Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella
Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.
Tammikuussa olen kokeillut uutta tapaa ottaa lounaan jälkeen päiväunet. Tämä on virkistänyt iltapäiviä, mutta vaikeutti aluksi nukahtamista. Nyt homma kuitenkin toimii. Ohessa viisi havaintoa aiheesta kokeilun pohjalta.
Päivittäiset päivätorkut – viisi havaintoa
Vuoden 2021 aikana ajattelin kokeilla joka kuukausi jotain uutta tapaa.
Tammikuussa testissä on ollut päivätorkkujen ottaminen. Nyt kun kuukausi on lopuillaan, on aika tehdä välitilinpäätös.
Aivotutkijoiden mukaan lyhyet torkut kannattaa ottaa esimerkiksi uusien asioiden oppimisen jälkeen, jolloin opitut asiat siirtyvät paremmin pitkäkestoiseen muistiin. Tai sitten juuri ennen jotain vaativaa tehtävää, kun päiväunien jälkeen olo on virkeä ja kykenee oppimaan uutta.
Suomessa on arviolta 4600 asunnotonta, joista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Tilastojen valossa tilanne on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut Suomessa merkittävästi. Vielä vuonna 1987 Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta.
Minulla oli kunnia osallistua lauantaina 17.10. Asunnottomien yön paneelikeskusteluun upeiden asiantuntijoiden kanssa.
Paneelia juonsi Meeri Koutaniemen kanssa Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Keskustelijoina olivat lisäkseni Elina Anttila – ylijohtaja, Kansallismuseo, Reijo Pipinen – hallituksen pj, kokemusasiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pia Lohikoski – kansanedustaja, Minna Mattila – viestintäpäällikkö, Takuusäätiö ja Siiri Winter – asumisneuvoja, Y-säätiö.
Olen itse ollut asunnoton, nähnyt miten köyhät isovanhempani ovat majoittaneet asunnottomia, kulkureita ja kerjäläisiä pienessä mökissään sekä tarjonnut itsekin asuntoni ystäville, jotka ovat olleet hetkellisesti asunnottomia.
Ulottuvatko ilmastopuheet tekoihin? Olin tiistaina 10.3.2020 Ylen A-studiossa keskustelemassa aiheesta yhdessä sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.
Suorassa lähetyksessä on aina liian vähän aikaa keskustelulle ja paljon jää sanomatta. Seuraavassa vielä hiukan pohdintaa ohjelman teemoista. Lähetys on katsottavissa täällä.
IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin myötä kävi ilmeiseksi, että meillä ei ole kovin paljon aikaa ratkaista ilmastokriisiä. Itse asiassa nykymenolla hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemisen osalta on käytetty loppuun alle 10 vuodessa.
Mitä synkemmät ajat, sitä suurempi tarve on myös ratkaisuille ja toiminnalle. Pohdimme, mikä saisi ison joukon ihmisiä toimimaan yhdessä ilmastokriisin pysäyttämiseksi? Kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö, koulutus, elämäntapamuutokset. Keinoja on monia, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Mikä voisi olla Greta Thunbergin ohella muu ihmisiä liikkeelle saava voima?
Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.
Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.
Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.
Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.
Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.
Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:
”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”
Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:
Ilmastokeskuskustelussa esiintyy usein keskenään ristiriitaista toimintaa ja ajattelua. Millaisiin ilmastoajattelun vääristymiin olet itse törmännyt? Ohessa viisi itselleni tuttua ja usein havaittua harhaa.
Ilmastoajattelun vääristymät tässä ovat kognitiivinen dissonanssi, suhteellisuuden tajun kadotus, ilmastoanoreksia, aikavääristymä ja vastuun pakoilu.
Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.
Tästä johtuen tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa.
Olennaista on tietysti turvata nykyiset luontoarvot, mutta kun kaupunkia rakennetaan ja sen myötä monia luontoarvoja ja elinympäristöjä menetetään, on tärkeää miettiä, miten näitä arvoja voitaisiin luoda tai vaalia toisaalla.
Perinteisesti ekologista kompensaatiota on hyödynnetty tai kokeiltu isoissa infrahankkeissa, kuten kaivoshankkeissa. Aloitteeni myötä esitän, että ekologisen kompensaation ajatusta selvitettäisiin ja kokeiltaisiin myös kaupunkisuunnittelussa, esimerkiksi kaavoituksessa.
Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että luontoarvot turvataan. Uskon, että aloite on tärkeä lisä luonnon monimuotoisuustavoitteisiin pääsemiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.
Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.
Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.
Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.
Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.
Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.
Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä Lauantaina 95 km pyöräilyä Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni
Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.