Ympäristönäkökulmasta meille on ollut alusta lähtien selvää, että käytämme vauvan kanssa kertakäyttövaippojen sijaan kestovaippoja.
Kertakäyttövaippojen luonnonvarojen kulutus on Suomen luonnonsuojeluliiton MIPS-laskelman mukaan vuoden aikana 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg.
Kestovaippojen käyttö vaatii tietysti ylimääräistä pyykin pesemistä. Meidän tapauksessa puolikas pyykkikone pyörii noin kerran vuorokaudessa. Vaippapyykin mukana tulee samalla pestyä tietysti muuta pyykkiä, ml. suurin osa vauvan vaatteista.
Monet perustelevat kertakäyttövaippojen käyttöä niiden käytön helppoudella. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut.
Ohessa 2+1 syytä, miksi kestovaipat ovat mielestäni kertakäyttövaippoja kätevämpiä:
1. Kertakäyttövaippoja pitää olla jatkuvasti ostamassa ja kantamassa kaupasta. Kestovaippojen osalta tätä ongelmaa ei ole. Erillisiä vaippaostoksia tarvitaan vain vähän. Riittää, että hankkii noin 15-30 kestovaippaa.
2. Kertakäyttövaippojen myötä roskia ja sen myötä roskisreissuja tulee enemmän. Siinä missä meillä täyttyy pieni ämpäri kerran vuorokaudessa kestovaipoista, täyttyisi kertakäyttövaippoja käyttäessä roskapussi. Ja se roskapussi pitäisi viedä erikseen roskikseen siinä missä kestovaipat voi laittaa suoraan ämpäristä pesukoneeseen ja sieltä kuivumaan.
+ Voi tietysti olla, että kertakäyttövaippojen imukyky on parempi kuin kestovaipoilla. Se on mielestäni kuitenkin keskeinen syy käyttää nimenomaan kestovaippoja.
Vauva ei kertakäyttövaipoissa opi välttämättä lainkaan viestimään vessahädästä vaan tekee tarpeensa automaattisesti vaippaan. Tämä taas pidentää aikaa, jolloin vauva oppii kuivaksi. Kertakäyttövaippojen kanssa on siis helposti naimisissa kuukausia tai jopa vuosia pidempään kuin kestovaippojen.
Kestovaippojen kanssa vessahätäviestinnän ja vaipattomuuden harjoittelu on kätevää. Sen myötä tulee varmistettua, että lasta ei pidetä liian kauan märkänä. Tämä on erityisesti lapsen ja lopulta myös vanhemman etu.
No millaisia kestovaippoja sitten kannattaisi hankkia? Sitä pohdintaa varten suosittelen puolisoni Annukka Bergin tekstiä yleisestä teoriasta koskien kestovaippoja: Teoria kestovaipoista.
Edelliset Ekoisi -kirjoitukset ovat luettavissa täältä:
– Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
– Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
– Osa 3: Synnytysvalmennus
– Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
– Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
– Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
– Osa 7: Luonnollinen lapsuus
– Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
– Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
– Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
– Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
– Osa 12: Vauva-arki alkoi
– Osa 13: Vessahätäviestintä
– Osa 14: Päivä isyysvapaata
– Osa 15: Miksi lapsia?
– Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
– Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
– Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
– Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
– Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
– Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
– Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
– Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
– Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
– Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
– Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
– Osa 27: Arjen ekovinkkejä – ota talteen!
– Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
– Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa
– Osa 30: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?
– Osa 31: Äitiyspakkauksessa myös paljon turhaa
– Osa 32: Piilomerkityksiä vauvalle
– Osa 33: Ekoisin joulumuistio
– Osa 34: Lapsiperheen joulu: Viisi vinkkiä tavarapaljoudesta selviämiseksi
– Osa 35: Mitä tavaroita vauva tarvitsee vuorokauden aikana?
– Osa 36: Jalkakäytävien talvikunnossapito
– Osa 37: Perhelomalla Hangossa
– Osa 38: Vertailussa kantoliina ja lastenvaunut
– Osa 39: Wanted: Ekologinen päiväkoti
Onko sulla tietoa kertisten vesijalanjäljestä? Olen yrittänyt etsiä tietoa siitä, mutta en oikein ole löytänyt.
Mulla ei ole suoraan tietoa kertokäyttövaippojen tai kestovaippojen vesijalanjäljestä, mutta jotain suuntaahan saa esimerkiksi http://www.vesijalanjalki.org -sivustolta kun katsoo eri materiaalien vesijalanjälkeä.
Minusta kertakäyttövaipat on poikkeustilanteissa ihan käteviä, esim matkoilla tai mökillä. Ja ehkä aivan vastasyntyneellä eka viikon ajan. Muuten kestovaipat toimii meillä parhaiten. Tosin yhtä näppärinä pitäisin molempia maitokakkavaiheessa kun kakka irtoaa vaipasta huonosti.
Sitten kiinteiden aloituksen jälkeen kakka on kätevää vain kipata pönttöön vaipasta, ei tarvitse joka kerran huuhdella, siinä vaiheessa kestovaippa on minusta parhaimmillaan!
Tuosta kuivaksi oppimisesta en ole aivan samaa mieltä, se on kuitenkin oppimisen lisäksi myös biologinen kypsyyskysymys milloin lapsi oppii kuivaksi. Ja tietysti temperamentilla on osansa asiaan kuivuuden motivoinnissa! Kaikki lapset ei tunnu huomaavan, vaikka vaippa olisi miten märkä.
Matkoilla meilläkin on aina kertiksiä mukana (aina ei nimittäin ole edes pesumahdollisuutta majapaikoissa, eikä vaipat välttämättä ehtisi kuivua, jos ne pestä voisikin). Matkoilta jääneitä vaippoja on tietenkin kotona kaapissa, ja kun vauva oli pienempi, ne muutamia kertoja pelasti tilanteen vasinkin yötä vasten, kun huomasi, että vaipat on kaikki kuivumassa tai odottamassa pyykkikoneeseen pääsyä, kun meillä ei ihan joka päivä niitä pestä. Sittemmin niitä ei olla kotioloissa tarvittu, mutta kyllä ne käteviä erikoistilanteissa on!
Kestovaipat vie kyllä tietynlaisissa vaatteissa enemmän pyllytilaa kuin normivaipat, vaikka nuo kestovaipat oliskin ihan ohuimpia. 80-luvun vaatteet oli (tai on vieläkin) hirveän leveitä, olikohan ne siis suunniteltu kestovaippoja varten? Kestovaipoissa on muuten se hyvä puoli, että vaikka ne maksavat, niistä saa aina osan takaisin. Itse oon myynyt huonojakin vaippoja ja kaikki on tehneet kauppansa. Ja vaikka kestovaipat maksaa, niin niitä yleensä käytetään vähemmän aikaa kuin muovivaippoja. Vaikka kertakäyttöiset vaipat saattaa tuntua halvemmalta vaihtoehdolta, niitä täytyy ostaa sitten kuitenkin pidemmän ajan. Eikä niistä saa takaisin penniäkään, vaan pitää lisämaksuna maksaa jätemaksut nopeammin täyttyvistä roskapöntöistä!
Pottailuista olisi kiva kuulla myös! Meillä lapset on käyneet potalla n. nelikuisesta lähtien, ja lähes kaikki kakat on tehty 6-8 kk ikäisestä lähtien potalle. Helpottaa hirveästi pyykkäämistä 😉 Kotioloissa meillä ollaan pääsääntöisesti oltu ilman vaippaa reippaasti alle vuoden ikäisestä lähtien (paitsi unilla, kun ei ole avovaippaa käytössä) ja yövaipatkin on jätetty pois huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin kellään kaveripiirin lapsilla. Tokihan se on yksilöllistäkin, mutta kestoilu varmasti vaikuttaa asiaan, vaikkakaan pelkästään kestovaippailu ei tuota kuivaksioppimista automaattisesti tuo.
Pakko vielä mainita, että todella monet kaverini, ketkä omien sanojensa mukaan kestovaippailee, käyttää kuitenkin aina öisin ja osa myös päiväunilla kertakäyttövaippoja. Eihän se nyt kestovaippailua mun mielestä ole :/
Kuivaksi oppiminen on tosiaan hermostollisesta kypsymisestä kiinni. Oikeasti kuiva lapsi on vasta, kun osaa pidättää, ja tämä hermostollinen kypsyminen tapahtuu kahden vuoden tienoilla (joillain vähän aiemmin, joillain vähän myöhemmin).
Meillä on myös kokemusta siitä, että lapsi oppi kuivaksi vasta noin 2,5-vuotiaana, vaikka käytössä oli kestovaipat ja lasta käytettiin siitä lähtien potalla, kun hän oppi istumaan.
Meidän perheessä ollaan kanssa oltu ”sekakäyttäjiä”. Kotona ollessa käytettiin vain kestovaippoja (taskuvaippoja) ja reissun päällä ollessa kertiksiä (mummoloissa usein kestovaippoja). Mielestäni kestovaipat eivät ole ollenkaan työläitä. Työlästä oli alkuun etsiä tietoa vaipoista tai paremminkin tietoa oli ehkä liikaakin saatavilla ja aloittelevana tuntui, että sormi menee suuhun kaikkien mahdollisten termien kanssa. 😉 Kaikkien pitäisi vaan rohkeasti kokeilla eikä lannistua heti alkuun, jos vaatteet kastuvat. Ohivuodotkin vähenevät, kun vauva alkaa liikkumaan ja olemaan enemmän pystyasennossa. Me meinasimme luovuttaa, kun vauva alkoi liikkumaan ja vauvan pukeminen alkoi olla todella vaikeaa, kun ei pysynyt paikoillaan, mutta onneksi emme luovuttaneet.
Meidän pojat ovat nyt 3 ja 5 vuotiaat. Kummankaan kanssa emme harjoitelleet pottailua, koska eivät viihtyneet potalla 2 sekuntia kauempaa 8 kk-1,5 vuoden ikäisinä ja silloinkin sai suostutella, vaikka kuinka kauan. Lisäksi eivät tykänneet pukemisesta, joten pottailu unohdettiin kokonaan tuolloin. Kuitenkin oppivat päiväkuiviksi reilusti alle 2 vuoden ikäisinä aivan yht’äkkiä loppukesästä. Alkuun vähän lahjoimme xylitol-pastillilla tai kalkkitabletilla 😉 ”saat pastillin, jos istut potalle”. Muutamana päivänä teimme näin ja vaipat jäivät siihen. Mielestäni aina ei tarvita harjoittelua vaan lapset oppivat, kun ovat valmiita siihen.
Kiitokset kivasta blogista!
Ollessani Mongoliassa oppaamme kertoi, etta han laittoi lapsensa potalle 14 paivan ikaisena, jonka jalkeen lapsi on tehnyt tarpeensa pottaan. Lapsi vain istutetaan potalle puolen tunnin valein, jolloin han tekee tarpeensa itse. Tama on ilmeisesi viela aika yleinen kaytanto. Olisikohan meilla jotakin opittavaa tasta?
Kiitos kiinnostavasta esimerkistä! Ihan varmasti meillä olisi maailmalta opittavaa. Vaipat ovat kuitenkin suhteellisen tuore ja osittain turha keksintö.