Ekoisi: ”Lapsenkin voi opettaa sijoittamaan”

Nordean avainasiakkaille tarkoitettu Ajassa-lehti tuntuu olevan itselleni loputtoman ihmettelyn ja inspiraation lähde.

Katso esimerkiksi aiemmat kirjoitukseni: Miksi ja miten minun pitäisi vaurastua sekä Mihin kulutat ja mikä on turhaa.

Tällä kertaa minua puhutteli erityisesti juttu, jossa kuusankoskelainen Jari Asikainen kertoo sijoittavansa päivittäin tai viikoittain perinteiseen savupiipputeollisuuteen, rahoitusalaan ja lääketeollisuuteen.  Hänen puolisonsa tapaa jutun mukaan sanoa, että ”voitot kotiutuvat vasta myydessä.”

Edelleen Asikainen jatkaa: ”Lapsenkin voi opettaa säästämään ja sijoittamaan. Perheen 11- ja 13-vuotiaat lapset ostavatkin osakkeita säästöillään ja lapsilisillään omille arvo-osuustileilleen.

Ehkä sijoittaminen on hyvä taito siinä missä viulun soitto tai jääkiekon peluukin.

Lue lisää

Jussi Laitinen: Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu

Pääsin keskiviikkona (26.9.) osallistumaan Jussi Laitisen uuden Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu -kirjan (Atena) julkaisutilaisuuteen.

Kirjassa pohditaan loppuuko talouskasvu energiapulaan, kyseenalaistetaan nokkelasti arjen pienet ekoteot sekä hahmotetaan mahdollisia yhteiskunnallisia ratkaisuja ympäristökriisiin.

Laitisen lähestymistapa laahaa kuitenkin hiukan perässä.

Vaikka talouskasvu saattaa ennen pitkään loppua energiapulaan, ei ilmasto yksinkertaisesti kestä sitä, että edes nykyiset tunnetut fossiilivarannot poltettaisiin taivaan tuuliin. Ja mikäli ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, romahtaa yhteiskunnan kyky toimia ja sen myötä koko talousjärjestelmä.

Rolling Stone -lehti kiteytti ongelman erittäin osuvasti elokuun alussa ilmestyneessä artikkelissa: Global Warming’s Terrifying New Math.

Lue lisää

Ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa

Osallistuin tiistaina (24.4.) Esiitymistaidon akatemian järjestämään lounastilaisuuteen, jossa aiheena oli ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa.

Paikalla oli näyttelijä Hannu-Pekka Björkman ja TeliaSoneran johtaja Petri Lahtinen.

Esiinnyn itse vuosittain noin 100 eri puhetilaisuudessa ja istun noin 400 kokouksessa. Tämän lisäksi toimin Luonto-Liiton pääsihteerinä eli johdan noin 15 hengen työyhteisöä. Johtamista olen pohtinut esimerkiksi Hyvä johtaminen -kirjoitussarjassa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää omia esiintymis- ja johtamistaitoja. Ja tämäkin tilaisuus antoi jälleen uusia pohdinnan aiheita. Ohessa on muutama hihaan tarttunut ajatus tilaisuudesta.

Lue lisää

Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Lue lisää

Mainoskupla-kilpailun voittaja

Älä osta mitään -päivän Mainoskupla-kilpailun voittajat ovat ratkenneet. Omasta mielestäni ehkä paras vastamainos oli ohessa oleva ja koululaissarjan voittaja, vantaalaisen Mona Ikosen, 14. työ. Hänen teoksensa Siivet maassa ottaa kantaa lentomatkustuksen ympäristövaikutuksiin. Voittajatyöt ovat nähtävillä Mainoskupla-blogissa.

Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja yritin vaikuttaa tuntijakouudistusta pohtivan ministerityöryhmän työhön. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden rakentamisen tulee uudistuksessa sisältyä sekä kansalaisen taitoihin että läpäisevästi kaikkiin oppiainekokonaisuuksiin. Kestävän elämäntavan taidot tulee lisätä kuudenneksi kansalaisen taidoksi. En ole myöskään muuttamassa mihinkään vaikka Helsingin Sanomien asuntosivujen jutusta voi sellaisen kuvan saadakin. Olemme jo löytäneet asunnon ja sitä arvioidaan seuraavan sunnuntain lehdessä. Iltapäiväksi suuntasin Taideteollisessa korkeakoulussa järjestettyyn paneelikeskusteluun tulevaisuuden yliopistosta. Kirjoittelin aiheesta tänne: … Lue lisää

”Suomelle teollisuus on ilmastolupauksia tärkeämpi”

Aamulla tee meni väärään kurkkuun lukiessani yllä olevan otsikon Helsingin Sanomista (16.3.) ja Suomen kannoista EU:n päästövähennystavoitteisiin. Uutisen mukaan Suomi vastustaa EU:n ympäristöministerineuvostossa päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vaikka valtaosa EU:n vanhoista jäsenmaista tätä haluaisi. Uutisen mukaan teollisuus on Suomelle ilmastonmuutosta tärkeämpi. Toivottavasti näin ei oikeasti ole. Sopii vain ihmetellä, mistä moinen näkemys edes kumpuaa. Mikäli asiaa tarkastellaan yhtään pidemmällä aikavälillä, lienee selvää, että kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja laillisesti … Lue lisää

Järjestöt: Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä

Tiedote 19.12.2009 Julkaisuvapaa heti Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF MAAILMAN PÄÄTTÄJÄT PETTIVÄT ODOTUKSET ILMASTOKATASTROFIN EHKÄISEMISESTÄ Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. … Lue lisää

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi. Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund. Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa. Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti … Lue lisää

Demokratiaa, luonnonvaroja ja biopolttoaineita

Aamupäivällä olin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) demokratiatyöryhmän kokouksessa. Kävimme läpi valmisteilla olevaa valtioneuvoston demokratia-asiakirjaa. Oikeisministeriöstä suuntain matkani Messukeskukseen. Osallistuin Chembio-messuilla keskusteluun luonnonvarojen käytöstä. Ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon taustalla olevaa luonnonvarojen kulutusta pitää pystyä vähentämään dramaattisesti tulevina vuosikymmeninä. Iltapäivällä kävin vielä pikaisesti Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa arvioimassa St1:n jätepohjaisen bioetanolin valmistusta. Kaikkein parasta olisi tietysti vähentää yksityisautoilua sekä lisätä kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta. St1:n kotimainen, jätepohjainen etanoli näyttää olevan kuitenkin yksi parhaista … Lue lisää

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.