Kampanjateemat


[su_row][su_column size=”1/3″]

1. Energiaa talouteen:

Saavutamme puhtaan energiapolitiikan seurauksena päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen. Suomi pärjää panostamalla osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Lue lisää ja katso Peter Lundin vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[su_column size=”1/3″]

2. Energiaa hyvinvointiin:

Pidämme huolta kaikista. Helpotamme työllistymistä lyhentämällä työaikaa ja jakamalla työtä tasaisemmin. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Lisäämme rahaa myös matalan kynnyksen liikuntaharrastuksiin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus käyttää tunti viikossa työajalla liikuntaan. Lue lisää ja katso Heikki Hiilamon vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[su_column size=”1/3″]

3. Energiaa puhtaasta luonnosta:

Ammennamme luonnosta hyvinvointia. Suojelemme Etelä-Suomen metsistä 10% ja toteutamme soidensuojeluohjelman viipymättä. Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan. Annamme tämän päivän nuorille tiedot, taidot ja tahdonvoiman pysäyttää aikamme ympäristökriisi. Lue lisää ja katso Ilkka Hanskin vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[/su_row]
[su_row]
[su_column size=”1/3″]

4. Energiaa lapsiperheille ja koulutukseen:

Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapset ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen. Koulurakennukset ja päiväkodit on korjattava kestävästi – sisäilmaongelmista eroon. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä etsiä luovia ratkaisuja ulkoa opettelemisen sijaan. Lue lisää ja katso Demi Auloksen vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[su_column size=”1/3″]

5. Energiaa demokratiaan:

Lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Kaikkien tulee olla tasa-arvoisia lain edessä. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Teemme päätöksenteosta avointa. Luomme alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia. Lue lisää ja katso Oras Tynkkysen vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[su_column size=”1/3″]

6. Energiaa ravinnosta:

Pidämme huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Parannamme tuotantoeläinten hyvinvointia ja lakkautamme turkistarhauksen. Kouluruokailun kaltaisilla julkisilla hankinnoilla luomme kysyntää huomisen ympäristöystävälliselle ruoalle jo tänään. Suosimme terveellistä kasvisruokaa. Lue lisää ja katso Mikael Fogelholmin vieraskynäkirjoitus. [/su_column]
[/su_row]

Yksi kommentti artikkeliin ”Kampanjateemat”

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa