EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä

Eurostat julkaisi marraskuun lopussa vihdoin EU:n päästötietoja vuosineljänneksittäin. Tämä on hienoa edistystä siihen verrattuna, että aiemmin päästöjä on raportoitu vain vuosittain.

Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä EU:n päästöt olivat 867 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuoden takaiseen ensimmäiseen koronakevääseen verrattuna tässä on valitettavaa kasvua peräti 18 prosenttia. Erityisesti päästöt lisääntyivät lämmityksen ja liikenteen osalta.

Toki hyvä uutinen on, että päästöt ovat tippuneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, jolloin ne olivat lähes 1200 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Suurin syy päästöjen kasvuun on Eurostatin mukaan talouskasvu. Näyttääkin siltä, että absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja päästöjen välillä on vielä pelkkä kaukainen haave. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö meidän kuitenkin miettiä enemmän systeemitason muutosta ja koko talousjärjestelmän remonttia.

Toinen seikka on se, että Hiilibudjettia on jäljellä niin vähän, että meillä ei ole mitenkään mahdollista odotella päästötietoja kokonaista vuotta. Emmehän me seuraa talous- tai työllisyyslukujakaan jälkijättöisesti kerran vuodessa.

Ilmastokriisin keskellä on selvää, että päästöjen seuranta pitäisi olla kaikkialla maailmassa lähes reaaliaikaista, jotta voimme ryhtyä välittömiin toimiin, mikäli päästöt eivät vähene suunnitellusti.

Myös Suomessa olisi aika ryhtyä seuraamaan ja raportoimaan päästökehitystä vähintään vuosineljänneksittäin, mielumin kuukausittain.

Lue lisää: Eurostat releases for the first time estimates of quarterly EU greenhouse gas emissions

…ja katso myös Millainen olisi ilmastohätätilan Suomi

10 kommenttia artikkeliin ”EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä”

  1. Leo,
    nyt esität jo lopulta ihan perusteltuja kysymyksiä systeemitason muutoksesta ja talousjärjestelmän perusteellisesta remontista. Tarkoitat varmaankin tällöin koko vallitsevan kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän syvällistä kokonaismuutosta, sillä sen pelkkä paikkaileminen ( remontti ) ei riitä päästöjen pysäyttämiseksi.

    Kuten Eurostatkin on huomannut, niin suurin syy päästöjen kasvuun on talouskasvu. Ja mikä taho tätä jatkuvaa rajatonta talouskasvua pääasiassa aiheuttaa ? Edellä mainittu holtiton talousjärjestelmä lainalaisuuksineen ja sitä varjelevat poliittiset systeemit.
    Suomessakin poliittiset päättäjät ( ainakin näennäisesti ) päättävät yritysten toimintaoikeuksista sekä päästöoikeuksista. Ne joko sallivat tai eivät salli haitallisia päästöjä eli saastuttamista. Valitettavasti vasta pidetyssä ilmastokonferenssissa COP-26 maailman poliittiset päättäjät , suomalaiset mukaanlukien , nimenomaan päättivät planeettamme elämälle vahingollisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisen edelleenkin voivan jatkua em. tuhoisalle talousjärjestelmälle tyypillisten kaupankäynnin ” markkinamekanismien ” rajoissa. Tällaista ei voi katsoa muuksi kuin yhdeksi kaikkialla rehoittavista VIHERPESUN muodoista, jolla pelkästään jarrutetaan tavoitteisiin pääsemistä.Tämän tiedät varmasti itsekin Leo kaiken mittaavana hallintotieteiden maisterina ja ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta välittävänä poliitikkona.
    Seuraavaksi voisit ehkä pohtia syvällisemmin mitä nuo esille nostamasi kysymykset systeemitason ja talousjärjestelmän perusteellisesta muutoksesta sisältäisivät käytännössä taloudellis-poliittisten rakenteiden osalta ?

  2. Maailmaa tulisi ajatella prosessina tai miljoonina prosesseina, joita ylläpitää ja kiihdyttää halpa energia ja sen tuotanto. Jotkut hyötyvät prosesseista, jotka alkavat luonnosta.

  3. Hannu Ikonen,
    Mitä tarkoitat halvalla energialla ja sen tuotannolla ? Fossiilienergiaako ( mm. kivihiili ja kaasu) ? Vai sähkön tuotantoako ydinvoimalla ? Senkin prosessin alku on luonnossa.Tai ehkä uusiutuvan energian tuotantoa , jolla silläkin on yhteys luontoon varsinkin luonnonvoimien käyttäjänä ? Tai ehkä muita uusia energiamuotoja ?

    Ainakin meillä Ranskassa ( jossa on eniten ydinreaktoreita Euroopassa, ja jossa sijaitsee Euroopan suurin ydinvoimala Gravelines ) halvaksi , ekologiseksi ja turvalliseksi uskottu sâhkön tuotanto ydinenergialla, siis kaikenkaikkiaan ydinvoimaloiden rakentaminen ja toiminta kaikkine oheistoimintoineen , sivuvaikutuksineen ( mm. turvallisuuden varmistamistoimet ) ja jälkiseurauksineen ( esim.ydinjätteiden säilytys, onnettomuusriskit jne.) sekä voimaloiden vanhennettua ajan myötä niiden miljardeja maksava alasajaminen ja niiden toimihenkilöiden uudelleensijoittaminen ym. menetykset…siis kaikki tämän energian tuottamiseen tarvittava toiminta tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvan energian tuottaminen. Ja uusiutuvan energian tuottaminen on huomattavasti vaarattomampaa kuin ydinenenergian. ydinvoimaloiden puolesta puhuvat eivät lisäksi ota huomioon sitä, että niiden reaktoreiden jäähdyttämiseen tarvittava virtaava vesi lämpenee liiaksi ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta, eikä enää kykene toimimaan jäähdyttäjänä. Viime vuosien pitkien helteiden takia muutameien voimaloiden ydinreaktorit jouduttiin pysäyttämään veden kuumenemisen takia.Tästä aiheutui ongelmia sähkönjakelussa.
    Tietysti uusiutuvan energian tuottamiseen tarvittava teknologiakin juontuu paljon luonnosta ja aiheuttaa myös päästöjä, mutta ei ydinenergiakaan ole täysin nk. puhtaasti tuotettua, ja ydinjätteet muodostavat suuren terveysriskin ja turvallisuusongelman. Ehkä uudet löydöt keksinnöt auttavat pääsemään irti fossiilisesta ja vähitellen myöskin ydinenergiasta. Tähän tutkimukseen ja tuotannon kehittämiseen pitäisi satsata varoja , eikä fossiilisen tai ydinenergian tuotannon tukemiseen.
    Tätä energian hintakysymystä on meillä tutkittu juuri nyt, koska ydinlobbyn höynäyttämänä presidenttimme ilmoitti vähän aikaa sitten, että hän aikoo vauhdittaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista , jos hänet valitaan uudelleen presidentiksi ensi huhtikuussa. Tästä nousi kova metakka, eikä vain ekologistien taholla ! Kaikki tuntemani ihmiset ovat sanoneet olevansa tosi pettyneitä tai suorastaan suuttuneita. Aikaisempi päätös oli vähentää ydinenergian tuotantoa . Ja meillä on jatkuvasti ydinvoimaloissa vuotoja sun muita vakaviakin ongelmia ja hälytystiloja. Istumme jo milloin tahansa räjähtämään valmiin ruutitynnyrin päällä 56 ydinreaktoreinemme ! Uskon, että presidenttimme menetti suuren osan kannattajistaan noiden ydinvoimalapuheidensa takia! Ihmiset haluavat varmempaa, puhtaampaa , kestävämpää energiantuotantoa ollen valmiita maksamaan siitä . Ja jostainhan meidän on saatava energiaa. Sen lähteet ovat usein luonnossa, jota tuleekin käyttää hyödyksi , mutta entistä kestävämmällä ja turvallisemmalla tavalla.
    Toistaiseksi suurin osan sähköstämme tuotetaan ydinenergialla, ja sähkön hinta on halpuuspuheista huolimatta noussut vuodessa huimasti. Hallituksen on ollut pakko puuttua kaasun ja sähkön hinnoittelun säännöstelyyn. Ydinenergia ei näyttäydy ollenkaan halvalta energialta muuten kuin ydinlobbyn puheissa.
    Mutta uusiutuvaa energiaa ei ole vielä tarpeeksi saatavilla. Me kansalaiset toistaiseksi joudumme ” hyötymään ” kalliista ydinenergiasta vielä pitkän aikaa…

  4. Euroopan päästökauppamarkkinoilla saastuttamisoikeuksien ostokurssi on äkillisesti noussut. Nykyisin CO2:n hinta on 75 euroa tonnilta. Tämä uusi ennätys johtuu lähes 20 prosentin noususta muutama päivä COP-26 kokouksen jälkeen. Hinnannousuun on vaikuttanut leimaa- antavana Saksan tahto määrätä 60 euron pohjakurssi.
    Tällä päästökaupaksi nimetyllä viherpesulla ( green washing ) ei saastuttamisoikeuksien hinnannoususta huolimatta saavuteta välttämätöntä hiilineutraaliutta v.2035 mennessä, saati sitten hiilivapaata Eurooppaa v.2050 mennessä….koska saastuttamisen sallitaan jatkuvan. Ja haitalliset päästöt sen kun lisääntyvät talouskasvun myötä, jollei niille laiteta pysäyttävämpää jarrua .

    • Ranskassa on ilmennyt verohuijausta CO2 päästökaupassa. Tästäkin kaupankäynnistä on tullut petkuttajien temmellyskenttä. Onkin kyseenalaista saavutetaanko vallitsevalle talousjärjestelmälle tunnusomaisten ” markkinamekanismien ” avulla todellista päästöjen vähenemistä.

  5. Vielä tuosta Hannu ikosen esille nostamasta energiakysymyksestä:

    Kansanedustaja Mai Kivelä ( vas.) on aiheellisesti jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien Energy Charter Treaty – sopimusta ja Suomen kantaa siihen. Hän perää perusteluja Suomen EU:ssa ajamalle jarrutuslinjalle. Mai Kivelän mukaan ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen. Näin Suomi tukee fossiilisten energiamuotojen investointisuojaa, ja kannattaa sopimuksen soveltamisen jatkamista. ECT-sopimusta käytetään nykyisin ilmastotoimien hidastamiseen. Tämä ei ole yhteensopivaa Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteiden kanssa.
    Mai Kivelä tuo esille hyvänä esimerkkinä tästä Suomen valtion tukemasta ilmastotoimien jarruttamisesta Fortum- Uniper-yhtiön ( mm. Alankomaissa ) tekemät investointikanteet, jotka ovat EU-oikeuden vastaisia. Kivelä perää Suomen todellista suhtautumista niihin.
    Katso lähemmin : KU verkkolehti 10.12.2021: ” Mai Kivelä perää perusteluja Suomen ajamalle jarrutuslinjalle – ” ECT-sopimusta käytetään ilmastotoimien vastustamiseen.”

    Monenlainen viherpesu rehoittaa Suomessa ja EU:ssa…ja sen avulla ei saavuteta päästövähennyksiä.

  6. Jatkeena Hannu Ikosen esilletuomaan energiatuotannon kysymykseen:
    Suomessa säteilyturvakeskus on juuri antanut Teollisuuden Voimalle luvan käynnistää Olkiluoto 3:n reaktori. Olkiluoto 3 alkaa toimia ( ? ) täydellä teholla vasta ensi kesäkuussa. Olkiluoto 3 :n piti valmistua jo 2009, mutta monista teknisistä ja turvallisuussyistä se on viivästynyt huomattavasti …ja jo sen rakentaminen tullut hyvin kalliiksi niin hankkijalle kuin tämän EPR-tyypin ranskalaiselle valmistajallekin ( = Areva ja sen seuraaja ) !
    Samanaikaisesti Ranskassa on pysäytetty yhden ydinvoimalan reaktori vakavien teknisten ongelmien ja niistä johtuvien turvallisuuspuutteiden vuoksi .Toisen voimalan reaktorin pysäyttämistä harkitaan myöskin sielläkin ilmenneiden teknisten ongelmien takia. Ja tämä kaikki ei ole mitään halpaa touhua.

  7. France Inter-radion mukaan Suomessa aloitti toimintansa Olkiluoto 3 ydinreaktori. Radion tiedotteessa kerrottiin, että se on Euroopan suurin ja voimakkain ranskalaisvalmisteisen EPR-tyypin reaktori, joka tuottaa Suomen sähköstä 15 prosenttia.
    Toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat eivät ole yhtä massiivisia kuin kyseisen reaktorin koko ja teho.

    Ranskassa jo pitkään rakenteilla olevaa uutta Flamanvillen saman ongelmalliseksi osoittautuneen EPR- tyypin ydinvoimalaa ei ole voitu vieläkään käynnistää jatkuvasti esilletulleiden teknisten ongelmien ja turvallisuussyiden takia.

  8. Belgia ilmoitti pysäyttävänsä lähitulevaisuudessa 7 ydinreaktoriaan ja investoivansa voimakkaasti ekologisesti kestävään nk.uusiutuvaan energiaan sähkön tuotannossa.
    Ja Suomi senkun investoi lisää ydinvoimaloiden rakentamiseen kasvattaen ydinvoiman osuutta sähkön tuotannossa…olettaessaan sen olevan ekologisesti parasta ja tehokkainta haitallisten päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ! ?

  9. Radiouutisten mukaan Ranskan kaikista ydinvoimaloista vastaava sähköyhtiö EDF on ilmoittanut pysäyttävänsä kahden ydinvoimalan toiminnan.
    Sen sijaan vuodesta 2007 ( ! ) lähtien rakenteilla olleen Flamanvillen uuden ydinvoimalan käynnistämisen uskotaan tapahtuvan lähiaikoina. Uutisten mukaan asiasta tulee piakkoin julkinen keskustelu ja siitä tehdään mm. turvallisuutta koskeva selvitys.
    Yhtenä turvallisuusperusteena toiminnan aloittamiselle on esitetty nyt Suomessa säteilyturvakeskuksen luvalla käynnistetyn saman EPR-tyypin Olkiluoto 3:n toiminnan aloittaminen. Siis vedotaan siihen, että kun Olkiluoto 3:n katsotaan olevan turvallinen , niin mikseipä Flamanvillenkin voimala sitä olisi …. ( ? )

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa