Seuraavaksi Luonto-Liittoon

Tämä on viimeinen viikko Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL). Tiistaina vietimme toimistokokouksen yhteydessä läksiäisiä. Pakko todeta, että SLL on ollut yksi parhaista asioista, mitä elämässäni on tapahtunut. Ilmastovastaavan homma on vaativa, mutta sitäkin palkitsevampi. Missä muualla pääsee puhumaan esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille? Kotkankadun toimistolla on inspiroiva meininki. Kiitos kaikille! Viikon mittaan kävin puhumassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin opiskelijaillassa ja Tampereen työväenopistossa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnassa käsittelimme mm. asumisteesejä ja … Lue lisää

Viikonlopun shoppailua

Lauantaina (24.10.) osallistuin Helsingin Narinkkatorilla Ilmastoherätys -tempaukseen. Soittelimme herätyskelloja päättäjille. Kööpenhaminan ilmastokokoukseen on aikaa enää reilu kuukausi ja kaikki keskeiset neuvottelukysymykset ovat edelleen auki. Tästä sitoutumisen vaikeudesta Maan ystävien Meri Pukarinen on kirjoittanut osuvasti. Lauantain tempauksessa kyse oli kansainvälisestä 350.org-kampanjan toimintapäivästä, jossä järjestettiin yli 5200 ilmastotempausta 181 maassa. Mainio meininki! Ilmastotempauksen jälkeen siirryimme paradoksaalisesti keskustan humuun shoppailemaan. Mukaan tarttuivat Juoksija- ja Fillari -lehdet sekä tietokoneen hiiri ja uusi matkapuhelin. Olo … Lue lisää

Kolilla Jumalan pikkusormi

Torstaina (22.10.) suuntasin Joensuuhun ja Kohtuus Vaarassa -tapahtumaan.  Olin paikalla puhumassa ilmastonmuutoksesta ja valmistatumisesta Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Erinomaisen hyvin järjestetty tilaisuus ja innostava keskustelu! Junamatkan Helsingistä Joensuuhun yritin tehdä töitä. Lienee kuitenkin mahdoton ajatus, että junassa välillä Helsinki-Joensuu olisi kunnollinen matkapuhelinkenttä, jotta yhteys verkkoon toimisi. Joensuusta matka jatkui perjantaina (23.10.) Kolille ja Paimentupaan. Perille saapuessani huomasin, että olen ollut samassa paikassa Annukan kanssa 2003-2004 vuoden vaihteessa lomailemassa. Silloin kypsyttelimme mm. päästöstä … Lue lisää

Kuka suojelisi ympäristöä ympäristöministeriltä?

Iltapäivällä istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa kuuntelemassa ajankohtaiskatsausta Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista. Tilaisuuden aluksi Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia toi terveisensä Bangkokin ilmastokokouksesta. Muuten kokouksessa käytiin läpi ilmatoneuvotteluiden rahoituskysymyksiä sekä esiteltiin uunituoretta ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Tilanne kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden suhteen näyttää huonolta. Kaikki keskeisimmät asiat ovat edelleen levällään kuin jokisen kasviseväät. Teollisuusmaiden päästövähennyslupaukset ovat liian vaisuja eikä kehitysmaiden vastaavista päästövähennystavoitteista ole tietoa. Teollisuusmaiden lupaukset ilmastorahoituksesta kehitysmaille antavat odottaa. Toki pienemmissä kysymyksissä on päästy eteenpäin. Haunia … Lue lisää

Kunnianhimoiset päästövähennykset mahdollisia ilman ydinvoimaa

Torstaina (15.10.) kommentoin valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa tuoreeltaan MTV3:n uutisille. Ainakin myös YLE uutisoi ympäristöjärjestöjen kantoja: Järjestöt tyytyväisiä päästötavoitteeseen. Hallituksen strategia tähtää vähintään 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan päästöjä pitäisi teollisuusmaissa, kuten Suomessa, vähentää kuitenkin vähintään 80-95 prosenttia, mikäli lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa. Päästöt ovat kasvaneet IPCC:n arvioita nopeammin, joten todennäköisesti 80-95 prosentin päästövähennyskään ei riitä. Selonteko kuitenkin osoittaa, että kunnianhimoisetkin päästövähennykset … Lue lisää

Nuorten järjestökiinnittyneisyys heikkenee

Osallistuin (13.10.) Säätytalolla opetusministeriön nuorisoyksikön sekä arviointi- ja avustustoimikunnan järjestämään järjestöseminaariin. Tilaisuuden kiinnostavinta antia oli Nuoran pääsihteeri Tuomas Kurttilan puheenvuoro Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta. Kesällä 2009 ilmestyneen selvityksen mukaan yhä harvempi nuori kiinnittyy järjestöihin. Nuorten toiminta yksilöllistyy ja projektisoituu. Yhä harvempi nuori kokee voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Järjestöosallistumisen laskua on tapahtunut erityisesti kaikkein nuorimpien osalta. Ne jotka osallistuvat järjestötoimintaan, osallistuvat siihen myös harvemmin kuin aiemmin ja suhtautuvat siihen aiempaa kriittisemmin. Lisäksi ne … Lue lisää

Ilmaiset pääästöoikeudet tuottavat vääriä kannustimia

Maanantai on viikon paras päivä, koska silloin kaikki kiva alkaa. Aamulla (12.10.) valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausuntoa EU-komission esityksestä hiilivuodolle alttiista teollisuusaloista. On typerää, että suuri osa EU:n teollisuuden aloista lasketaan olevan hiilivuodolle alttiita ja oikeutettuja saamaan päästöoikeuksia ilmaiseksi vaikka EU:n ulkopuolisten maiden päästövähennyksistä ei ole vielä edes tietoa! Komission esitys tekee päästökauppajärjestelmästä tehottoman ilmastopolitiikan keinon. Ilmaisjaon myötä päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot vähenevät ja näin ollen investointimahdollisuudet energiatehokkuustoimenpiteisiin, uusiutuviin energialähteisiin ja … Lue lisää

Hyvää hiljaisuuden päivää ja muita menoja

Aamulla 7.10. olin YLE:n Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastopakolaisuudesta. Ohjelma on katsottavissa täältä. Kirjoitin aiheesta myös blogimerkinnän: Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia. Päivä jatkui kestävän kehityksen toimikunnan kokouksella. Aiheena oli tällä kertaa kestävän kehityksen tietopohjan vahvistaminen – Tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus. Kokousmateriaali on luettavissa täältä. Ehkä kiinnostavin esitys oli professori Jyri Seppälän katsaus ENVIMAT-hankkeen tuloksiin. Hankkeen raportti osoittaa, että energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta eikä suomalainen teollisuus ole erityisen ekotehokasta … Lue lisää

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia

Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt ovat omiaan lisäämään ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa paineita ensimmäisenä usein jo valmiiksi haavoittuneiden tai romahtamaisillaan olevien alueiden infrastrukuurissa. Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisestä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, … Lue lisää

Putkosen pieru on ihan OK

Keskiviikkona olin Snellman-korkakoululla luennoimassa oppilaille ilmastonmuutoksesta. Olin aivan otettu vieraanvaraisuudesta sekä oppilaiden kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta aiheeseen liittyen. Koulun ilmapiiri tuntui olevan huippuhyvä. Kunhan maailma on saatu pelastettua, niin ehkäpä itsekin suuntaan tuonne opiskelemaan. Kiinnostavaa oli myös se, että koulun ruokalassa on tarjolla aina vain kasvisruokaa. Toimii kuulemma oikein hyvin. Ei ole kallista eikä kukaan valita. Luennoin jälkeen kävin lounaalla Animalian tuoreen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaran kanssa juonimassa tulevia kuvioita sekä istuin … Lue lisää

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Seuraa minua Instagramissa