Maanantai 16.1.2006

16.1.2006 Töiden jälkeen päädyn Suomen Sosiaalifoorumin (SSF) suunnittelukokoukseen Hakaniemeen. Maan ystävät toimii tänä vuonna SFF:n tilijärjestönä. Tapahtuma onkin saanut mukavasti tukea Ulkoministeriöltä. Suunnittelukokous venyy lähes nelituntiseksi. Eniten keskustelua herättää muun muassa SSF:n tuleva yleisteema. Pitkän väännön ja keskustelun jälkeen oma ehdotukseni ”Tilana Eurooppa, rajana ympäristö ja tavoitteena globaali hyvinvointiyhteisö” saa huomattavaa kannatusta. Olen edellisellä viikolla kirjoittanut luonnoksen Maan ystävien arvoiksi, visioksi ja missioksi. Tarkoituksena olisi viedä eteenpäin strategiaprosessiä järjestön 10-vuotisjuhlavuoden … Lue lisää

Graduviikko II

9.-15.1.2006 Toinen gradulomaviikko. Kalenteri on kuitenkin täyttynyt jo uhkaavasti muilla aktiviteeteilla. Maanantaina olen koko päivän lomasta huolimatta työpaikalla. Tiistaina päädyn Tampereelle opiskelemaan. Englannin kielen syventävä kurssi (KKEN27) on Ruotsin kielikurssin ja gradun lisäksi ainoa jäljellä oleva hallintotieteen maisterin tutkintoon kuuluva pakollinen suoritus, joka minulta puuttuu. Kurssi suoritetaan intensiivisesti ja osittain verkkomuotoisena ensimmäinen periodin aikana. Tampereella tapaan myös Galilei-lehden päätoimittaja Jorma Lehtosen. Olen ollut vuoden päivät Galilei-lehden (http://www.galileilehti.fi/) ohjausryhmässä. Valitettavasti lehti … Lue lisää

Graduviikko I

3.-8.1.2006 Olen ottanut töistä gradulomaa. Gradun työstäminen etenee viikon aikana mainiosti. Toki viikolle sattuu kaikkea muutakin. Käyn tiistaina töissä katsastamassa tilanteen. Välillä käyn istumassa kahvilla Maan ystävien uuden puheenjohtajan Riitta Savikon kanssa. Keskustelemme innostuneesti Maan ystävien tulevista haasteista Riitan tentatessa samalla puheenjohtajuuteen liittyviä kysymyksiä. Käyn myös keskustelemassa Greenpeacen tiedottajan Mikeal Sjövallin kanssa Metsä-Botnien sellutehdas hankkeesta Uruguayssa Greenpeacen toimistolla. Paikallinen Greenpeace Argentiinassa on aktivoitunut vastustamaan hanketta ja Mikael on menossa paikan … Lue lisää

Islanti

30.12.2005-2.1.2006 Matkustamme Annukan kanssa Islantiin puolikuntoisina. Uudenvuoden aattona käymme retkellä katsomassa Gullfosin vesiputousta, aitoa ja oikeaa Geysiriä sekä Thingvellirin kansallispuistoa. Illallista nautimme Reykjavikin keskustassa intialaisessa ravintolassa. Sympaattinen Reykjavik muistuttaa jonkin verran Maarianhaminaa. Illalla käymme nauttimassa paikallisten kanssa suuren kokon tunnelmasta ja lämmöstä. Keskiyöllä katselemme kukkulalla kaupungin valtavaa ilotulistusmerta. Uudenvuoden päivänä käymme aamuretkellä Reykjavikin keskustassa ja illalla virailemme Blue Lagoonin kuumissa lähteissä. Islanti on jännä paikka, jossa ei ole puita maiseman … Lue lisää

Joulu 2005

Lähdemme Annukan kanssa jouluaattona Joensuuhun perheeni luokse. Junamatka sujuu mukavasti keskustellen ja suunnitellen tulevaa. Perillä syömme, saunomme ja jaamme lahjoja. Rentouttavaa. Illalla hiipii kuitenkin huono ja kuumeinen olo. Käymme jouluaaton päätteeksi kävelemässä. Joensuussa on lunta metrikaupalla ja koko ajan sataa lisää. Joulupäivän aamuna huomaan olevani kuumeessa. Voi sentään! Ottamalla buranan olo hiukan helpottuu. Illalla kuume nousee kuitenkin korkeaksi. On pakko jättää suunniteltu yöjuna Turkuun väliin. Tarkoituksena oli lähteä Tapanin päiväksi … Lue lisää

18.-23.12.2005

Lähden sunnuntai aamuna Meksikoon. Olen saanut business-liput, koska joudun matkustamaan viikonloppuna. Lufthansan lennolla Frankfurtista Meksiko Cityyn voi käyttää langatonta verkkoyhteyttä. Upeaa! Saan lennon aikana hoidettua monia työ- ym. asioita. Silti 24 tunnin matkustaminen Helsingistä Guadalajaraan ei ole mukavaa, vaikka Etelä-Amerikan matkoilla tottuikin 45 tunnin bussimatkoihin ja moneen muuhun erikoisuuteen. On inhottavaa, kuinka huono työlainsäädäntö Meksikossa on. Ihmiset voidaan erottaa saman tien. Monet pelkäävät irtisanotuksi tulemista. Työntekijät eivät halua menettää kasvojaan … Lue lisää

Lauantai 17.12.2005

Koko päivä vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokouksessa Kotkankadulla. Kokous sujui hyvässä hengessä ja yhteistyössä. Porukka on ottanut minut hyvin vastaan. Puheenjohtaja Heikki Susiluoma vetää kokoukset hyvin ja sopivalla huumorilla. Tällä kertaa keskustelua aiheutti uuden ympäristösuojelukoordinaattorin palkkaus kansainvälisen päällikön tilalle. Hanna Matinpuro oli päättänyt siirtyä Siemenpuusäätiön palkkalistoille nykyisestä kv-päällikön tehtävästään. Sen sijaan metsäasiantuntijan ja ympäristökasvatushankkeen koordinaatorin valinta olivat pikemminkin muodollisuuksia. Kokouksen jälkeen ilta meni Meksikon matkajärjestelyitä tehdessä. Olen koko jouluviikon Meksikossa, … Lue lisää

Torstai 15.12.2005

Edellisen päivän (keskiviikko) englannin tentti ei mennyt putkeen. Jään jännityksellä odottamaan tuloksia. Pääsenkö läpi. Tentti kuitenkin venyi sen verran pitkäksi, että en lopulta harmikseni ehtinyt edes Vihreän liiton ympäristötyöryhmän kokoukseen. Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta olisi ollut kokouksessa esittelemässä Motrealin ilmastokokouksen tuloksia. Olisi ollut kiva keskustella aiheesta hiukan enemmän. Työkiireiden takia jouduin jättämään päivällä olleen ekologista jalanjälkeä käsittelevän seminaarin väliin. En ehtinyt myöskään Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokoukseen. Reetta Harmaja oli pyytänyt … Lue lisää

Perjantai 16.12.2005

Varsinainen pikkujouluperjantai. Nautin hyvästä seurasta ja herkullisista pipareista ensin Suomen luonnonosuojeluliiton pikkujouluissa. Kotkankadulta siirryimme yhdessä Vasemmistonuorten pääsihteerin Laura Tuomisen kanssa Greenpeacen pikkujouluihin Iso-Robertinkadulle. Loppuillasta piipahdimme vielä Nuhevin eli Helsingin Vihreiden Nuorten pikkujouluissa Vihreän liiton toimistolla. Päivän loputtua pää oli täynnä loistavia keskusteluita mahtavien ihmisten kanssa.

Lauantai 10.12.2005

Perjantaina kannoin teetä ja mehua Annukalle sänkyyn nimipäivien kunniaksi. Illalla oli myös rauhalliset, mutta mukavat työpaikan pikkujoulut. Koko lauantai aamupäivän luin tulevalla viikolla olevaan englannin kurssin tenttiin. Luonto-Liiton pikkujouluissa illalla oli mukava keskustella uuden Luonto-Liiton puheenjohtaja Saara Susiluoman kanssa ympäristöliikkeen tilasta ja tulevaisuudesta. Hauskaa, että Saaran isä Heikki Susiluoma on aikuisjärjestö Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Yhden perheen sisälle on kasautunut poikkeuksellisesti ympäristöjärjestökentän valtaa. Luonto-Liiton pikkujouluissa ehdin vaihtaa ajatuksia myös Maan ystävien … Lue lisää

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Seuraa minua Instagramissa