Keskiviikko 19.3.2008 – Tuulivoimalat ja lintukuolemat sekä tieliikenteen melu

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista puhutaan aina silloin tällöin. Verrattuna sähköverkkoon tai muihin rakennuksiin sekä tieliikenteeseen kyseessä on mitätön ongelma. Suomessa sähköverkkoon kuolee vuosittain noin 200 000 lintua ja rakennuksiin (ikkunat) noin 500 000 lintua. Tieliikenne tappaa huikeat 4 300 000 lintua Suomessa joka vuosi! Tuulivoimaloihin Suomessa kuolee noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: ”Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja … Lue lisää

Viikonloppu 14.-16.3.2008 – Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi – keskustatunneli lopullisesti

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on laajamittaiseen käyttöön toistaiseksi teknisesti kehittymätön ja taloudellisesti kannattamaton teknologia. Onkin ongelmallista, että CCS:n avulla saatetaan pyrkiä oikeuttamaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista tulevaisuudessa sekä heikentää energiatehokkuutta ja uusiutuvia lisäävien teknologioiden markkinoille tuloa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaan globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun vuoteen 2015 mennessä. CCS käyttöönotto ei tällä aikataululla ole teknisistä ja taloudellisista syistä mahdollista. Perjantaina muokkailin ja viimeistelin Helsingin Sanomiin tulevaa Vieraskynä-kirjoitusta … Lue lisää

Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Olin lauanaina Kristiinankaupungissa puhumassa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa. Tässä esitykseni. Fennovoiman hankkeessa Kristiinankaupungissa on monta ongelmaa. – Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupa ei tule menemään läpi. – Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää. – Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä ydinvoiman rakentamisessa rannikolle. – Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä haittoja alueelle ja sen ympäristölle. – Fennovoima on epäonnistunut Kristiinankaupungissä … Lue lisää

Torstai 13.3.2008 – Kilpailykyky vai ympäristönsuojelu?

Suomalaiset asettavat ympäristösuojelun kilpailukyvyn edelle – Hallitus lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta Ilmastokysymykset ovat tapetilla torstai-iltana alkaneessa EU:n huippukokouksessa Brysselissä. Jäsenmaat ovat alkaneet varautua komission ilmasto- ja energiapakettia tiukempiin päästövähennystavoitteisiin. Käytännössähän EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, mikäli kansainvälinen sopu päästövähennyksistä syntyy nyt esitetyn 20 prosentin vähennysten sijaan. Suomi hiihtää kuitenkin toiseen suuntaan ja lobbaa kiivaasti teollisuuden päästöhelpotusten puolesta. Raskaan teollisuutensa kilpailukyvystä huolestunut Suomi haluaa, että komission esityksessä annettaisiin helpotuksia … Lue lisää

Keskiviikko 12.3.2008 – Ilmastonmuutoksen torjunta syöksee Suomen tuhoon

Keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella (PTT) teetetyn arvion päästökaupan kustannuksista (http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=7459). Selvityksen mukaan päästökauppa tuo suomalaiselle teollisuudelle 5-10 miljardin euron lisälaskun. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Selvitys osoittaa teollisuuden romuttuvan ja koko Suomen ajautuvan tuhoon. Arviossa on kuitenkin muutamia heikkouksia. Siinä oletetaan, että muut maat EU:n lisäksi eivät tee yhtään mitään. Läpyskässä oletetaan, että fossiilisten käyttö jatkuu entiseen malliin (uusiutuvien osuutta ei lisätä) ja teollisuus joutuu … Lue lisää

Maanantai 10.3.2008 – valtamedia ja nopeusrajoitukset

Hanna Kalenojan tutkimuksen mukaan nopeusrajoitukset vähentäisivät henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä viisi prosenttia. Viisi vuotta sitten Tekesin Climtech-ohjelma päätyi kaksi ja puoli kertaa pienempiin vähennyksiin. Toivottavasti alhaisemmat nopeusrajoitukset saadaan pian Suomessakin käyttöön – ainakin kokeilun asteelle. Vihdoin uusi vaihtoehtomedia Suomessa. Suosittelen tutustumaan osoitteessa: http://valtamedia.net/

Viikonloppu 7.-9.3.2008 – Talonvaltausseminaari ja Kuuran kummi

Torstaina ja perjantaina olin Hämeenlinnassa kauniissa Aulangon maisemissa työpaikan suunnittelupäivillä. Perjantaina iltapäivällä olin vetämässä Nuorisotutkimusverkoston seminaaria Talonvaltaus liikkeenä. Kyseessä oli siis allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittaman teoksen julkistusseminaari. Koko julkaisu (Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?) on luettavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf Seminaari oli oikein onnistunut. Vanhan musiikkisali oli täynnä ihmisiä. Puheenvuorot ja keskustelut olivat värikkäitä, välillä jopa konfliktihakuisia. Selvää kuitenkin oli, että talonvaltaajien tavoite kaupunkitilan haltuunotosta ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustamisesta … Lue lisää

Keskiviikko 5.3. – kuvablogi

Ajatusten rekolanojan (http://ajatusten.livejournal.com/) innoittamana tänään on tarjolla kuvablogi. Olkaa hyvä. 5.3. klo 6.38 aamutoimet 5.3. klo 7.19 lähdössä töihin 5.3. klo 8.26 töissä 5.3. klo 9.30 päivän ensimmäinen palaveri 5.3. klo 10.56 teetä palavereiden välissä 5.3. klo 17.22 pyöräilemässä Espoosta Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle 5.3. klo 19.17 Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin palaveri jatkuu 5.3. klo 22.37 hommat kotona jatkuu

Viikonloppu 29.2.-2.3.2008 – hyötysuhde 70,63 prosenttia

Perjantaina osallistuin TEM:n järjestämään seminaariin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ohjauskeinoista. Pidin tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenvuoron. Strategian esittely eduskunnalle siirtyy Pekkarisen ilmoituksen mukaan syksyyn. Esitykseni löytyy tästä: TEM:n seminaarista pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle. Valitettavasti en kuitenkaan ehtinyt talousvaliokunnan kokoukseen. Sen sijaan pidimme palaveria Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tulevista kuvioista. Suomen kuvalehden haastattelussa Matti Vanhanen ilmoittaa, että tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumisksi rajuja leikkauksia. Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut terorismin kansainvälisen politiikan … Lue lisää

Torstai 28.2.2008 – Syöttötariffit tuulivoimalle

Vuotoksen ja Kollajan rakentamisen haitat on moneen kertaan todettu hyötyjä suuremmiksi. Suojeltujen vesistöjen rakentaminen palvelee vain energiateollisuuden etuja. Allasvesivoima on ilmastovaikutuksiltaan huomattavan haitallinen. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat valottivat vesivoiman ajankohtaisista kysymyksistä keskiviikkona 27.2. pidetyssä tiedotustilaisuudessa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/kollaja/vesivoima Hyviä uutisia. Energiapolitiikasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ilmoitti torstaina, että hän pitää tuulivoiman syöttötariffien käyttöönottoa todennäköisenä. Pekkarisen mukaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa on kaavailtu noin 2 000 megawatin lisäystä tuulivoimakapasiteettiin. Käytännössä potentiiali olisi kuitenkin ainakin … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa