Keskiviikko 19.3.2008 – Tuulivoimalat ja lintukuolemat sekä tieliikenteen melu

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista puhutaan aina silloin tällöin. Verrattuna sähköverkkoon tai muihin rakennuksiin sekä tieliikenteeseen kyseessä on mitätön ongelma. Suomessa sähköverkkoon kuolee vuosittain noin 200 000 lintua ja rakennuksiin (ikkunat) noin 500 000 lintua. Tieliikenne tappaa huikeat 4 300 000 lintua Suomessa joka vuosi! Tuulivoimaloihin Suomessa kuolee noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: ”Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.3.2008 – Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi – keskustatunneli lopullisesti

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on laajamittaiseen käyttöön toistaiseksi teknisesti kehittymätön ja taloudellisesti kannattamaton teknologia. Onkin ongelmallista, että CCS:n avulla saatetaan pyrkiä oikeuttamaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista tulevaisuudessa sekä heikentää energiatehokkuutta ja uusiutuvia lisäävien teknologioiden markkinoille tuloa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaan globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun vuoteen 2015 mennessä. CCS käyttöönotto ei tällä aikataululla ole teknisistä ja taloudellisista syistä mahdollista. Perjantaina muokkailin ja viimeistelin Helsingin Sanomiin tulevaa Vieraskynä-kirjoitusta … Lue lisää

Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Olin lauanaina Kristiinankaupungissa puhumassa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa. Tässä esitykseni. Fennovoiman hankkeessa Kristiinankaupungissa on monta ongelmaa. – Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupa ei tule menemään läpi. – Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää. – Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä ydinvoiman rakentamisessa rannikolle. – Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä haittoja alueelle ja sen ympäristölle. – Fennovoima on epäonnistunut Kristiinankaupungissä … Lue lisää

Torstai 13.3.2008 – Kilpailykyky vai ympäristönsuojelu?

Suomalaiset asettavat ympäristösuojelun kilpailukyvyn edelle – Hallitus lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta Ilmastokysymykset ovat tapetilla torstai-iltana alkaneessa EU:n huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenmaat ovat alkaneet varautua komission ilmasto- ja energiapakettia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Käytännössähän EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopu päästövähennyksistä syntyy nyt esitetyn 20 prosentin vähennysten sijaan. Suomi hiihtää kuitenkin toiseen suuntaan ja lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta. Raskaan teollisuutensa kilpailukyvystä huolestunut Suomi haluaa, että komission esityksessä annettaisiin helpotuksia … Lue lisää

Keskiviikko 12.3.2008 – Ilmastonmuutoksen torjunta syöksee Suomen tuhoon

Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella (PTT) teetetyn arvion päästökaupan kustannuksista (http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=7459). Selvityksen mukaan päästökauppa tuo suomalaiselle teollisuudelle 5-10 miljardin euron lisälaskun. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Selvitys osoittaa teollisuuden romuttuvan ja koko Suomen ajautuvan tuhoon. Arviossa on kuitenkin muutamia heikkouksia. Siinä oletetaan, että muut maat EU:n lisäksi eivät tee yhtään mitään. Läpyskässä oletetaan, että fossiilisten käyttö jatkuu entiseen malliin (uusiutuvien osuutta ei lisätä) ja teollisuus joutuu … Lue lisää

Maanantai 10.3.2008 – valtamedia ja nopeusrajoitukset

Hanna Kalenojan tutkimuksen mukaan nopeusrajoitukset vähentäisivät henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia. Viisi vuotta sitten Tekesin Climtech-ohjelma päätyi kaksi ja puoli kertaa pienempiin vähennyksiin. Toivottavasti alhaisemmat nopeusrajoitukset saadaan pian Suomessakin käyttöön – ainakin kokeilun asteelle. Vihdoin uusi vaihtoehtomedia Suomessa. Suosittelen tutustumaan osoitteessa: http://valtamedia.net/

Viikonloppu 7.-9.3.2008 – Talonvaltausseminaari ja Kuuran kummi

Torstaina ja perjantaina olin Hämeenlinnassa kauniissa Aulangon maisemissa työpaikan suunnittelupäivillä. Perjantaina iltapäivällä olin vetämässä Nuorisotutkimusverkoston seminaaria Talonvaltaus liikkeenä. Kyseessä oli siis allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittaman teoksen julkistusseminaari. Koko julkaisu (Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?) on luettavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Seminaari oli oikein onnistunut. Vanhan musiikkisali oli täynnä ihmisiä. Puheenvuorot ja keskustelut olivat värikkäitä, välillä jopa konfliktihakuisia. Selvää kuitenkin oli, että talonvaltaajien tavoite kaupunkitilan haltuunotosta ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustamisesta … Lue lisää

Keskiviikko 5.3. – kuvablogi

Ajatusten rekolanojan (http://ajatusten.livejournal.com/) innoittamana tänään on tarjolla kuvablogi. Olkaa hyvä. 5.3. klo 6.38 aamutoimet 5.3. klo 7.19 lähdössä töihin 5.3. klo 8.26 töissä 5.3. klo 9.30 päivän ensimmäinen palaveri 5.3. klo 10.56 teetä palavereiden välissä 5.3. klo 17.22 pyöräilemässä Espoosta Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle 5.3. klo 19.17 Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin palaveri jatkuu 5.3. klo 22.37 hommat kotona jatkuu

Viikonloppu 29.2.-2.3.2008 – hyötysuhde 70,63 prosenttia

Perjantaina osallistuin TEM:n järjestämään seminaariin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ohjauskeinoista. Pidin tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuoron. Strategian esittely eduskunnalle siirtyy Pekkarisen ilmoituksen mukaan syksyyn. Esitykseni löytyy tästä: TEM:n seminaarista pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle. Valitettavasti en kuitenkaan ehtinyt talousvaliokunnan kokoukseen. Sen sijaan pidimme palaveria Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tulevista kuvioista. Suomen kuvalehden haastattelussa Matti Vanhanen ilmoittaa, että tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumisksi rajuja leikkauksia. Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terorismin kansainvälisen politiikan … Lue lisää

Torstai 28.2.2008 – Syöttötariffit tuulivoimalle

Vuotoksen ja Kollajan rakentamisen haitat on moneen kertaan todettu hyötyjä suuremmiksi. Suojeltujen vesistöjen rakentaminen palvelee vain energiateollisuuden etuja. Allasvesivoima on ilmastovaikutuksiltaan huomattavan haitallinen. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat valottivat vesivoiman ajankohtaisista kysymyksistä keskiviikkona 27.2. pidetyssä tiedotustilaisuudessa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/kollaja/vesivoima Hyviä uutisia. Energiapolitiikasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ilmoitti torstaina, että hän pitää tuulivoiman syöttötariffien käyttöönottoa todennäköisenä. Pekkarisen mukaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa on kaavailtu noin 2 000 megawatin lisäystä tuulivoimakapasiteettiin. Käytännössä potentiiali olisi kuitenkin ainakin … Lue lisää

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!