Ekoisi: ”Lapsenkin voi opettaa sijoittamaan”

Nordean avainasiakkaille tarkoitettu Ajassa-lehti tuntuu olevan itselleni loputtoman ihmettelyn ja inspiraation lähde.

Katso esimerkiksi aiemmat kirjoitukseni: Miksi ja miten minun pitäisi vaurastua sekä Mihin kulutat ja mikä on turhaa.

Tällä kertaa minua puhutteli erityisesti juttu, jossa kuusankoskelainen Jari Asikainen kertoo sijoittavansa päivittäin tai viikoittain perinteiseen savupiipputeollisuuteen, rahoitusalaan ja lääketeollisuuteen.  Hänen puolisonsa tapaa jutun mukaan sanoa, että ”voitot kotiutuvat vasta myydessä.”

Edelleen Asikainen jatkaa: ”Lapsenkin voi opettaa säästämään ja sijoittamaan. Perheen 11- ja 13-vuotiaat lapset ostavatkin osakkeita säästöillään ja lapsilisillään omille arvo-osuustileilleen.

Ehkä sijoittaminen on hyvä taito siinä missä viulun soitto tai jääkiekon peluukin.

Lue lisää

Jussi Laitinen: Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu

Pääsin keskiviikkona (26.9.) osallistumaan Jussi Laitisen uuden Valomerkki – Energiapula ja makean elämän loppu -kirjan (Atena) julkaisutilaisuuteen.

Kirjassa pohditaan loppuuko talouskasvu energiapulaan, kyseenalaistetaan nokkelasti arjen pienet ekoteot sekä hahmotetaan mahdollisia yhteiskunnallisia ratkaisuja ympäristökriisiin.

Laitisen lähestymistapa laahaa kuitenkin hiukan perässä.

Vaikka talouskasvu saattaa ennen pitkään loppua energiapulaan, ei ilmasto yksinkertaisesti kestä sitä, että edes nykyiset tunnetut fossiilivarannot poltettaisiin taivaan tuuliin. Ja mikäli ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, romahtaa yhteiskunnan kyky toimia ja sen myötä koko talousjärjestelmä.

Rolling Stone -lehti kiteytti ongelman erittäin osuvasti elokuun alussa ilmestyneessä artikkelissa: Global Warming’s Terrifying New Math.

Lue lisää

Ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa

Osallistuin tiistaina (24.4.) Esiitymistaidon akatemian järjestämään lounastilaisuuteen, jossa aiheena oli ihmisyys esiintymis- ja johtamistilanteissa.

Paikalla oli näyttelijä Hannu-Pekka Björkman ja TeliaSoneran johtaja Petri Lahtinen.

Esiinnyn itse vuosittain noin 100 eri puhetilaisuudessa ja istun noin 400 kokouksessa. Tämän lisäksi toimin Luonto-Liiton pääsihteerinä eli johdan noin 15 hengen työyhteisöä. Johtamista olen pohtinut esimerkiksi Hyvä johtaminen -kirjoitussarjassa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää omia esiintymis- ja johtamistaitoja. Ja tämäkin tilaisuus antoi jälleen uusia pohdinnan aiheita. Ohessa on muutama hihaan tarttunut ajatus tilaisuudesta.

Lue lisää

Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Lue lisää

Mainoskupla-kilpailun voittaja

Älä osta mitään -päivän Mainoskupla-kilpailun voittajat ovat ratkenneet. Omasta mielestäni ehkä paras vastamainos oli ohessa oleva ja koululaissarjan voittaja, vantaalaisen Mona Ikosen, 14. työ. Hänen teoksensa Siivet maassa ottaa kantaa lentomatkustuksen ympäristövaikutuksiin. Voittajatyöt ovat nähtävillä Mainoskupla-blogissa.

Viikkopäiväkirja 46 (15.-21.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja yritin vaikuttaa tuntijakouudistusta pohtivan ministerityöryhmän työhön. Tavoitteena on, että kestävän tulevaisuuden rakentamisen tulee uudistuksessa sisältyä sekä kansalaisen taitoihin että läpäisevästi kaikkiin oppiainekokonaisuuksiin. Kestävän elämäntavan taidot tulee lisätä kuudenneksi kansalaisen taidoksi. En ole myöskään muuttamassa mihinkään vaikka Helsingin Sanomien asuntosivujen jutusta voi sellaisen kuvan saadakin. Olemme jo löytäneet asunnon ja sitä arvioidaan seuraavan sunnuntain lehdessä. Iltapäiväksi suuntasin Taideteollisessa korkeakoulussa järjestettyyn paneelikeskusteluun tulevaisuuden yliopistosta. Kirjoittelin aiheesta tänne: … Lue lisää

”Suomelle teollisuus on ilmastolupauksia tärkeämpi”

Aamulla tee meni väärään kurkkuun lukiessani yllä olevan otsikon Helsingin Sanomista (16.3.) ja Suomen kannoista EU:n päästövähennystavoitteisiin. Uutisen mukaan Suomi vastustaa EU:n ympäristöministerineuvostossa päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä vaikka valtaosa EU:n vanhoista jäsenmaista tätä haluaisi. Uutisen mukaan teollisuus on Suomelle ilmastonmuutosta tärkeämpi. Toivottavasti näin ei oikeasti ole. Sopii vain ihmetellä, mistä moinen näkemys edes kumpuaa. Mikäli asiaa tarkastellaan yhtään pidemmällä aikavälillä, lienee selvää, että kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja laillisesti … Lue lisää

Järjestöt: Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä

Tiedote 19.12.2009 Julkaisuvapaa heti Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF MAAILMAN PÄÄTTÄJÄT PETTIVÄT ODOTUKSET ILMASTOKATASTROFIN EHKÄISEMISESTÄ Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy. Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. … Lue lisää

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi. Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund. Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa. Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti … Lue lisää

Demokratiaa, luonnonvaroja ja biopolttoaineita

Aamupäivällä olin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) demokratiatyöryhmän kokouksessa. Kävimme läpi valmisteilla olevaa valtioneuvoston demokratia-asiakirjaa. Oikeisministeriöstä suuntain matkani Messukeskukseen. Osallistuin Chembio-messuilla keskusteluun luonnonvarojen käytöstä. Ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon taustalla olevaa luonnonvarojen kulutusta pitää pystyä vähentämään dramaattisesti tulevina vuosikymmeninä. Iltapäivällä kävin vielä pikaisesti Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa arvioimassa St1:n jätepohjaisen bioetanolin valmistusta. Kaikkein parasta olisi tietysti vähentää yksityisautoilua sekä lisätä kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta. St1:n kotimainen, jätepohjainen etanoli näyttää olevan kuitenkin yksi parhaista … Lue lisää

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.