Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella
Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.
Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:
***
Tammikuussa olen kokeillut uutta tapaa ottaa lounaan jälkeen päiväunet. Tämä on virkistänyt iltapäiviä, mutta vaikeutti aluksi nukahtamista. Nyt homma kuitenkin toimii. Ohessa viisi havaintoa aiheesta kokeilun pohjalta.
Päivittäiset päivätorkut – viisi havaintoa
Vuoden 2021 aikana ajattelin kokeilla joka kuukausi jotain uutta tapaa.
Tammikuussa testissä on ollut päivätorkkujen ottaminen. Nyt kun kuukausi on lopuillaan, on aika tehdä välitilinpäätös.
Aivotutkijoiden mukaan lyhyet torkut kannattaa ottaa esimerkiksi uusien asioiden oppimisen jälkeen, jolloin opitut asiat siirtyvät paremmin pitkäkestoiseen muistiin. Tai sitten juuri ennen jotain vaativaa tehtävää, kun päiväunien jälkeen olo on virkeä ja kykenee oppimaan uutta.
Suomessa on arviolta 4600 asunnotonta, joista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Tilastojen valossa tilanne on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut Suomessa merkittävästi. Vielä vuonna 1987 Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta.
Minulla oli kunnia osallistua lauantaina 17.10. Asunnottomien yön paneelikeskusteluun upeiden asiantuntijoiden kanssa.
Paneelia juonsi Meeri Koutaniemen kanssa Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Keskustelijoina olivat lisäkseni Elina Anttila – ylijohtaja, Kansallismuseo, Reijo Pipinen – hallituksen pj, kokemusasiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pia Lohikoski – kansanedustaja, Minna Mattila – viestintäpäällikkö, Takuusäätiö ja Siiri Winter – asumisneuvoja, Y-säätiö.
Olen itse ollut asunnoton, nähnyt miten köyhät isovanhempani ovat majoittaneet asunnottomia, kulkureita ja kerjäläisiä pienessä mökissään sekä tarjonnut itsekin asuntoni ystäville, jotka ovat olleet hetkellisesti asunnottomia.
Kuluneen viikon aikana luin tai kuuntelin yhteensä kahdeksan kirjaa. Tänä vuonna olen ehtinyt lukea tai kuunnella nyt yhteensä 160 kirjaa.
Ohessa lyhyet tiivistelmät ja arviot seuraavista teoksista:
Ulottuvatko ilmastopuheet tekoihin? Olin tiistaina 10.3.2020 Ylen A-studiossa keskustelemassa aiheesta yhdessä sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.
Suorassa lähetyksessä on aina liian vähän aikaa keskustelulle ja paljon jää sanomatta. Seuraavassa vielä hiukan pohdintaa ohjelman teemoista. Lähetys on katsottavissa täällä.
Wilska kyseenalaistaa, että nuoret olisivat sen ilmastotietoisempia kuluttajia kuin muutkaan.
Vaikka kaikki nuoret eivät olekaan ilmastotietoisia, ohessa viisi huomiota nuorten ilmastohuoleen ja -toimintaan liittyen.
Oheinen Heta Heiskasen ja Leo Straniuksen kirjoitus on julkaistu alunperin 10.10.2019 www.climateaid.fi -sivustolla.
Tee lahjoitus hiilinieluille osoitteessa: www.climateaid.fi
IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin myötä kävi ilmeiseksi, että meillä ei ole kovin paljon aikaa ratkaista ilmastokriisiä. Itse asiassa nykymenolla hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemisen osalta on käytetty loppuun alle 10 vuodessa.
Mitä synkemmät ajat, sitä suurempi tarve on myös ratkaisuille ja toiminnalle. Pohdimme, mikä saisi ison joukon ihmisiä toimimaan yhdessä ilmastokriisin pysäyttämiseksi? Kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö, koulutus, elämäntapamuutokset. Keinoja on monia, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Mikä voisi olla Greta Thunbergin ohella muu ihmisiä liikkeelle saava voima?
Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.
Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.
Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.
Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.
Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.
Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:
”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”
Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:
Ilmastokeskuskustelussa esiintyy usein keskenään ristiriitaista toimintaa ja ajattelua. Millaisiin ilmastoajattelun vääristymiin olet itse törmännyt? Ohessa viisi itselleni tuttua ja usein havaittua harhaa.
Ilmastoajattelun vääristymät tässä ovat kognitiivinen dissonanssi, suhteellisuuden tajun kadotus, ilmastoanoreksia, aikavääristymä ja vastuun pakoilu.
Alla lyhyesti näistä kaikista muutama esimerkki.
Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.
Tästä johtuen tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa.
Olennaista on tietysti turvata nykyiset luontoarvot, mutta kun kaupunkia rakennetaan ja sen myötä monia luontoarvoja ja elinympäristöjä menetetään, on tärkeää miettiä, miten näitä arvoja voitaisiin luoda tai vaalia toisaalla.
Perinteisesti ekologista kompensaatiota on hyödynnetty tai kokeiltu isoissa infrahankkeissa, kuten kaivoshankkeissa. Aloitteeni myötä esitän, että ekologisen kompensaation ajatusta selvitettäisiin ja kokeiltaisiin myös kaupunkisuunnittelussa, esimerkiksi kaavoituksessa.
Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että luontoarvot turvataan. Uskon, että aloite on tärkeä lisä luonnon monimuotoisuustavoitteisiin pääsemiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.
Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta!
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!
#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Jes! Nyt on tehty tänä kesänä triathlonin kaikki yleisimmät matkat.
Kesäloman ensimmäisen päivän kesäkuun lopussa vietin tekemällä omatoimisesti täydenmatkan triathlonin.
Heinäkuun lopussa olin mukana kun ystävä teki sprinttimatkan ja elokuun alussa teimme yhdessä perusmatkan.
Tänään sitten vielä omatoimisesti puolimatka.
Tästä on hyvä aloittaa kohta alkava syksyn treenikausi!
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Lue tuloksista tarkemmin www.leostranius.fi
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
