen mahdollinen hanke toteutetaan, koska on yksinkertaisesti pakko, ellei sitten halua leikata niitä hyvinvointipalveluja alas. Kreikassahan Arhinmäen kaverit ajoivat ympäristöministeriön jo alas!

    Minusta vihreät eivät ole näyttäneet sellaisia oikeistolaisia piirteitä, että palvelut olisi tarkoitus ajaa alas, mutta näköjään taloudesta huolehtiminen, ja jopa siitä puhuminen, koetaan jotenkin oikeistolaisena. Itse pitäisin tärkeänä, että talous olisi siinä kunnossa, että ylipäätään olisi mahdollista estää luonnontuhoamista, kun kuitenkin elämme valitettavasti teollisessa kasvutaloudessa, jossa ihmisten elämät ovat täysin sidottuja teolliseen yhteiskuntaan ja vain harva elää omavaraisena ja siten vapaana siitä.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa