Energiaa talouteen: Kuusi teesiä

Leo StraniusTämän sukupolven merkittävin haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomi voi kuitenkin olla merkittävä tekijä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Osaamisen ja tutkimuksen kautta voimme olla tarjoamassa kestäviä ratkaisuja koko maailmalle. Samalla uudistamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Tarvitsemme energiaremontin. Saksan energiakäänne on ollut samaan aikaan sekä menestystarina että herättänyt paljon kriittistä keskustelua.

Fiksulla tukipolitiikalla voimme Suomessa leikata ympäristölle haitallisia tukia ja suunnata näitä rahoja investointi- ja syöttötariffien muodossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen. Fiksun energiaremontin myötä voimme ratkaista kestävyysvajeen ja luoda uusia työpaikkoja. Pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla koulut ja panostamalla tutkimukseen.

Ohessa on kuusi teesiä, millä Suomi saa uutta ja puhdasta energiaa talouteen. 

1. Vähennetään päästöjä ja luodaan työpaikkoja. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena meillä on mahdollisuus saavuttaa päästötavoitteet ja synnyttää Suomeen samalla kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Suomen tulee sitoutua osana Euroopan unionia vähentämään päästöjä vähintään 55-60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme vahvan ilmastolain.

2. Leikataan ympäristölle haitallisia tukia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristölle haitallisen toiminnan edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan hallitusohjelmassa varattiin aikanaan vain 8,5 miljoonaa euroa vihreän talouden edistämiseen. Kaikkia haitallisia tukia emme varmasti voi leikata pois. Suunnan pitäisi kuitenkin olla selvä: haitallisia tukia vähennetään ja tukia puhtaaseen teknologiaan lisätään.

3. Kohennetaan taloutta energiaomavaraisuudella. Kun suuntaamme investointeja ja tukia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan, parannamme samalla energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2012 ulkomailta tuotuihin energialähteisiin 8,5 miljardia euroa (yli 4% BKT:sta). Energiaomavaraisuutta lisäämällä ja fossiilisista tuontipolttoaineista luopumalla voimme kääntää vaihtotaseen positiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kivihiilestä ja maakaasusta luopumista vuoteen 2025 mennessä.

4. Investoidaan puhtaaseen teknologiaan. Cleantech-sektorista voimme saada kasvua jopa 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti cleantech-ala voidaan tuplata nykyisestä 50 miljardiin ja luoda samalla 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Cleantechin kasvu mahdollistetaan selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia lupakäytäntöjä, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa sekä luomalla toimivat kotimarkkinat. Valtion budjetista voidaan allokoida tietty summa energiatehokkuuden parantamiseen, raideliikenteeseen, pyöräilyyn tai esimerkiksi koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin. Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa cleantechin suhteen.

5. Luodaan kotimarkkinat. Ilman kunnollisia kotimarkkinoita puhtaan teknologian edistäminen on vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sääntelyä ja tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vahva ilmastolaki, tiukemmat ympäristöluvat, julkiset hankinnat, kunnille sitovat päästövähennystavoitteet sekä aurinkoenergian ja pienimuotoisen biolämmön tuet.

Kun saadaan luotua vahvat kotimarkkinat, pystytään ponnistamaan maailmalle tekemään isoa muutosta. Esimerkiksi Saksassa on luotu 390 000 työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalle, ja Espanjassa tuulivoima on noussut kaikkein merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi samalla kun päästöt ovat vähentyneet 23 prosenttia yhden vuoden aikana.

6. Suomi pärjää panostamalla osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Suomi ei voi kilpailla muiden maiden kanssa työvoiman hinnalla. Menestyksemme perustuu siihen, että olemme kansakuntana koulutettuja sekä osaavia ja kykenemme tarjoamaan muulle maailmalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluita. Koulutuksesta ei saa leikata. Päinvastoin jatkossa pitää panostaa entistä enemmän koulutukseen aina päiväkodeista yliopistoihin asti ja taattava riittävä rahoitus tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Tulevaisuudessa meitä tullaan ihailemaan esimerkiksi teknologian, tieteen ja kulttuurin saavutuksista.  Uskon kuitenkin, että historia tulee kritisoimaan voimakkaimmin meitä siitä, mikäli emme puutu ympäristökriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja luonnonvarojen hupenemiseen. Puhtaaseen energiaan kannattaa panostaa jo tänään.

Kestävyysvaje ja aikamme vakavimmat ympäristökysymykset ratkaistaan siis leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista ja investoimalla puhtaaseen teknologiaan samalla kun panostamme osaamiseen ja koulutukseen. Näin saamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiaremontti tehdään nyt jos koskaan!

PS. Tämän on ensimmäinen kirjoitus yhteensä kuudesta tekstistä, jotka syventävät ja täsmentävät eduskuntavaalikampanjateemojani.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Energiaa talouteen: Kuusi teesiä”

  1. Ilmastopäivä puhuttaa ranskalaisia asiantuntijoita tänään.France Inter-radiokanavalla keskusteltiin aiheesta.Ei edes hetkellinen auringonpimennys ole vienyt valoa ja energiaa asiasta keskustelevilta…
    Suomessakin toimivan ranskalaisen AREVA-yhtiön edustaja kertoi sen investoivan nyt voimakkaasti offshore-tuulienergian tuotantoon.Ja miljoonien tappiot viime vuonna tuottanut yhtiö voi jatkaa ydinenergian tuotantolaitosten rakentamista muualle nk.”puhtaan energian ” tuotannon tuomien voittojen myötä! Tämä on mielestäni sitä ”green business”-touhua parhaimmillaan. Yhtäällä muka suojellaan ympäristöä ja ilmastoa,ja toisaalla tuhotaan sitä samanaikaisesti.Kunhan tuho ei tapahdu kotinurkilla…
    Ranskalaiset firmat toivovat saavansa ilmaston puhdistamiseen tarkoitetun uuden teknologian tuottamisella ja soveltamisella taloudellista hyötyä ja paljon lisää työpaikkoja.
    Keskusteluun osallistunut tunnettu ranskalainen tutkimusmatkailija ja lääkäri J-L Etienne oli sitä mieltä, että maapallon väestön jatkuva kasvu ja kaupunkeihin ahtautuminen on suurena vaarana ympäristön ja ilmaston puhdistumiselle.Hänen mukaansa olisi pikaisesti rajoitettava väestön ja kaupunkien kasvua.Hän uskoo ympäristönsuojelun kannalta tulevan välttämättömaksi purkaa kaupunkeihin kasaantunutta väestöä muille alueille, joita pitäisi kehittää siten, että ihmiset voisivat niillä elää ja tehdä työtä. Hän uskoo ilmaston vielä voivan puhdistua,vaikkakin jo tähän asti tulleet päästöt ovatkin vaikeasti hävitettävissä pitkällä aikavälillä. Etienne ei usko ”COP 21 ”Pariisin Ilmastokonferessissa tämän vuoden marraskuussa saatavan aikaan valtioita velvoittavaa sopimusta ilmastoa tuhoavien päästöjen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi.Esim.USA ei ole koskaan allekirjoittanut kansainvälisiä ympäristö-ja ilmastoystävällisiä sopimuksia, ja jatkaa tuhoavaa liberaalia talouspolitiikkaa sen kummemmin rajoittamatta tai säätelemättä tuotantoa.
    Ranska puolestaan on ottamassa ”ilmastodiplomatian” hoidon käsiinsä, vaikka maassa ympäristönsuojelu on hatarissa kantimissa ,ja vaikka siinä otetaan takapakkia jatkuvasti ympärsitöministeriön ansiosta! Mutta varsinkin näin vaalien alla ranskalaiset ovat taitavia puhumaan ja markkinoimaan kansalaisten nieltäväksi ja maailmalle olemattomia.Tavallisesti lupaukset jäävät vaalien jälkeen vain lupauksiksi.Siis puhutaan, mutta ei tehdä todellisuudessa paljonkaan ilmaston hyväksi. Huudetaan vain ”talouskasvua” …kaiken pahan lääkkeeksi!
    Olisikin huomattava edistys, jos tuo uusi ilmastolaki saataisiin vaikuttavaksi ja sen toteuttaminen todella valvotuksi Suomessa.Suomi voisi olla esimerkkinä muille.Mielestäni valtion tulisi suunnata avustuksia ei vain ”kestävän energian” tuotantoon, vaan myöskin sitä haluavalle ja käyttävälle väestölle uuden teknologian soveltamiseksi käytäntöön.
    Uskoakseni tarvitaan myöskin asennemuutoksia joka taholla, niin valtion kuin kansalaistenkin toiminnassa.
    ..

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa