Ekoisi: ”Lapsenkin voi opettaa sijoittamaan”

Nordean avainasiakkaille tarkoitettu Ajassa-lehti tuntuu olevan itselleni loputtoman ihmettelyn ja inspiraation lähde.

Katso esimerkiksi aiemmat kirjoitukseni: Miksi ja miten minun pitäisi vaurastua sekä Mihin kulutat ja mikä on turhaa.

Tällä kertaa minua puhutteli erityisesti juttu, jossa kuusankoskelainen Jari Asikainen kertoo sijoittavansa päivittäin tai viikoittain perinteiseen savupiipputeollisuuteen, rahoitusalaan ja lääketeollisuuteen.  Hänen puolisonsa tapaa jutun mukaan sanoa, että ”voitot kotiutuvat vasta myydessä.”

Edelleen Asikainen jatkaa: ”Lapsenkin voi opettaa säästämään ja sijoittamaan. Perheen 11- ja 13-vuotiaat lapset ostavatkin osakkeita säästöillään ja lapsilisillään omille arvo-osuustileilleen.

Ehkä sijoittaminen on hyvä taito siinä missä viulun soitto tai jääkiekon peluukin.

Lue lisää

Jussi Laitinen: Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu

Pääsin keskiviikkona (26.9.) osallistumaan Jussi Laitisen uuden Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu -kirjan (Atena) julkaisutilaisuuteen.

Kirjassa pohditaan loppuuko talouskasvu energiapulaan, kyseenalaistetaan nokkelasti arjen pienet ekoteot sekä hahmotetaan mahdollisia yhteiskunnallisia ratkaisuja ympäristökriisiin.

Laitisen lähestymistapa laahaa kuitenkin hiukan perässä.

Vaikka talouskasvu saattaa ennen pitkään loppua energiapulaan, ei ilmasto yksinkertaisesti kestä sitä, että edes nykyiset tunnetut fossiilivarannot poltettaisiin taivaan tuuliin. Ja mikäli ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, romahtaa yhteiskunnan kyky toimia ja sen myötä koko talousjärjestelmä.

Rolling Stone -lehti kiteytti ongelman erittäin osuvasti elokuun alussa ilmestyneessä artikkelissa: Global Warming’s Terrifying New Math.

Lue lisää

Ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa

Osallistuin tiistaina (24.4.) Esiitymistaidon akatemian järjestämään lounastilaisuuteen, jossa aiheena oli ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa.

Paikalla oli näyttelijä Hannu-Pekka Björkman ja TeliaSoneran johtaja Petri Lahtinen.

Esiinnyn itse vuosittain noin 100 eri puhetilaisuudessa ja istun noin 400 kokouksessa. Tämän lisäksi toimin Luonto-Liiton pääsihteerinä eli johdan noin 15 hengen työyhteisöä. Johtamista olen pohtinut esimerkiksi Hyvä johtaminen -kirjoitussarjassa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää omia esiintymis- ja johtamistaitoja. Ja tämäkin tilaisuus antoi jälleen uusia pohdinnan aiheita. Ohessa on muutama hihaan tarttunut ajatus tilaisuudesta.

Lue lisää

Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Lue lisää

Mainoskupla-kilpailun voittaja

Älä osta mitään -päivän Mainoskupla-kilpailun voittajat ovat ratkenneet. Omasta mielestäni ehkä paras vastamainos oli ohessa oleva ja koululaissarjan voittaja, vantaalaisen Mona Ikosen, 14. työ. Hänen teoksensa Siivet maassa ottaa kantaa lentomatkustuksen ympäristövaikutuksiin. Voittajatyöt ovat nähtävillä Mainoskupla-blogissa.

Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja yritin vaikuttaa tuntijakouudistusta pohtivan ministerityöryhmän työhön. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden rakentamisen tulee uudistuksessa sisältyä sekä kansalaisen taitoihin että läpäisevästi kaikkiin oppiainekokonaisuuksiin. Kestävän elämäntavan taidot tulee lisätä kuudenneksi kansalaisen taidoksi. En ole myöskään muuttamassa mihinkään vaikka Helsingin Sanomien asuntosivujen jutusta voi sellaisen kuvan saadakin. Olemme jo löytäneet asunnon ja sitä arvioidaan seuraavan sunnuntain lehdessä. Iltapäiväksi suuntasin Taideteollisessa korkeakoulussa järjestettyyn paneelikeskusteluun tulevaisuuden yliopistosta. Kirjoittelin aiheesta tänne: … Lue lisää

”Suomelle teollisuus on ilmastolupauksia tärkeämpi”

Aamulla tee meni väärään kurkkuun lukiessani yllä olevan otsikon Helsingin Sanomista (16.3.) ja Suomen kannoista EU:n päästövähennystavoitteisiin. Uutisen mukaan Suomi vastustaa EU:n ympäristöministerineuvostossa päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vaikka valtaosa EU:n vanhoista jäsenmaista tätä haluaisi. Uutisen mukaan teollisuus on Suomelle ilmastonmuutosta tärkeämpi. Toivottavasti näin ei oikeasti ole. Sopii vain ihmetellä, mistä moinen näkemys edes kumpuaa. Mikäli asiaa tarkastellaan yhtään pidemmällä aikavälillä, lienee selvää, että kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja laillisesti … Lue lisää

Järjestöt: Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä

Tiedote 19.12.2009 Julkaisuvapaa heti Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF MAAILMAN PÄÄTTÄJÄT PETTIVÄT ODOTUKSET ILMASTOKATASTROFIN EHKÄISEMISESTÄ Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. … Lue lisää

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi. Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund. Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa. Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti … Lue lisää

Demokratiaa, luonnonvaroja ja biopolttoaineita

Aamupäivällä olin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) demokratiatyöryhmän kokouksessa. Kävimme läpi valmisteilla olevaa valtioneuvoston demokratia-asiakirjaa. Oikeisministeriöstä suuntain matkani Messukeskukseen. Osallistuin Chembio-messuilla keskusteluun luonnonvarojen käytöstä. Ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon taustalla olevaa luonnonvarojen kulutusta pitää pystyä vähentämään dramaattisesti tulevina vuosikymmeninä. Iltapäivällä kävin vielä pikaisesti Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa arvioimassa St1:n jätepohjaisen bioetanolin valmistusta. Kaikkein parasta olisi tietysti vähentää yksityisautoilua sekä lisätä kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta. St1:n kotimainen, jätepohjainen etanoli näyttää olevan kuitenkin yksi parhaista … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa