Keskiviikko 18.4.2007

Vuorossa oli Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous Tuusulassa ja kevätretki Tuusulan järven maisemissa. Piirihallituksen kokous sujui ripeästi. Lisäksi kuulimme Ilona Joensuun esityksen Tuusulan järven kunnostusprojektista. Lintuja kävimme bongaamassa muutamalla pysähdyspaikalla. Illan hämärtyessä päädyimme Lassilan tilalle (http://www.lassilantila.fi/) juomaan teetä ja syömään herkillisista soijapapurouheista tehtyjä piirakoita. Torstaina olin työmatkalla Unkarissa. Torstaina Suomen luonnonsuojeluliitto arvosteli voimakkaasti saksalaisen energiayhtiö E.Onin suunnitelmia rakentaa seitsemäs ydinreaktori Loviisaan. Luonnonsuojeluliitto kehoitti kuluttajia boikotoimaan E.ONia ellei saksalaisyhtiö muuta suunnitelmiaan. Lue … Lue lisää

Tiistai 17.4.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kommentoi tuoreeltaan hallitusohjelmaa: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/piirit2007/vaalilupaukset%20sulivat En ehtinyt aamulla Tampereelle jatko-opintoseminaariin kiireisten töiden takia. Iltapäivä ja alkuilta kuluivat Luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokouksessa. Arvioimme hallitusohjelmaa (http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut/fi190670.pdf) energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Keskustelimme liiton energia- ja ilmastotyöstä, tulevista haasteita ja toiminnan painopisteistä. Kävimme läpi myös mahdollisuutta ottaa käyttöön lentomaksu (http://www.lentomaksu.fi) luonnonsuojeluliiton työntekijöiden ja vapaaehtoisten lentämisten kompensoimiseksi. Illan päätteeksi nautimme Annukan kanssa salaatista ja hyvästä keskustelusta lähikuppila Old Sofiessa. Pitäisikö muuten … Lue lisää

Maanantaina 16.4.2007

Pyöräilin aamulla ympäristöministeriöön kokoukseen Hollannin kestävän kehityksen arviointiprosessista. Kävimme läpi kokemuksiamme ja näkemyksiämme vertaisarvioinnista. En näe mitään syytä, että Suomi haluaisi itsestään vastaavaa arviota juuri tällä hetkellä. Asia saattaisi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi seuraavan kestävän kehityksen strategian päivitysprosessin yhteydessä. Asiaa kuitenkin käsitellään eri tahoilla vielä. Tajusin vihdoin myös, mikä minua harmittaa Suomen kestävän kehityksen työssä. Ongelma ei ole niinkään kestävän kehityksen prosessi tai metodologinen pohja. On hienoa, että Suomessa kestävän kehityksen … Lue lisää

Viikonloppu 14.-15.4.2007

Lauantaina kutsuimme muutamia lähimpiä kavereitamme kylään ”huippukivoille teekutsuille”. Keskustelimme H-projektimme etenemisestä ja viime hetken valmisteluista. Asiat näyttävät etenevän mallikkaasti ja on ihanaa, kuinka paljon ystävämme haluavat olla mukana auttamassa. En silti voi sanoa, että häiden järjestely olisi mielipuuhaani tai että kokisin asian tärkeäksi. Tuntuu, että energia menee hukkaan yksien juhlien järjestelyssä. Tärkeämpää olisi edistää vaikkapa monia yhteiskunnallisia asiaoita. Sunnuntaina viimeistelin vielä maanantain luentoani ympäristöpolitiikan kurssille. Perituntisen luentoni aiheena on ympäristöpolitiikan … Lue lisää

Perjantai 13.4.2007

Hallistusohjelmaneuvottelut etenevät kuin juna. Perjantaina SLL ja WWF ottavat kantaa vesiensuojelukysymykseen. Tsekkaa tiedote täältä. Polkupyöräily kesärenkailla talven ja nastarenkaiden jälkeen on mahtavaa! Matka taittuu kevyesti ja vauhdikkaasti. Illalla kävimme Annukan kanssa pitkästä aikaa syömässä Meze Pointissa. Olen viimeaikoina yrittänyt kovasti miettiä sitä, mitä minusta tulee isona – mitä alan tekemään ja mihin mahdollisesti haluan erikoistua ja keskittyä. Tällä hetkellä työskentelen kokopäiväisesti ympäristö- ja projektipäällikkönä tietoliikennealalla, harrastan ympäristöjärjestötoimintaa Suomen luonnonsuojeluliitossa ja … Lue lisää

Torstai 12.4.2007

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2007 kertoo, että 86 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä toimiin kaikissa maissa. Samassa selvityksessä todetaan, että 76 prosentin mukaan pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä. Vastaavasti 65 prosenttia on valmis tinkimään saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi omasta elintasostaan. Lisäksi selvityksen mukaan 40 prosentin mielestä Suomeen tulisi rakentaa viidennen ydinvoimalan lisäksi myös … Lue lisää

Keskiviikko 11.4.2007

Riensin iltapäivällä Suomen luonnonsuojeluliiiton toimistolle Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Työllistävää Luonnonhoitoa Länsi-Uudellamaalla -projektin ohjausryhmän kokoukseen. Projektivastaava Marja Pälikkö on päässyt hyvin mukaan hommiin. Kävimme läpi projektin talousasioita, maisemahoitokurssin tilannetta sekä tulevan kesän kohteita. Projekti tulee tänäkin kesänä työllistämään noin 15 pitkäaikaistyötöntä ja kunnostamaan noin 50 perinnemaisemakohdettä Uudellamaalla. Perinnemaisemaprojektin jälkeen suunnittelimme Uudenman ympäristönsuojelupiirin toimijoiden kanssa yhdistyksemme mielenosoitusvalmiutta. Keskustelu oli innostavaa ja värikästä. Päätimme lopulta järjestää hallitusohjelmaneuvotteluiden ohessa mielenosoituksen erityisesti vesiensuojelukysymyksistä. Tempaus tullaan järjestämään … Lue lisää

Tiistai 10.4.2007

Polkupyöräni kävi huollossa. Samalla vaihdatin nastarenkaat kesärenkaiksi. Uskomatonta, kuinka kevyeltä ajo kesärenkailla tuntui nastojen jälkeen! Työkiireiden takia en kuitenkaan ehtinyt kriittiseen pyöräretkeen, johon osallistui tällä kertaa yli kaksi sataa pyöräilijää! Lue Maan ystävien tiedote täältä: http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=882&kid=0. Onneksi criticall mass -tapahtumia tullaan järjestämään tänä kesänä kuukausittain. Lisää pyöräteitä heti! Ruuhkamaksut nyt! Ei keskustatunnelia! Autoton keskusta! Illalla vierailimme Annukan kanssa Oranssilla teatteri Poleemin esityksessä ”Me olemme predikaatti”. Paikalla oli muitakin tuttuja ja … Lue lisää

Pääsiäinen 6.-9.4.2007

Vietimme Annukan kanssa pääsiäisen Nauvossa, Turun saaristossa. Otimme rennosti. Kärsin hiukan flunssasta, jonka toin mukanani Hollannin keväästä. Aika kului keskustellen, lukien, ulkoillen ja saunoen. Luin pari kirjaa, joita voin suositella: Juhana Torkin puhevalta ja Julia Cameronin tie luovuuteen. Sunnuntaina vierailimme Turussa Annukan vanhempien luona. Maanantaiksi palasimme Helsinkiin. Valmistelin koko päivän parin tunnin luentoa ympäristöpolitiikan kurssille (YPS1), johon olen menossa luennoimaan seuraavana maanantaina. Lisäksi tein väitöskirjaani varten pari apurahahakemusta. Yliopistolla ja … Lue lisää

Hollannissa 1.-5.4.2007

Olen viisi päivää Hollannissa arvioimassa maan kestävän kehityksen politiikkaa osana kansainvälistä arviointiryhmää. Jäseniä on mukana Etelä-Afrikasta, Saksasta ja Suomesta. Lisäksi tukenamme on RMNO:n (The Advisory council for research on spatial planning, nature and the environment) konsultteja sekä asiantuntijoita YK:sta, OECD:stä ja EU:n komissiosta. Viikon aikana käymme keskusteluja lukemattomien eri tahojen kanssa. Viimeiset päivät viimeistelemme esityksiä Hollannin hallitukselle kestävän kehityksen seuraaviksi askeliksi. Sunnuntaina kokousputken aluksi vierailemme Rotterdamissa. Kaupungin pormestarin kutsumina risteilemme … Lue lisää

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa