Ihmisen on mahdollista (ei aina) muuttaa huonot tapansa hyviksi, jos vain haluaa. Ihmisen tyytyväisyyttä lisää merkittävästi tunne siitä, että voi hallita omaa elämäänsä. Muutos voi onnistua esimerkikisi seuraavalla tavalla, joka tuntuu mielestäni kokeilemisen arvoiselta.
1. Listaa asiat, joita eniten elämässäsi haluat (esim. terveys).
2. Listaa huonot tapasi, joista haluat eroon (esim. liika syöminen, lihansyöminen).
3. Listaa vaikutukset, joita huonot tapasi aiheuttavat (esim. sairastelu, ylipaino, väsymys, ympäristön kuormitus, eläinten hyväksikäyttö).
4. Kirjoita sitoumus huonosta tavasta luopumiseksi (esim. terveellinen ruokavalio).
5. Kehitä inspiroiva vaihtoehto huonolle tavalle (esim. kasvissyönti).
6. Listaa uuden tapasi hyödyt (esim. ympäristö, terveys, eläinten hyvinvointi).
7. Ehdollista itsesi uuteen tapaan. Toista sitä, kunnes siitä tulee tapa.
Ehdollistaminen uuteen tapaan (esim. kasvissyöntiin) voi tapahtua vaikka seuraavasti:
Valitse päivä jolloin päätät jättää lihansyönnin. Käytä ajastasi esimerkkksi sunnuntai-iltana 60 minuuttia itsesi ehdollistamiseen ja ohjelmointiin. Kirjoita, mietiskele ja visualisoi niitä haasteita, joita tulet kohtaamaan, kun et enää koske eläinperäiseen ruokaan.
Käytä seuraavana aamuna (maanantaina) minuutti itsesi ohjelmointiin ja päätöksesi vahvistamiseen. Varmista, että selviät päivästä uuden hyvän tapasi kanssa. Toista siis edellisen illan päätös ja kertaa myös muistiinpanosi. Toista tämä edelleen seuraavana aamuna (tiistaina). Neljäntenä päivänä (keskiviikkona) käytä aamuisen minuutin lisäksi illalla viisi minuuttia siihen, että kirjoitat havaintojasi ja kokemuksiasi uuden tavan juurruttamiseksi.
Käytä seuraavien viikkojen aikana joka aamu minuutti päätöksesi vahvistamiseen, keskiviikkoiltana viisi minuuttia kokemustesi kirjaamiseen sekä sunnuntaisin 15 minuuttia intensiivistä mielikuvaharjoittelua kiusauksia etukäteen kohtaamalla ja päiväkirjatyöskentelyllä. Jatka näin, kunnes olet ehdollistanut itsesi uudelle tavalla täysin.
Kun luovut huonoista tavoista (esim. television tyhjänaikainen tuijottelu, alkoholi, tupakointi, lihansyönti) ja otat tilalle hyviä tapoja (kansalaistoiminta, säännöllinen kuntoilu, kasvissyönti), tulee muutos elämässäsi olemaan dramaattinen. Tehty aikainvestointi on minimaalinen suhteessa saavutettuun hyötyyn ja tyytyväinen elämä on askeleen lähempänä.
Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.
Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.
Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leo.hardihood.fi/?p=1645
Yllättävän vastenmielistä tuo kasvissyönti sinulle on, Leo, kun sinun täytyy itseäsi jatkuvasti noin kauheasti sen vuoksi psyykata. Suurimmalle osalle kasvissyöjistä kasvissyönti on ihan luonnollinen valinta, ei mikään sellainen piina, jonka kestääkseen pitää harrastaa jatkuvaa itsesuggestiota. Sama tietenkin koskee myös tyytyväisyyttä. Suurimmalle osalle meistä muista tyytyväisyyskin tulee ihan luonnollisesti. Mutta käännynnäiset ovat aina käännynnäisiä ja heidän on pakko osoittaa sekä itselleen että muille olevansa puhdasoppisia. Eikö vain, Leo?
Hei Jarl
Kiitos kommentista! Kyllä kasvisyönti itselleni tänä päivänä on ensisijaisesti helppo ja mukava valinta. Älä siis ymmärrä väärin. Halusin tuossa kirjoituksessani vain käyttää jotain konkreettista esimerkkiä.
Muutoksen aikaansaaminen omassa elämäntavassa kun on kuitenkin usein pitkä prosessi, joka vaatii keskittymistä. Kun on johonkin tapaan tottunut, sitä voi olla vaikea muuttaa. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä sinun elämästäsi on tehnyt tyytyväistä.
Parhain terveisin
-Leo Stranius
Minäkin jäin miettimään, kenelle alkuperäinen kirjoitus oli suunnattu, ja että oliko kasvissyönti se kaikkein onnistunein esimerkki perusteellista psyykkausta vaativasta elämänmuutoksesta. Tuntemani kasvissyöjät ja vegaanit eivät (ainakaan tietääkseni) harrasta moista psyykkausta kasvissyönnin suhteen, sillä he eivät (ainakaan käsittääkseni) tunne siihen tarvetta.
Jos taas oli tarkoitus tavoittaa kasvisruokaa jo valmiiksi vieroksuva kansanosa, niin ei ehkä välttämättä kannattaisi antaa kasvissyönnistä sellaista kuvaa, että se vaatii hirmuisia henkisiä ponnistuksia. Kirjoitus vahvistaa sellaista mielikuvaa, että porkkanan pureminen on ilotonta puuhaa.
Jos sinulla Leo on (tai on joskus ollut) ongelmia kasvisruokavalioon motivoitumisen kanssa, niin en halua vähätellä niitä. En myöskään ole sitä mieltä, että ongelmista olisi parempi olla puhumatta, jottei kasvissyönnin maine kärsisi. Siinä tapauksessa olisikin mielenkiintoisempaa lukea ihan omakohtainen ja omista kokemuksistasi kertova kirjoitus, jossa käsittelet aihetta.
Rauhaa ja hyviä kasvisruokapäiviä, ja onnea blogin saaman julkisuuden johdosta!
Jos nyt taas luettaisiin tekstit kunnolla eikä oman ”vastustan kaikkea mikä liikkuu”-suodattimen kautta…
Neuvot lihansyönnin vähentämiseen eivät olleet tarkoitettu kasvissyöjille, kuten varmaan jokainen normilukija ymmärsi, vaan psyykkaukseksi sellaisille jotka haluavat lihansyöntiä vähentää/lopettaa syystä tai toisesta vaikka kuinka hyvältä pihvi maistuu. Itse olen tästä hyvä esimerkki ja kiitos Leolle taas hyvästä kirjoituksesta. Liha tosiaan minulle maistuu , mutta ilmasto- ja eläinsuojelullisista syistä haluaisin lopettaa kokonaan. Vuoden parin prosessin jälkeen tulee vieläkin ostettua maitotuotteita kotiin silloin tällöin ja syötyä ravintolassa/vieraisilla lihaa, eli aika vaikeaa on.
Kiitos Sinikka!
Isojen muutosten teko voi olla aika hidasta. Itsellänikin taisi olla vuosien prosessi kun siirryin ensin sekäsyöjästä kasvissyöjäksi ja sen jälkeen vegaaniksi. Sen sijaan tupakan polton lopetin aikanaan (noin 17 vuotta sitten) kertaheitolla.
Tsemppiä sinulle lihansyönnin vähentämiseen ja toivottavasti kokonaan lopettamiseen!
Parhain terveisin
-Leo
Minusta olisi kauheaa Suorittaa Elämä. Suorittaa Loma, Suorittaa Ruokailu, Suorittaa Itseohjelmointi, Suorittaa Hyötyliikunta. Olen sitä mieltä, että jatkuva ponnistelu oman itsen kehittämiseksi kääntyy itseään vastaan. Luova joutilaisuus vailla pyrkimystä mihinkään elämää suurempaan tuottaa paljon suurempia ajatuksia, kuin ohimosuonet pullistellen demonstratiivisesti väännetty Hyvä Elämä. Vai tehdäänkö tämä kaikki vain, jotta olisi jotain kerrottavaa blogissa?
Hei Neurobion Forte
Kiitos hyvästä huomiosta! Monien mielestä juuri joutilaisuus lisää luovuutta (ja tyytyväisyyttä) sekä tuottaa parhaimmat uudet ideat/näkemykset.
Itse olen kokenut kuitenkin niin, että sopiva aktiivisuus lisää ainakin omaa vireystilaani ja luovuutta – ja vastaavasti mitä enemmän ottaa rennosti, sitä enemmän väsyttää ja tulee entistä flegmaattisemmaksi. Tämä on varmasti kovin yksilöllistä.
Olisikin kiva kuulla miten itse olet onnistuneesti toteuttanut joutilaisuutta ja suoritusvapaata elämää yhdistettynä luovuuteen? Millaisia ajatuksia (ja miten) joutilaisuus on itsellesi tuottanut?
Parhain terveisin
-Leo