Keskiviikko 8.8.2007 – Ympäristöjärjestöjen rahoja esitetään leikattavaksi

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että ympäristöjärjestöjen tukirahoja leikattaisiin aiemmasta kahdesta miljoonasta eurosta 1,6 miljoonaan euroon. Asiaa on ehtinyt kipakasti kommentoimaan Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen Ylen verkkouutisissa: http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id66760.html Oma ilta vierähti kirjoitushommissa. Työstin Maan ystävien jäsenlehteen kansainvälisten asioiden palstaa ja Attacin maailmantalouportaaliin pika-aikataululla lupaamiani tekstejä kestävästä kehityksestä ja ympäristöveroista. Lisäksi kävin läpi materiaaleja torstaiaamun asuntoministeri Jan Vapaavuoren tapaamista varten.

Tiistai 7.8.2007 – Tukholmassa junttiautoja vastaan suoraa toimintaa

Tukholmassa ”The Indians of the Concrete Jungle” –niminen ryhmä on alkanut tyhjentämään junttiautojen (http://www.junttiauto.com) renkaita viestittääkseen kaupunkimaastureiden ilmastovaikutuksista. Tähän mennessä kohteeksi on joutunut jo toistasataa junttiautoa. Lisätietoja: http://asfaltsdjungelnsindianer.wordpress.com/ Maanantaisessa, hyvin tiedotusvälineissä läpi menneessä, tiedotteessaan Suomen luonnonsuojeluliitto suosittelee välttämään GMO-makkaroita: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/gmo-makkarat. Itse pyrin välttelemään kaikkia makkaroita. Itselläni koko ilta meni kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Kävimme läpi syyskuun lopussa järjestettävän workshopin ohjelmaa ja kutsuvieraslistaa. Lisäksi keskustelimme päivän tavoitteesta, työskentelymenetelmistä ja hiukan … Lue lisää

Maanantaina 6.8.2007 – Facebook ja takaisin töihin

Neljän viikon loman jälkeen pääsin taas töihin. Kivaa. Olo lomailun jälkeen oli energinen ja mieli täynnä luovuutta. 13 kilometrin pyöräilytyömatka tuntui suhahdukselta kesän pyöräilyihin verrattuna. Illalla kävimme Annukan kanssa viemässä lasi- ja metallijätteet kierrätykseen. Ehdimme muutenkin siivota edellisellä viikolla täysiksi käyneitä kaappeja. Nyt on taas tilaa kerätä urbaaneja hiilinieluja eli paperikasoja ja kirjoja lisää hyllyyn. Viikonloppuna liityin myös mukaan uusiin web 2.0 nettiyhteisöihin – Facebook ja LinkedIn. Mikäli haluaa olla … Lue lisää

Turun saaristossa 4.-5.8.2007

Kesäloma sai hienon päätöksen. Olimme Annukan kanssa viikonlopun saaristoretkellä. Matkasimme bussilla Kasnäsiin ja sieltä suhasimme veneen kyydissä siten, että matkan varrelle osuivat mm. Vänö, Högsåra, Jurmo, Borstö, Kläppen ja ehkä jokunen muukin. Erityisesti Jurmossa kannattaa vierailla, mikäli joskus sellainen mahdollisuus tulee. Lisätiedot täältä: http://www.jurmo.com/, http://fi.wikipedia.org/wiki/Jurmo. Tutustumisen arvoinen (ja helpompien yhteyksien päässä) on myös Högsåra: http://www.dragsfjard.fi/hogsara/Suomi/etusivu.htm, http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gs%C3%A5ra, Samalla loppui myös loma. Jatkossa täällä on luettavissa toivottavasti hiukan asiapitoisempia juttuja ajankohtaisista asioista.

Pyöräily Joensuusta Mikkeliin 30.7.2007

Karhunkierroksen ja Kuusamo-Joensuu –pyöräilyn jälkeen vietimme viikonlopun Annukan kanssa Joensuussa. Ohjelmassa oli mm. hengailua, keskustelua ja pikkuveljen rippijuhlat. Maanantai aamuna reisissä oli vielä hiukan poltetta. En siis viitsinyt hypätä junaan, vaan päätin kokeilla, kuinka pitkälle ehtisin yhdessä päivässä pyöräillä. Siispä painelin Joensuusta ensin Kiteelle, sen jälkeen Savonlinnaan ja sieltä vielä Juvan kautta Mikkeliin. Lähdin matkaan klo 6.15 ja saavuin perille klo 20.20. Matkaa kertyi kaiken kaikkiaan 247,36 km (pyöräilyyn kulutettu … Lue lisää

Pyöräily Kuusamosta Joensuuhun 23.-27.7.2007

Karhunkierroksen jälkeen vietimme yön Rukalla ja tulimme aamulla Kuusamoon. Laitoimme rinkat matkahuollon kyydillä Helsinkiin ja haimme pyörät linja-autoaseman säilytyksestä. 1. Päivä: Kuusamo – Piispajärvi (Alasalmen erämökit) / 95,51 km (5h 29min) Kuusamosta lähtiessä pyöräilymaisemat näyttivät aika tylsiltä upean Karhunkierroksen jälkeen. Ensimmäinen taukopaikka tuotti vesiperän. Paikalle ei tullut ketään palvelemaan 15 minuuttiin. Kävimme vessassa, istuimme terassilla ja huhuilimme takahuoneesta. Sämpylät jäivät vitriiniin ja matka jatkui eteenpäin. Valitettavasti emme päässeet teelle seuraavallakaan … Lue lisää

Karhunkierros 19.-22.7.2007

Japanista paluun jälkeen pikapakkasimme reput ja rinkat uudelleen sekä hyppäsimme yöjunaan ja matkasimme Ouluun. Seuraavana aamuna vaihdoimme bussiin ja matka jatkui Kuusamoon. Kuusamon linja-autoasemalla kaatosateessa saimme sitten selvitettyä, että ensimmäinen mahdollinen bussi kohti Rukaa (Karhunkierroksen eteläinen piste) lähtee neljän tunnin päästä ja kohti Sallan kuntaa Hautajärven luontotalolle (Karhunkierroksen pohjoisin lähtöpaikka) vasta seuraavana aamuna. Näin päätimme tutustua ensin hiukan Kuusamoon ja lähteä sen jälkeen illaksi Rukalle lomailemaan ennen siirtymistä Hautajärven luontotalolle. … Lue lisää

Japanissa 9.-16.7.2007

Viikko vierähti Japanissa. Nautiskelimme urbaanista atmosfääristä Tokiossa, vierailimme lukemattomissa temppeleissä Kiotossa ja atomipommialueella Hiroshimassa. Lisäksi kävimme vuoristossa ihastelemassa Fuji-vuorta. Valitettavasti itse vuorelle emme päässeet kiipeämään, koska tiet olivat suljettu alueella olleen taifuunin takia. Japani on kiva ja helppo maa. Hihaan jäi monta vaikuttavaa kokemusta ja muistoa. Niistä ehkä myöhemmin lisää. Monessa suhteessa maa näytti kuitenkin olevan kiinni vielä 80-luvun muodeissa. Luotijunat olivat mukavia. Mikäli haluaa liikkua maassa enemmän, kannattaa hankkia … Lue lisää

H-juhlakuvat verkossa

Saimme vihdoin laitettua H-juhlien kuvia verkkoon ja lähetettyä linkin (kiitosviestin) vieraille. Niitä voi käydä katselemassa täältä: http://www.mv.helsinki.fi/home/azberg/index.htm Erityisesti suosittelen kuitenkin Annukan ploki-merkintää liittyen keskikesän h-huumaan Kaventajat.fi -kulutuksenhallintakonseptin yhteydessä. Lukekaa täältä: http://www.kaventajat.fi/keskikesan-haahuumaa/

Herkullinen illallinen ja jätteenpolttolausunto – Torstai 5.7.2007

Johanna oli kutsunut meidät H-lahjaksi luokseen Kallioon syömään. Paikalla olivat myös Sanna ja Petteri lapsineen sekä Tapio, Emma ja Anni. Tarjolla oli herkullista tomaatti-kylmäkeittoa ja tofu-pinaatti-taskuja (jotka ristimme käsilaukuiksi) sekä jälkiruuaksi maittavaa lakka-kookos smoothieta. Johanna oli onnistunut luomaan aivan käsittämättömän herkullisen makumaailman. Kiitos! Samalla päästiin vaihtamaan kesäkuulumisia sekä turinoimaan keski-ikäisten ja keskiluokkaisten juttuja viineistä, lapsista ja sen sellaisesta. Maittavan illallisen jälkeen vaihdoin Annukan polkupyörän tyhjentyneen sisäkumin. Tätä ennen olin ehtinyt … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa