Älypuhelimen käytön hiilijalanjälki

Kuinka paljon älypuhelimen käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Viime vuosina on keskustelu paljon netin käytön ilmastovaikutuksista.

Kuinka monta sähköpostia voi lähettää tai kuinka pitkään voi katsoa videota, jotta se vastaa kilometrin autoilua? Kuinka monta googlehakua voi tehdä tai e-kirjaa lukea, jotta se vastaa suomalaisen vuorokauden tai vuoden päästöjä?

Arvioin ja laskin tähän myös oman älylaitteeni käytön hiilijalanjäljen. Seuraavassa laskelmia ja pohdintaa älypuhelimen käytön hiilijalanjälkeen liittyen.

Tällä hetkellä arvioidaan, että ICT-alan päästöt ovat noin 3-4 prosenttia maailman päästöistä. Toisaalta samaan aikaan mobiiliteknologia voi vähentää päästöjä. Esimerkiksi GSMA:n julkaiseman laskelman mukaan mobiiliratkaisut vähensivät maailmanlaajuisesti vuonna 2018 päästöjä kymmenen kertaa enemmän kuin aiheuttivat niitä.

Myös Suomessa pohditaan asiaa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnistetty ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelu.

Vaikka monen henkilökohtaisessa arjessa älypuhelin on tarkoittanut sitä, että erilaisia laitteita tarvitsee vähemmän ja yhä useampi homma voidaan hoitaa etänä ilman matkustamista, on hyvä tarkastella myös ICT-sektorin päästöjä. Tästä esimerkiksi Ylen noin vuoden takainen juttu: Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”

Tästä aiheesta ehkä yksi kiinnostavimmista koosteista, joita olen lukenut on Eveliina Hylkilän Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon syksyllä 2019 tekemä kandidaatintyö Älypuhelimen käytön vaikutukset puhelimen hiilijalanjälkeen. Työ on ladattavissa täällä.

Hylkilä on työssään käynyt kattavasti läpi olemassa olevat tutkimukset ja laskelmat älypuhelimen käytön ilmastovaikutuksista. Käytetyt tutkimukset koskevat tosin usein älypuhelimen sijaan kannettaavaa tietokonetta, mutta vertautuvat todennäköisesti kohtalaisen hyvin myös älylaitteeseen.

Tässä joitakin esimerkkejä ja nostoja Hylkilän työstä koskien älypuhelimen netin käyttöä. Olen poiminut nämä luvut työn lopussa olevista taulukoista (s.56-57).

-Tekstiviestin lähettäminen: 0,000153 gCO2-ekv/viesti
-E-kirjan käyttö: 2,334 gCO2-ekv/kirja
-Google-haku: 0,051 gCO2-ekv/haku
-Sosiaalisen median käyttö: 0,821 gCO2-ekv/1h
-Puhelu: 0,035 gCO2-ekv/10min
-Sähköpostin lähettäminen: 1,140 gCO2-ekv/viesti
-Videoiden katselu (HD-tasoinen): 111,50 gCO2-ekv/1h

Miten ja mihin tätä kannattaa verrata? Alla olevaan taulukkoon olen laskenut kuinka monta tekstiviestiä, e-kirjaa, googlehakua, sometuntia, 10 min puhelua, sähköpostiviestiä ja videoiden katselutuntia voi tehdä, jotta se vastaa suomalaisen koko vuoden päästöjä, vuorokauden päästöjä tai yhden kilometrin autoilun aiheuttamia päästöjä.

Suomalaisten vuoden päästöillä voisi siis lähettää noin 67 miljardia tekstiviestiä, lukea 4,4 miljoonaa e-kirjaa, tehdä 200 miljoonaa googlehakua, olla 12,5 miljoonaa tuntia (1432 vuotta) sosiaalisessa mediassa, puhua 5600 vuotta puhelimessa, lähettää 9 miljoonaa sähköpostiviestiä tai katsoa 10,5 vuotta videoita.

Vastaavasti kilometrin autoilun päästöillä, jonka päästöt ovat 155,4 g/km (suomalaisen liikennekäytössä olevan auton keskimääräiset päästöt), voisit lähettää miljoona tekstiviestiä, lukea 67 e-kirjaa, tehdä 3047 googlehakua, olla 189 tuntia sosiaalisessa mediassa, puhua 740 tuntia puhelimessa, lähettää 136 sähköpostiviestiä tai katsoa 1 h 23 min videoita.

Miten paljon puhelimen käytön päästöt voisivat olla omalta osaltani?

Applen laskelman mukaan iPhone 11 (128 Gt muistilla) puhelimeni elinkaaren aikaiset päästöt (3 vuoden ajalta) ovat 77 kg. Laskelman mukaan 17% puhelimen päästöistä (=13,09 kg) tulee käytöstä. Loput valmistuksesta, kuljetuksista ja kierrätyksestä.

Laskin siis myös mahdollisen oman puhelimen käyttöprofiilini noiden Hylkilän lukujen perusteella ja innoittamana. Tämän arvion mukaan päivittäinen puhelimen käyttöni aiheuttaa päivässä noin 174 gramman päästöt ja vuodessa 63,62 kilon päästöt eli moninkertaisesti enemmän kuin Applen laskelma. Eikä tässä ole tietenkään mukana lähellekään kaikki asiat, joita puhelimella teen (esim uutisten lukeminen, pankkiasioiden hoitaminen, muistiinpanojen tekeminen jne.) Älypuhelimeni päästöt vastaavat alla olevien toimintojen osalta päivittäin 1,12 kilometrin ja vuosittain noin 410 kilometrin autoilua.

Kun omat päästöni eri laskureiden mukaan ovat noin 2-3 tonnia vuodessa, on puhelimeni käytön päästöt tästä silloin noin 2-3 prosenttia.

Johtopäätöksenä voi todeta, että puhelimessa puhuminen ja tekstiviestit aiheuttavat todella vähän hiilidioksidipäästöjä. Somesta tai googlehauista ei ehkä myöskään kannata olla kovasti huolissaan. Sen sijaan, jos jossain haluaa säästää, kannattaa yrittää karsia videoiden katselua ja sähköpostien lähettämistä, jotka aiheuttavat yllättävän paljon päästöjä.

Lisäksi kannattaa tietysti suosia mobiilidatan lisäksi wifi-verkkoja ja esimerkiksi ladata videot ja kirjat laitteelle striimauksen sijaan.

Laskelmiin liittyy toki huiman paljon epävarmuuksia. Kaikki mahdollisesti näissä taulukoissa olevat näppäily- ja laskuvirheet ovat omiani. En ole myöskään tarkistanut kaikkia Hylkilän käyttämiä lähteitä, joten niissäkin saattaa olla virheitä tai liian suuria yleistyksiä.

Jostain on kuitenkin aloitettava. Toivottavasti tieto ICT-sektorin sekä älylaitteiden valmistuksen ja käytön päästöistä vielä tulevina vuosina tarkentuu. Kerro minulle, jos tiedät parempia laskelmia tai lähteitä, joita tässä on käytetty.

2 kommenttia artikkeliin ”Älypuhelimen käytön hiilijalanjälki”

  1. ICT-sektorin , digilaitteiden ilmastovaikutuksia on hyvä tutkiskella, mutta ilmastokriisin kokonaishallinnassa on sitäkin tärkeämpää huomata tietotekniikan, digitalisaation vaikutus kunkin valtion ilmastopolitiikasta päättävien poliitikkojen käytännön toimintaan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

    Meneillään olevan ” talouskriisin ” ja ympäristökriisinkin yhteydessä on hyödyllistä miettiä ja arvioida miten digitalisaatio vaikuttaa demokratian normaaliin pyörimiseen. On kovin helppoa puhua instituutioiden ja poliittisten päättäjien hitaudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa ” vastuullisesti ” ilmastopolitiikkaa ja ylikorostaa samalla tässä yhteydessä yritysten oletettua toimintakykyä ja ”vastuullisuutta ”. Ennenkuin ryhdymme osoittamaan instituutioita ja poliitikkoja, joilla voi olla ihan hyvin tahtoa kääntää valtion asioiden hoito ympäristölle myönteiseen suuntaan , niin on huomioitava eräs tärkeä asioiden kulkuun vaikuttava seikka :
    mikä taho lopulta päättää talous-ja siihen liittyvän ilmastopolitiikan suunnasta nykyisten kriisien olosuhteissa , jolloin päätösvalta karkaa demokraattisesti valittujen poliittisten päättäjien käsistä ? Ja jolloin valtioiden itsemääräämisoikeus ja jopa itsenäisyys ovat uhattuina ja jo melko lailla menetettyjä. On aihetta miettiä miten tilanne olisi korjattavissa ? Vai onko se edes mahdollista enää korjata. Ja miten Leo sinä itse poliitikkona voisit vaikuttaa oman poliittisen päätösvaltasi kasvattamiseen sen sijaan, että pyrit nyt kaikin keinoin vaikuttamaan yritysten ( busineksen ) vaikutusvallan kasvattamiseen demokraattiseksi luonnehditussa Suomessa…toimien demokratiaa vastaan !!

    Varsinkin suurilla yrityksillä on poliittisesti vaikutusvaltaa. Ne voivat ohjata poliittisia päätöksiä ( vert..esim.koronakriisistä ” toipuminen ” ja taloudellinen ” elvytys ”…). Tässä mielessä olet oikeassa ja luulet puolestasi voivasi vaikuttaa yritysten ” vastuullisuuden ” ( mitä se pohjimmiltaan on ? ) kehittämiseksi tarpeeksi ilmastoystävälliseen suuntaan . Mutta mutta…mitenkähän on kuntapoliitikon vaikutusvaltasi osalta suhteessa suurten yritysten haluun toimia oikeasti itse osittain aiheuttamaansa ilmastonlämpenemistä vastaan ?

    Otetaanpa näkyväksi esimerkiksi valtio-omisteisen yrityksen Fortumin ajankohtainen ympäristölle/ilmastolle haitallinen toiminta Saksassa, jossa sen enemmistöomisteinen yhtiö Uniper on avannut suuren hiilivoimalan Datteln 4 valtavasta vastustuksesta välittämättä. Miten Suomen hallitus, siis nykyiset poliittiset päättäjät, ( Vihreät mukaanlukien ) ovat voineet vaikuttaa asiaan ? Ovatko ne vastustaneet tämän hiilivoimalan avaamista ? Kapitalistinen toludellisen kasvun ja voiton tavoittelu, toisin sanoen ahne RAHAN kasaaminen ovat saaneet nähtävästi kaikki päätösvaltaa hallussaan pitävät suomalaiset tahot unohtamaan lupaukset ” kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ”…Suomen ulkopuolella, ikäänkuin tällä unohduksella ei olisi mitään vaikutusta kotimaassa ja kauempanakin. Poliittisilta päättäjiltä on puuttunut valtaa ja poliittista uskallusta tässäkin asiassa.

    Kuka siis päättää ja uskaltaa ? Palataanpa ns. tietotekniikkaan ja yleisesti digitalisaatioon, joka on blogin aiheena. Mainitset blogissasi jättiyritykset Google ja Apple, niinkuin ne kuuluisivat ” normaalilla tavalla ” kaikkien elämään laitteistoon. Esimerkiksi digivallasta voidaan ottaa vaikkapa koko GAFAM ( Google, Apple, Facebook, Amazone, Microsof ). Niillä jokaisella erikseen ja yhteensä on jo nyt hyvin paljon taloudellista ja poliittistakin valtaa hallussaan. Ne hallitsevat planeettaamme ja päättävät monista asioista. Ovatko ne silti ilmaston kannalta ” vastuullisia ” kaikessa toiminnassaan ? Vastaus : kaukana siitä.
    Tästä ” vastuullisuudesta ” kirjoittaa hyvin selventävästi Ari Ojapelto blogissaan ” Maailmaparantajan madonluvut ” : ” 72. Digitalisaatio tuhoaa demokratian ”. KU verkkolehti 2.6.2020.

  2. Kuuntelin äsken France Inter-radion lähetystä , jossa alan asiantuntijat keskustelivat tietotekniikan päästöjen vaikutuksesta ympäristöön ( energiankulutus, ilmasto jne.).
    Ranskan valtion tieteellinen tutkimuskeskus CNRS on tutkinut ICT-sektorin ja älylaitteiden valmistuksen ja käytön ilmasto-ja ympäristövaikutuksia, Tutkimuskeskuksen insinöörin mukaan Ranskassa datakeskusten osuus on 13% ja käyttäjien osuus 37 % alan päästöistä. Asiantuntija katsoo, että ympäristöhaittojen osalta kyse on ennemminkin luonnonvarojen käytön kuin älylaitteiden käytön aiheuttamasta ongelmasta. Tärkeää on tietenkin se, miten älylaitteita käytetään. Esimerkiksi älypuhelinten lyhyet tekstiviestit kuormittavat vähemmän kuin videoiden lähettäminen ja pitkät sähköpostit.

    Ranskan ekologiaministeriö on tehnyt uuden ympäristöministerin Barbara Pompilin johdolla toimintastrategian ICT-sektorin ja älylaitteiden ympärsitövaikutusten vähentämiseksi. Siihen sisältyy mm. internetin palveluntarjoajien vastuullistaminen. Näiden tehtävänä on säännellä palvelujensa käyttö entistä paremmin.Tarkoitus on tehdä palveluista ekologisesti vähävaikutteisia. .

Kommentointi on suljettu.

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa