Perjantai 28.9.2007 – Maksimitoimeentulo

Osallistuin Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja Thomas Wallgrenin kutsumaan Aloite 2009 palaveriin Seurakuntien talolla Kalliossa. Keskustelimme uuden punavihreän liikkeen mahdollisuuksista. Ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan haasteena on yleinen uusliberalismin ja markkinatalouden hegemonia. Tämän johdosta myös hyvät poliittiset päättäjät ovat pakotettuja tekemään huonoja päätöksiä, jotka edistävät liiallista luonnon hyväksikäyttöä ja sosiaalista eriarvoistumista. Mikäli aika, yhteiskunnallinen tila, olisi punavihreän liikkeen puolella, huonotkin johtajat tekisivät hyviä päätöksiä. Liikkeen ideaaleja voisivat olla solidaarisuus, … Lue lisää

Keskiviikko 26.9.2007 – Ilmastonmuutosta pidetään uhkana

Helsingin Sanomien (26.9.2007) julkaiseman gallupin mukaan enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta ainakin melko suurena uhkana. Reilu neljännes arvioi ilmastonmuutoksen hyvin suureksi uhkaksi. Suomalaiset ovat periaatteessa valmiita esimerkiksi tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Enemmistö kuitenkin torjuu hintoihin lisättävän niin sanotun ilmastoveron. Syyskuun puolivälissä tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat ihmistä. Lue myös Oras Tynkkysen raportti YK:n ilmastohuippukokouksesta: http://www.ilmasto.org/uutiset/vuoden_2007_uutiset/syyskuu_2007.html#3 Eilinen päivä oli täynnä hyvää keskustelua ja kuulumisten vaihtamista. Kylässä illalla kävivät Reetta ja vielä myöhemmin Meri … Lue lisää

Maanantai 24.9.2007 – YK:n ilmastohuippukokous, pitäisi tehdä paljon enemmän

Tänään YK:n järjestämään yksipäiväiseen ilmastohuippukokoukseen osallistui yli 150 maata, joista 70 lähetti paikalle valtionpäämiehen. Ihan hyvä. Seurasin itsekin hetken kokouksen kulkua osoitteessa: http://www.un.org/webcast/. Nettilähetyksestä saa paljon enemmän irti sisällön suhteen vaikka etäosallistuiminen ei verkostoitumista ja käytäväkeskusteluja korvaakaan. Halosen kokouksessa pitämä puheenvuoro löytyy osoitteesta: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65427 Lisää tietoa kokouksesta löytyy myös Suomen Greenpeacen sivuilta: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/yk-n-ilmastokokous-avaa Puheita on pidetty. Seuraavaksi tarvittaisiin tekoja. Itse kuljin tänään matkani polkupyörällä (yhteensä 27 km), söin kasvisruokaa, tein … Lue lisää

Viikonloppu 21.-23.9.2007 – kokeiluyhteiskunta, luontosuhde, identiteettiprojektit ja kevytaktivismi

Katsoimme perjantai-iltana Annukan kanssa elokuvan Thank you for smoking (http://en.wikipedia.org/wiki/Thank_You_for_Smoking). Suosittelen. Elokuva kertoo tupakkateollisuuden lobbarista. Viikottain lobbari Nick Naylor tapaa myös muita kuolemankauppiaita eli alkoholi- ja aseteollisuuden lobbareita. Tarinan opetus on, että olennaista ei ole se, oletko oikeassa, vaan pikemminkin se, että pystyt kyseenalaistamaan toisten väitteet ja perustelut. Elokuvan kaveri pärjää tässä uskomattoman hyvin. Lauantaina olin johtamassa puhetta välähdyksiä ekologisen yhteiskunnan tulevaisuudesta –seminaarissa Harakan saaressa. Kyseessä oli kansalaisjärjestöjen kestävän kehityksen … Lue lisää

Keskiviikko 19.9.2007

Valmistelin ja pohdiskelin hiukan tulevan lauantain Välähdyksiä ekologisen yhteiskunnan tulevaisuudesta -sessiota. Kyse on siis Harakan saaressa järjestettävästä ideariihestä, jossa pyrimme luomaan ajatuksia valikoidun porukan kanssa uudenlaisesta kestävästä kehityksestä tavoitteena tuottaa vieraskynäkirjoituksia. Virallisesti sanottuna projekti on osa kansallisen kestävän kehityksen strategian jalkauttamista. Epävirallisesti kyse on keski-ikäisestä ja -luokkaisesta ympäristövallankumouksesta. Ilta kului Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyssuunnittelu iltamassa ja piirihallituksen kokouksessa. Kävimme läpi piirin toimintaa ja taloutta, pohdimme piirin toiminnan painopistealueita … Lue lisää

Tiistaina 18.9.2007

Suomen luonnonsuojeluliitto (http://www.sll.fi) jätti maanantaina KTM:lle lausunnon Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan kolmannen laitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ei kerrota riittäviä perusteluja hankkeen tarpeellisuudesta. Arviointiohjelmassa ei esitetä sähkön tarpeen kasvun perusteita tai ennusteita tai esitetä perusteluja, miksi tarvittavaa sähkömäärää ei voitaisi tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä. Illtapäivällä osallistuin Terveyden edistämisen keskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteiseen liikkuminen, ympäristö ja ihminen -seminaariin. Pidin alustuksen aiheesta liikennepoliitiikka ja ympäristö: henkilökohtainen on poliittista. Seminaari oli … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.9.2007

Pyöräilimme perjantaina Annukan kanssa Alen ja Peggyn luokse mökille Kylmälään (lähellä Veikkolaa). Vierailun tarkoitus oli lunastaa saamamme h-lahja eli mökkiviikonloppu täydellä ylläpidolla. Perille päästyä saunoimme ja kävimme pulahtamassa viileässä järvivedessä. Tämän jälkeen ilta jatkui herkullisella fondue-illallisella intensiivisen keskustelun merkeissä. Keskustelut sivusivat elämänpolitiikkaa, ekologista elämäntapaa, maailmanparannusta ja yritystoimintaa. Sen verran kiinnostavia ja innostavia juttuja oli liikkeellä, että turinointi jatkui aina aamu viiteen asti. Lauantaina heräsimme hiukan ennen puoltapäivää pitkälle aamiaiselle, joka … Lue lisää

Torstai 13.9.2007 – innostavia keskuteluja

Kävimme aamupalalla yhdessä Thomas Wallgrenin, Elina Mikolan ja Annukan kanssa. Tarkoituksena oli sopia Thomaksen alustuksesta liittyen järjestämäämme ideariiheen ”Välähdyksiä ekologisen yhteiskunnan tulevaisuudesta”. Aamupala sujuikin innostuneen keskustelun merkeissä. Alustuksen lisäksi sivusimme samalla kevytaktivismia, lifestylen ja identiteettiprojektien luomaa poliittista mahdollisuusrakennetta, kansalaistoiminnan atomisoitumista ja pirstaloitumista, sitoutumattomuutta, uusliberalistisen hegemonian kipupisteitä sekä monia muita kiinnostavia kysymyksiä. Illalla oli vielä kestävän kehityksen aikalaisvisio -hankkeen projektin ohjausryhmän kokous. Kävimme läpi ideariihen käytännön järjestelyitä ja muutamia muita pikkujuttuja. … Lue lisää

Tiistaina 11.9.2007 – Jatko-opintoihin liittyvät istunnot alkoivat

Olin koko päivän jatko-opintoihin liittyvässä seminaarissa eli umbrellassa Tampereella. Kyse on siis viikottaisin kokoontuvasta ja professori Yrjö Hailan vetämästä ympäristöpolitiikan alan väitöskirjatekijöiden yhteisestä istunnosta, jossa käsittelemme vuorollamme kunkin osallistujan tutkimusta. Tällä kertaa käsittelimme Marian artikkeliluonnosta toimijaverkkoteoriasta sekä sovimme syksyn aikataulusta. Keskustelu oli vilkasta ja kiinnostavaa. Seminaarin päätteeksi kävimme lounaalla Arin, Jeren ja Eveliinan kanssa. Tampereelta ehdin pariksi tunniksi kotiin tekemään töitä ennen kuin piti pyöräillä ViSiOon kokoustamaan opintokeskusten kestävän kehityksen … Lue lisää

Maanantaina 10.9.2007 – kansalaisyhteiskunta ja hallinto

Osallistuin taannoin säätytalolla järjestettyyn kansalaisyhteiskuntafoorumiin (http://leo-stranius.livejournal.com/2007/08/23/), jonka tarkoituksena oli pohjustaa myöhemmin syksyllä asetettavan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan työtä. Raportti tilaisuudesta löytyy osoitteesta: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1187878535220 Olen ollut alustavasti kiinnostunut osallitumaan neuvottelukuntaan varajäsenenä Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana.Varsin kiinnostavia havaintoja neuvottelukunnan ongelmista tekee Attacin blogissa kuitenkin Mikael Böök: http://attacsuomi.blogspot.com/2007/09/kansalaisyhteiskuntapolitiikan.html Jossain siis mättää. Otetaan esimerkki kokonaan toisen toimikunnan/jaoston perustamisesta. Kestävän kehityksen toimikunnan (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4427&lan=fi) yhteyteen ollaan perustamassa alue- ja paikallisjaostoa. Luonto- ja ympäristöjärjestöjä pyydettiin nimeämään ehdokkaita jaostoon. Suomen luonnonsuojeluliitto, … Lue lisää

Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!