Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään raportin Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Kyseessä on ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän loppuraportti.
ICT-sektori on merkittävä energia- ja luonnonvarojen kuluttaja sekä päästöjen aiheuttaja. Arvioiden mukaan ICT-alan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 3–5 %. Toisaalta ala mahdollistaa myös muille sektoreille ekotehokkuuden kasvattamista ja päästöjen vähentämistä.
Raportissa työryhmä ehdottaa mm energiatehokkuustoimia, hiilettömien sähkölaitteiden käyttöä, hukkalämmön hyödyntämistä, ympäristönäkökohtien huomioimista verkkojen rakentamisessa, energianäkökohtien huomioimista ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi työryhmä ehdottaa toimenpiteitä laitteiden käyttöiän pidentämiseksi ja kierrätyksen parantamiseksi.
Kiinnostava tieto on, että esimerkiksi Traficomin tutkimuksen mukaan puhelinta ei 76 % suomalaisista vaihda niinkään uutuuden viehätyksestä, vaan siksi, että laite rikkoutuu, ominaisuudet heikentyvät tai ohjelmistopäivityksiä ei ole enää saatavilla. Suomalaisista 89 % oli Euroopan komission tekemän kyselyn mukaan sitä mieltä, että laitevalmistajia pitäisi vaatia tekemään laitteiden korjaamisesta tai yksittäisten osien vaihtamisesta helpompaa.
Monet työryhmän ehdotukset ovat hyviä. Osa ehdotuksista on kuitenkin aika vaatimattomia, lähinnä tietoisuuden lisäämistä. Ehkä itse olisin kaivannut rohkeampia ehdotuksia ja järeämpiä keinoja näin ilmastokriisin aikakaudella. Näitä olisi voinut olla esimerkiksi
- ICT-sektorin päästökiintiön (hiilibudjetin) asettaminen
- ICT-laitteille pakollinen viiden vuoden takuu
- Ehdotus siitä, että kuluttajille raportoidaan ICT-käytön (dataliikenteen) hiilijalanjälki yhtenäisellä tavalla
- Datan hinnoittelun ohjaaminen päästöperustaiseksi (vrt. ajoneuvovero, uusien autojen päästörajat)
- Pakollinen hukkalämmön talteenotto palvelinkeskuksiin
Lisäksi raportissa olisi voinut olla enemmän ehdotuksia siitä, miten ICT-sektori voi olla helpottamassa muiden sektoreiden päästövähennystoimia eli millä keinoilla voidaan kasvattaa alan hiilikädenjälkeä Suomessa. Esimerkiksi GSMA:n julkaiseman laskelman mukaan mobiiliratkaisut vähensivät vuonna 2018 päästöjä maailmanlaajuisesti kymmenen kertaa enemmän kuin aiheuttivat niitä.
Oman älylaitteeni hiilijalanjälkeä olen arvioinut oheisessa kirjoituksessa. Arvioni mukaan esimerkiksi päivittäinen puhelimen käyttöni aiheuttaa päivässä noin 174 gramman päästöt ja vuodessa 63,62 kilon päästöt. Älylaitteeni päästöt vastaavat päivittäin siis noin 1,12 kilometrin ja vuosittain noin 410 kilometrin autoilua.
Raportista voi lausua 15.1.2021 valtiohallinnon lausuntopalvelussa täällä.
