Vieraskynäblogissa Tom Henriksson
Durbanin ilmastokokouksen tulokset ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on pitänyt läpimurtona sitä, että vuoteen 2015 mennessä neuvotellaan uusi, globaalisti kattava sopimus, johon sitoutuvat myös USAn, Kiinan ja Intian kaltaiset suuret taloudet. Jatkokauden saanut Kioton pöytäkirja kattaa enää vain noin 15% globaaleista päästöistä.
”Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.10.”
Näin päättyi kuusi vuotta kestänyt kauteni Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajana eilen (14.12.) keskiviikkona.
Toki puheenjohtajakausi jatkuu virallisesti vielä vuoden loppuun, mutta käytännössä tämä oli viimeinen kokous, jota olin vetämässä.
Kuuden vuoden aikana olen ehtinyt olla vetämässä piirihallituksen kokouksia noin 60 kertaa ja piirin kevät- tai syyskokouksia 12 kertaa.
Kaamoksen ja pimeän keskellä monet meistä kaipaavat valoa.
Joulun alla ihmisten ikkunoihin ilmestyy mitä mielikuvituksellisempia ja värikkäämpiä virityksiä. Jollekin nämä valot voivat olla illan piristys, mutta toiselle vakava haitta.
Itse kiinnitin asiaan huomiota kun yritin kuvata kuuta sekä ihmettelin naapuritalon ikkunasta välkkyvää sinistä valoshowta.
Itse en ole hankkinut esimerkiksi jouluvaloja, koska koen ne turhaksi ja häiritseväksi.
Valo voi olla myös saastetta.
Vieraskynäblogissa Antti Alaja
Degrowth on saavuttanut kasvavassa määrin suosiota ympäristöliikkeen keskuudessa.
Kasvukriitikot katsovat ekologisen modernisaation ja kestävän kehityksen nimissä tehdyt ympäristöpolitiikan toimet riittämättömiksi keventämään riittävästi länsimaalaisten ekologista jalanjälkeä tai kääntämään globaalia luonnonvarojen kulutusta absoluuttisesti laskuun.
BKT-kasvu katsotaan poliittiseksi ongelmaksi, sillä kasvua ei katsota voitavan kytkeä irti ympäristöhaitasta tai ainakaan se ei näytä todennäköiseltä. Toisaalta talouspolitiikassa yksinomainen keskittymisen BKT-indikaattoriin katsotaan ohjaavan politiikkaa kestämättömille urille.
Durbanin historiallisen pitkäksi venynyt ilmastokokous päättyi kompromissiin sunnuntaina 11. joulukuuta.
Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta saatu päätös jäi sisällöltään tyhjäksi. Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt korostavat, että ilmastotoimilla on kiire.
Järjestöt: Durbanin ilmastokokouksen väsytystaistelu päättyi laihaan sopuun.
Viimeinen neljän vuoden aikana kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat junnanneet pahasti paikallaan. Durbanin keskeiset kysymykset olivat esillä jo Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007. Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Venla Virkamäen tekemä ”Durban-tiedote”neljän vuoden takaisesta Bali-tiedotteesta. Aika vähän on edistystä tapahtunut.
Nuorisodelegaattien puheet ovat aina kansainvälisten ympäristö- ja ilmastokokousten parasta antia! Tieteen mukaan meillä on viisi vuotta aikaa vastata ilmastonmuutokseen. Joidenkin valtioiden johtajat haluavat kuitenkin kymmen vuotta ja kutsuvat sitä kunnianhimoiseksi. Mandelaa mukaillen asiat vaikuttavat mahdottomilta siihen asti kunnes ne on tehty. Eiköhän ryhdytä tekemään!
Arjen kolumni Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011)
Tänä syksynä minusta tuli isä. Vanhemmuuden myötä olen kirjoittanut Ekoisi-blogia. Blogissani pohdin vanhemmuutta ja perhe-elämää ekologisesta näkökulmasta. Aihe on selvästi herkkä. Varsinkin isä kirjoittamassa vanhemmuudesta, ja vielä ympäristönäkökulmasta, herättää yllättäviä ennakkoluuloja.
Välillä olen miettinyt, uskallanko kirjoittaa teemasta lainkaan, koska olen saanut siitä niin paljon negatiivista palautetta.
Itse olen tykännyt itsenäisyyspäivässä perinteisesti eniten siitä, että kyseessä on pyhäpäivä. Toisin sanoen yksi ylimääräinen vapaa, jolloin ei tarvitse olla kiinni arjen pyörityksessä. Voi rentoutua. Suomen itsenäisyys on tietysti hieno juttu. Olkoonkin, että kansallisen edun tavoittelu uhkaa usein jyrätä alleen vastuullisen politiikan esimerkiksi juuri meneillään olevissa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Etelä-Afrikan Durbanissa. Suurelle osaa suomalaisista itsenäisyyspäivä taitaa merkitä juuri tuota vapaapäivää ja Linnan juhlien seuraamista. Olin itse Linnan juhlissa vuonna 2004. Kunniamerkkinä … Lue lisää
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin esitystä vapaaehtoistoiminnan uusista muodoista. Luonto-Liitto taas on huolissaan lisääntyneestä susivihasta. Ekoisi-blogi julkaistiin nyt myös ensimmäistä kertaa Vauvan sivuilla. Aamupäivällä osallistuin Kalevi Sorsa -säätiön ja Antti Alajan ”Mikä ihmeen degrowth?” -raportin julkaisutilaisuuteen. Lounaalla kävin Oskari Nokso-Koiviston kanssa keskustelemassa kulttuurivallankumouksesta ja iltapäivän aluksi vedin Luonto-Liiton toimistokokousta. Iltapäivän hoidin toimistolla henkilöstö- ja hallintoasioista sekä kävin läpi sähköposteja. Illalla Minna ja Riku kävivät kylässä katsomassa vauvaa.
Olin tiistaina (29.11.) Plan Suomi Säätiön Mitä?-verkoston järjestämässä paneelikeskustelussa Nuorten toimintakeskus Hapessa.
Aiheena oli globaalin vastuun Helsinki.
Itselleni globaalin vastuun Helsinki näyttäytyisi paikkana, jossa esimerkiksi: