Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

1. Ylimääräisiä oppilaspaikkoja ei ole välttämättä lainkaan.

Yhdistämistä on perusteltu sillä, että alueen peruskouluverkostossa on yhteensä noin 300 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

Käytännössä luvuista liikkuu kuitenkin ristiriitaista tietoa. Alueen vanhemmat ovat tehneet asiantuntevaa työtä ja onnistuneet monin paikoin kyseenalaistamaan opetusviraston päättäjille tuomat luvut ja tiedot. Päättäjänä on vaikea tietää mikä on totta ja mikä arvailua.

Vaikka kuitenkin lähdettäisiin siitä, että opetusviraston luvut pitäisivät paikkansa, Yhtenäiskoulun oppilaat vievät mahdollisista Käpylän peruskoulun ylimääräisistä oppilaspaikoista vähintään noin 200. Kun alueen väestöennusteet näyttävät lisäksi, että vuoteen 2023 tarvitaan 100-130 oppilaspaikkaa lisää, tulee koulu ja alueen oppilaspaikat olemaan täynnä aika nopeasti.

Kun otetaan huomioon väestöennusteiden lisäksi vielä Käpylän peruskoulun tulevat remonttitarpeet, lähialueiden (Kalasatama ja Keski-Pasila) rakentuminen sekä yleiskaavavisiot, jossa tarkoituksena on muuttaa esimerkiksi Tuusulanväylän ja Mäkelänkadun pää kaupunkibulevardiksi, alkaa näyttää siltä, että alueella on tulevaisuudessa selvästi pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa oppilaspaikoista.

2. Hallinnollisten kulujen sijaan koulujen yhdistäminen leikkaisi opetuksesta

Yhdistämistä on perusteltu kustannussäästöillä. Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen säästää vuosittain noin 380 000 euroa hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Käytännössä säästö tarkoittaa kuitenkin säästöä pääosin opetuksesta. Säästö koostuu rehtorin palkasta, koulusihteerin palkasta ja perusopetuksen ns. perusosasta, eli noin 5 opettajan vuosipalkasta (295 000 euroa).

Koulujen yhdistämistä on perusteltu myös Yhtenäiskoulun tulevalla remonttitarpeella, joka maksaa lähes 10 miljoonaa euroa ja nostaa jatkossa rakennuksen vuokrakuluja opetusviraston näkökulmasta.

Vaikka opetusvirasto luopuisikin Yhtenäiskoulun rakennuksesta, ei se kaupungin budjetista ja omistuksesta katoa yhtään mihinkään. Eikä rakennuksen remontointitarvekaan häviä sillä, että koulu siirtyy siitä pois. Toki joku rakentaisi tontille varmasti mielellään kovan rahan asuntoja. Käsitykseni mukaan tontti on kuitenkin lahjoitettu kaupungille nimenomaan sivistystoimintaa varten. Tilakustannuksen osalta kustannuksia siis siirreltäisiin vain virastolta toiselle.

3. Yhtenäiskoulun puolesta ovat vedonneet myös kasvatuksen, oppimisen psykologian ja kehittämisen asiantuntijat.

Yhtenäiskoulun periaate on, että koulun on oltava ensimmäisestä luokasta ylioppilastutkintoon asti sama ja jakamaton kokonaisuus. Tämä tarjoaa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen ja verkoston pitkällä oppimisen polulla.

Asiantuntijoiden mukaan ”Yhtenäiskoulun lakkauttaminen olisi niin käpyläläisten lasten kuin koululaitoksen kehittämisen kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Jälleen kerran se osoittaisi, miten puhe yhtenäisestä perusopetuksesta, turvallisesta koulupolusta sekä oppimisen kehittämisestä on pelkästään hallinnollista retoriikkaa eikä merkitse mitään tehtäessä kouluja koskevia ratkaisuja. Koulun lakkauttamisen sijasta kaupungin opetustoimen soisi tuntevan ylpeyttä siitä, että kaupungin koululaitoksen puitteissa toimii pedagogisesti laadukas ja tulevaisuuteen suuntaava koulu.”

Vaikka suurilla kouluilla on oma paikkansa ja niissä pystytään järjestämään tehokkaasti erityis- ja erikoisopetusta, ei kaiken opetuksen Helsingissä tarvitse mielestäni noudatella suuruuden ekonomiaa.

On oikeastaan toivottavaa, että kaupungissamme on myös keskisuuria kouluja ja pientä heterogeenisyyttä opetuksen ja koulujen suhteen. Käpylässä on kaksi erilaista ja erinomaista koulua. Toivottavasti myös jatkossa. Näiden koulujen hallinnollinen pakkoyhdistäminen ei ole omiaan edistämään alueen oppilaiden ja vanhempien välistä yhteistyötä.

Asia on toki monimutkainen. Kaikki apu tai lisätieto päätöksentekijöille on tarpeen. On harmillista, että opetusvirasto ei ole tässä tapauksessa kyennyt toimittamaan päätöksentekijöille yksiselitteistä tietoa tai lukuja asiasta. Tai ainakin alueen vanhemmat ja aktiivit ovat pystyneet kyseenalaistamaan toimitetut tiedot varsin uskottavasti.

Mikäli sinulla on näkemyksiä Käpylän kouluverkkotarkastelusta, otan palautetta enemmän kuin mielelläni vastaan ja tarvittaessa olen valmis tarkistamaan tai muuttamaan kantaani.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta”

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa