Viikko-ohjelma 9/2015 (23.2.-1.3.2015)

Leo Straniius ja pyöräKansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 9/2015 (23.2.-1.3.2015) osalta

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 25.2.2015: Mäkelänkadun nopeusrajoitukset ja ympäristöjohtaja

Leo Stranius 2014Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 25.2.2015 klo 18.00 alkaen.

Kaupunginvaltuusto käsittelee mm. aloitettani Mäkelänkadun nopeuksien alentamiseksi sekä valitsee uuden ympäristöjohtajan kaupungille nykyisen ympäristöjohtajan (Pekka Kansanen) jäädessä eläkkeelle.

Listalla on myös kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen ja Sairaala-apteekin toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena HUS-Apteekki –liikelaitokselle sekä kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin aloite työllistämispykälän käyttöönotosta Helsingin kaupungin hankinnoissa ja Thomas Wallgrenin aloite kunnialiputuksesta Kaupungintalolla romanien kansallispäivänä

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

Lue lisää

Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään

Leo Stranius 2014Suomessa arvioidaan olevan noin 130000 muistisairasta henkilöä.

Asia koskettaa sukulaisten ja läheisten kautta noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa.

Vaikka asia ei itseäni suoraan kosketa, koskettaa muistisairaudet kuitenkin niin suurta joukkoa suomalaisia, että asiaa ei voi sivuuttaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta muistisairaiden ja heidän läheisten ihmisarvoinen elämä turvattaisiin.

Ohessa on kolme pointtia.

Lue lisää

Viikko-ohjelma 8/2015 (16.-22.2.2015)

Leo Stranius 2014Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 8 (16.-22.2.2015) osalta

Lue lisää

Ravintolapäivä: Viisi kuuminta kohdetta

RavintolapäiväRavintolapäivää vietetään sunnuntaina 15.2.2015. Tähän mennessä jo 1273 ravintolaa on ilmoittautunut mukaan.

Ohessa Ravintolapäivän viisi kuuminta kohdetta.

Lisäksi suosittelen katsomaan Vegaaniliiton listauksen kokonaan vegaanisista ravintoloista ja ravintoloista, jotka tarjoavat myös vegaanisia annoksia.

PS. Ai miksi kannattaa suosia vegaanisia ravintolapäivän herkkuja? Ohessa kolme syytä kasvisruuan puolesta.

PS2. Alle kommenttikenttään saa ja kannattaa linkata ja vinkata muita ravintolapäivän kohteita. 

Lue lisää

Kehitysyhteistyörahat tulee nostaa 0,7 %:n tasolle

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä 12.2.2015 osoitetaan 15 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyömäärärahoihin. Vaikka kehitysyhteistyö ei ole ongelmatonta, ei määrärahojen leikkauskaan ole ratkaisu. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa voimme kehitysyhteistyön avulla ottaa suuria edistysaskeleita kasvattaen samalla hyvinvointia siellä missä sitä tarvitaan kaikkein eniten. Hyvä hallitus, kehitysyhteistyövarat tulee leikkaamisen sijaan nostaa sovitusti vähintään 0,7 %:n tasolle! Rahat tähän voidaan ottaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia tai esimerkiksi puolustusvoimien määrärahoja. Lisää poliittisia näkemyksiäni täällä: Politiikka ABC-Ö

Kaupunginvaltuusto 11.2.2015: Vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelu

Leo Stranius 2014Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 11.2.2015. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

Merkittäviä yksittäisiä asioita olivat mm. seuraavat:

– Tarkastuslautakunnan erillisraportti sitovista tavoitteista
– HKL:n johtokunnan puheenjohtajan valinta
– Vuoden 2014 talousarvion ylitykset
– Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoittaminen
– Tietokeskuksen johtajan valinta
– Tontin myyminen Kauppakeskus Itäkeskus Oy:lle
– Vuoden 2016 talousarviota koskeva lähetekeskustelu

Lue lisää

Ympäristölautakunta 10.2.2015: Yleiskaava, Östersundom ja vuoden 2030 päästövähennystavoite

Leo Stranius 2014Ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.2. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.

Tärkeimpänä asiana lausunto yleiskaavasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen ehdotuksesta sekä lausunto valtuustoaloitteestani koskien kaupungin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamista.

1.Yleiskaavan osalta ympäristölautakunta lähtee siitä, että kaavassa tulisi esittää energiatehokkuuden parantamisalueet, keskuspuistoon rakentamisesta luovutaan ja tehdään tuulivoimaselvitys. Lisäksi viheralueille rakentamista tulisi kompensoida sekä välttää arvokkaille luonto- ja virkistysalueille rakentamista niin kauan kuin mahdollista.

2. Östersundomin kaavasta ympäristölautakunta toteaa, että maakuntakaavaa ei tulisi Östersundomin osalta vahvistaa, ennen kuin voidaan osoittaa, että maankäyttöratkaisuista ei aiheudu Natura-arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Myös liikennejärjestelmässä (metro) tulee ottaa huomioon vaikutukset luontoarvoihin.

3. Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamisesta ympäristölautakunta esittää, että kehitysohjelmasta tehdyn päätöksen jälkeen muodostetaan työryhmä, joka valmistelee päästötavoitteen vuodelle 2030. Samassa yhteydessä tulisi myös esittää päästötavoite asukaskohtaisena, koska asukaskohtaiset ja kokonaispäästötavoitteet sekoitetaan helposti toisiinsa sekä arvioida voidaanko hiilineutraalisuustavoitetta aikaistaa. Hillinnän lisäksi tavoitteita tulisi asettaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Alla esityslista kokonaisuudessaan ja jokainen kohta erikseen avattuna.

Lue lisää

Viikko-ohjelma 7/2015 (9.-15.2.2015)

Leo Stranius 2014Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Suomen lunnonsujeluliiton suojelupäällikkönä, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 7 (9.-15.2.2015) osalta

Lue lisää

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Seuraa minua Instagramissa